Asterix valloittaa Rooman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Asterix valloittaa Rooman
Les Douze travaux d'Astérix
Ohjaaja René Goscinny
Albert Uderzo
Pierre Watrin
Käsikirjoittaja René Goscinny
Albert Uderzo
Pierre Tchernia
Tuottaja Georges Dargaud
Säveltäjä Gérard Calvi
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ranskan lippu Ranska
Ensi-ilta 1976
Kesto 82 min
Alkuperäiskieli ranska
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Asterix valloittaