Etelä-Aasia

Etelä-Aasia on Aasian alue, joka kattaa Intian niemimaan, Himalajan ja Intian valtameressä olevat saaret. Topografisesti Etelä-Aasia on pääasiassa osa Intian laattaa.^[1] Etelä-Aasiaa ympäröivät Länsi-Aasia, Keski-Aasia, Itä-Aasia, Lounais-Aasia ja Intian valtameri. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan eteläaasialaisia valtioita ovat Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Intia, Malediivit, Nepal, Pakistan ja Sri Lanka.^[2]^[3]^[4]^[5]^[6]. ^[7]^[8] Etelä-Aasiassa vallitsee subtrooppinen ilmasto.

Etelä-Aasian määritelmä vaihtelee. Yleisimmin siihen kuuluvaksi luokitellaan brittiläisen imperiumin entiset alueet Intian läheisyydessä eli Intian valtameren siirtokunnat, Intia, Pakistan, Bangladesh, Ceylon (nykyään Sri Lanka), Burma (virallisesti Myanmar) sekä Sikkim (nykyään osa Intiaa). Myös Adenin siirtokunta, Singapore ja brittiläinen Somalimaa kuuluivat kyseisiin alueisiin, mutta niitä ei lasketa osaksi Etelä-Aasiaa.

Alueisiin kuului myös 562 ruhtinaskuntaa, joita britit eivät varsinaisesti johtaneet. Osa niistä liittyi Intiaan (mukaan lukien Hyderabad, Mysoren kuningaskunta, Baroda, Gwalior sekä osa Jammun ja Kashmirin aluetta); osa taas Pakistaniin (mukaan lukien Bahawalpur, Kalat, Khayrpur, Swat ja osa Jammu ja Kashmirin aluetta). Sikkim liittyi Intiaan 1975, ja Jammun ja Kashmirin alueen loppuosasta tuli osa Kiinaa.

Etelä-Aasian valtioilla on oma valtioliitto, SAARC eli The South Asian Association for Regional Cooperation. Se perustettiin vuonna 1985 ja liittouman jäseniä oli seitsemän: Bangladesh, Bhutan, Intia, Malediivit, Nepal, Pakistan ja Sri Lanka. Vuonna 2006 Afganistan liittyi liittoumaan kahdeksantena jäsenenä.^[9] Kaikki liittouman jäsenet lukuun ottamatta Nepalia, Bhutania ja Afganistania ovat aiemmin olleet osa Brittiläistä imperiumia. Etelä-Aasian vapaan kaupan sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki seitsemän alkuperäistä jäsenmaata.

Yhdistyneet kansakunnat luokittelevat Afganistanin, Bangladeshin, Intian, Myanmarin, Nepalin, Pakistanin ja Sri Lankan osaksi Etelä-Aasiaa. Malediivit on tässä määritelmässä jätetty pois. Kulttuurillisesti, ei tosin poliittisesti, Tiibet mielletään osaksi Etelä-Aasiaa, ja brittiläiset Intian valtameren siirtokunnat historiallisista syistä.

Afganistania pidetään joskus myös Keski-Aasiaan tai Lähi-itään kuuluvana, Myanmaria Kaakkois-Aasiaan kuuluvana ja Tiibetiä joko Keski-Aasiaan tai Itä-Aasiaan kuuluvana.^[10] Yleisesti ottaen valtiot kuuluvat kuitenkin Etelä-Aasiaan.

Historia

Etelä-Aasian historia pohjautuu Indus-kulttuuriin, mitä seuraavat legendat antiikin Vedalaisesta kulttuurista sekä Mahajanapadan noususta ja tuhosta – nämä kulttuurit ovat olleet Etelä-Aasian tärkeimpiä historiallisia valtakuntia. Myöhemmin Etelä-Aasiaan saapuivat eurooppalaiset kauppiaat, joista tuli lopulta johtajia.

Lähes kaikki Etelä-Aasian valtiot ovat olleet jotenkin eurooppalaisten vallan alaisena. Suurin osa nykyisestä Intiasta, Pakistan sekä Myanmar olivat osa Brittiläistä imperiumia vuodesta 1757 vuoteen 1947. Nepal ja Bhutan olivat Ison-Britannian protektoraatteja toiseen maailmansotaan asti. Etelä-Aasian koko historiaan ja vanhaan kulttuuriin verraten eurooppalaisten vallan aika on ollut melko lyhyt, mutta historiallisesti merkittävä.

Pohja Etelä-Aasian nykyiselle pankkitoiminnalle, rautateille, postille, lennätinverkolle ja koulutukselle on kehittynyt alueen siirtokunta-ajasta, jota sanotaan myös brittiläisen Intian ajaksi. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopussa suurin osa alueen valtioista itsenäistyi eurooppalaisista valloista.

Tiibet on ollut historiallisesti itsenäinen valtio, eikä se ole joutunut eurooppalaisten valtioiden vallan alle. 1900-luvulla siitä tuli kuitenkin osa Kiinaa, kun Kiina pyrki saamaan brittien siirtomaat Etelä-Aasiassa haltuunsa. Tiibetiläisten ja kiinalaisten mielipiteet Tiibetin itsenäisyydestä ovat hyvin ristiriitaiset. Esimerkiksi 14. dalai-lama on tunnettu mielipiteistään Tiibetin itsenäisyyden puolesta.

1950-luvun alusta asti suurin osa Etelä-Aasian valtioista on kehittynyt kaikilla aloilla. Suurimmat saavutukset ovat koulutuksessa, teollisuudessa, terveydenhuollossa ja tietotekniikan palveluissa. Jotkut alueet ovat kuitenkin vaikeuksissa johtuen uskonnollisista ristiriidoista, korruption suuresta määrästä, valtionrajoista piittaamattomuudesta ja yleisestä köyhyydestä.

Väestö

Etelä-Aasia ja Saharan eteläpuolinen Afrikka ovat maailman köyhimmät alueet. Lasten ravitsemustaso on parantunut 1990-luvun ajan, mutta silti Etelä-Aasiassa on eniten aliravittuja lapsia maailmassa.^[11]

Vähemmistöt

Etelä-Aasiassa on yli 2 000 etnistä ryhmää, jotka voidaan jakaa satoihin miljooniin pieniin heimoihin. Etelä-Aasian valloittivat ja uudisasuttivat useat nykyiset vähemmistöryhmät, mukaan lukien dravidalaiset, indoarjalaiset ja iranilaiset ryhmät. Indoarjalaisten ryhmillä on paljon yhteisiä traditioita ja uskomuksia.

Muita vähemmistöjä ovat Keski-Aasiasta ja Iranista tulleet sakat, kushanit, hunnit jne. Myöhemmin alueelle on saapunut myös arabeja, turkkilaisia, paštuneita ja moguleita. Arabien kulttuurin vaikutus on jäänyt kuitenkin pieneksi turkkilaisten, paštuneiden ja mogulien vaikutukseen verraten, sillä näistä kulttuureista syntyi urdu, mikä on yksi alueen tärkeimmistä kielistä varsinkin Pakistanissa ja Intiassa. Myös englantilaisia asuu alueella johtuen pitkistä siirtomaa-ajoista. Näin myös länsimainen kulttuuri on jättänyt alueelle jälkensä.

Kielet

Alueen kielistä eniten puhutuin on hindi lähes 422 miljoonalla puhujalla ja toiseksi puhutuin bengali noin 210 miljoonalla puhujalla. Urdu on puhuttu kieli erityisesti Pakistanissa ja Intiassa. Se on samankaltainen kieli kuin hindi. Hindin ja urdun yhteistä vaikutusaluetta sanotaan Hindustaniksi. Hindiä puhutaan joissakin Intian osavaltioissa. Myös dravidakielet ja indoarjalaiset kielet ovat alueen tärkeitä kieliä.

Muita suuria kieliä ovat indoiranilaiset ja iranilaiset kielet, jotka ovat merkittäviä vähemmistökieliä Etelä-Aasiassa. Myös paštua ja belutšia puhutaan alueen luoteisosissa kuten Pakistanissa. Monet tiibetiläis-burmalaiset vähemmistöt puhuvat jotka puhuvat omaa kieliryhmäänsä vaikuttavat Intian koillisosissa, Tiibetissä, Nepalissa ja Bhutanissa. Pieniä kieliryhmiä ovat austroaasialaiset kielet. Alueella on myös paljon englannin puhujia, ja sitä käytetään jonkin verran hallinnollisissa tehtävissä.

Suurin osa Etelä-Aasian kielistä käyttää brāhmīlaista kirjoitusjärjestelmää, ja jotkut kuten urdu, paštu ja sindhi käyttävät perso-arabialaista kirjoitusjärjestelmää. Kašmiri on näiden kirjoitusjärjestelmien sekoitus.

Uskonto

Etelä-Aasiassa hindulaisuus, islam ja buddhalaisuus ovat tärkeimmät uskonnot. Myös muut intialaiset uskonnot ja kristinusko ovat vähemmistöasemassa.

Historiallisesti indoarjalaiset ja etelä-aasialaiset uskonnot loivat pohjan hindulaisuudelle ja jainalaisuudelle. Näissä kahdessa uskonnossa onkin paljon samantapaisia tapoja ja juhlia. Arabit toivat islamin Etelä-Aasiaan, aluksi Keralaan sekä Malediiveille ja myöhemmin Sindhiin, Balochistaniin ja suureen osaan Punjabia.

Politiikka

Intia on Etelä-Aasian kansainvälisesti vaikutusvaltaisin valtio ja potentiaalinen supervalta. Se on Etelä-Aasian suurin valtio (lähes kolme neljäsosaa alueen pinta-alasta). Sen väkiluku on myös suurempi kuin alueen muiden kuuden valtion väkiluku yhteensä, ja se kasvaa erittäin nopeasti. Intia on väkirikkain demokratia koko maailmassa, ja siellä tuotetaan ydinvoimaa. Alueen toiseksi suurin valtio on Pakistan, jonka väestö on myös suuri. Sillä on hyvät suhteet läheisiin arabimaihin ja naapuriinsa Kiinaan. Pakistanin väkiluku on maailman kuudenneksi suurin, ja myös siellä tuotetaan ydinvoimaa. Bangladeshilla on alueen kolmanneksi suurin väkiluku. Suurin vaikuttaja YK:n rauhanturvaajajoukoissa alueella on Bangladesh ja toiseksi suurin Pakistan.

Valtiot

Valtio	Väkiluku (2009)	Pinta-ala (km²)	Väestötiheys (as./km²)	Pääkaupunki	Valtiomuoto	Viralliset kielet	Valuutta
Bangladesh	&&&&&&0162221000.&&&&00162 221 000	&&&&&&&&&0147570.&&&&00147 570	&&&&&&&&&&&01099.&&&&001 099	Dhaka	kansantasavalta	bengali	Bangladeshin taka
Bhutan	&&&&&&&&&0697000.&&&&00697 000	&&&&&&&&&&038394.&&&&0038 394	18	Thimphu	perustuslaillinen monarkia	dzongkha	ngultrum
Intia	&&&&&01198003000.&&&&001 198 003 000	&&&&&&&&03287240.&&&&003 287 240	365	New Delhi	tasavalta	hindi, englanti ja 22 kansallista kieltä	Intian rupia
Malediivit	&&&&&&&&&0396334.&&&&00396 334	298	&&&&&&&&&&&01330.&&&&001 330	Malé	tasavalta	divehi	Malediivien rufiyaa
Pakistan	&&&&&&0180808000.&&&&00180 808 000	&&&&&&&&&0803940.&&&&00803 940	225	Islamabad	tasavalta	urdu, englanti	Pakistanin rupia
Sri Lanka	&&&&&&&020238000.&&&&0020 238 000	&&&&&&&&&&065610.&&&&0065 610	309	Sri Jayawardenapura-Kotte	tasavalta	sinhali, tamili	Sri Lankan rupia
Nepal	&&&&&&&029331000.&&&&0029 331 000	&&&&&&&&&0147181.&&&&00147 181	200	Katmandu	tasavalta	nepali	Nepalin rupia
Afganistan	&&&&&&&028395716.&&&&0028 395 716	&&&&&&&&&0647500.&&&&00647 500	&&&&&&&&&&&&&043.050000043,5	Kabul	islamilainen tasavalta	pašto, dari	Afganistanin afgaani

Katso myös

Lähteet

↑ Ideas of South Asia. South Asia Multidisciplinary Academic Journal. 13.3.2013. Arkistoitu 18.11.2014. Viitattu 7.3.2021. (englanniksi)
↑ Arthur Berriedale Keith, A Constitutional History of India: 1600-1935, pages 440-444, Methuen & Co, 1936
↑ N.D. Arora, Political Science for Civil Services Main Examination, page 42:1, Tata McGraw-Hill Education, 2010, 9780070090941
↑ "Indian subcontinent". New Oxford Dictionary of English (ISBN 0-19-860441-6) New York: Oxford University Press, 2001; p. 929: "the part of Asia south of the Himalayas which forms a peninsula extending into the Indian Ocean, between the Arabian Sea and the Bay of Bengal
↑ John McLeod, The history of India, page 1, Greenwood Publishing Group, 2002, ISBN 0-313-31459-4
↑ Stephen Adolphe Wurm, Peter Mühlhäusler & Darrell T. Tryon, Atlas of languages of intercultural communication in the Pacific, Asia, and the Americas, pages 787, International Council for Philosophy and Humanistic Studies, Published by Walter de Gruyter, 1996, ISBN 3-11-013417-9
↑ The Columbia Electronic Encyclopedia, 6th ed. Columbia University Press, 2003: "region, S central Asia, comprising the countries of Pakistan, India, and Bangladesh and the Himalayan states of Nepal, and Bhutan. Sri Lanka, an island off the southeastern tip of the Indian peninsula, is often considered a part of the subcontinent."
↑ Haggett, Peter: Encyclopedia of World Geography (Vol. 1), s. 2710. Marshall Cavendish, 2001. ISBN 0-7614-7289-4
↑ International Relations and Security Network
↑ South and Central Asia: Building Economic and Political Linkages
↑ The World's Most Deprived STWR

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etelä-Aasia Wikimedia Commonsissa

[1] Ideas of South Asia. South Asia Multidisciplinary Academic Journal. 13.3.2013. Arkistoitu 18.11.2014. Viitattu 7.3.2021. (englanniksi)

[2] Arthur Berriedale Keith, A Constitutional History of India: 1600-1935, pages 440-444, Methuen & Co, 1936

[3] N.D. Arora, Political Science for Civil Services Main Examination, page 42:1, Tata McGraw-Hill Education, 2010, 9780070090941

[Oxford-4] "Indian subcontinent". New Oxford Dictionary of English (ISBN 0-19-860441-6) New York: Oxford University Press, 2001; p. 929: "the part of Asia south of the Himalayas which forms a peninsula extending into the Indian Ocean, between the Arabian Sea and the Bay of Bengal

[The_history_of_India-5] John McLeod, The history of India, page 1, Greenwood Publishing Group, 2002, ISBN 0-313-31459-4

[6] Stephen Adolphe Wurm, Peter Mühlhäusler & Darrell T. Tryon, Atlas of languages of intercultural communication in the Pacific, Asia, and the Americas, pages 787, International Council for Philosophy and Humanistic Studies, Published by Walter de Gruyter, 1996, ISBN 3-11-013417-9

[7] The Columbia Electronic Encyclopedia, 6th ed. Columbia University Press, 2003: "region, S central Asia, comprising the countries of Pakistan, India, and Bangladesh and the Himalayan states of Nepal, and Bhutan. Sri Lanka, an island off the southeastern tip of the Indian peninsula, is often considered a part of the subcontinent."

[8] Haggett, Peter: Encyclopedia of World Geography (Vol. 1), s. 2710. Marshall Cavendish, 2001. ISBN 0-7614-7289-4

[9] International Relations and Security Network

[10] South and Central Asia: Building Economic and Political Linkages

[11] The World's Most Deprived STWR

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

Etelä-Aasia

Sisällys

Historia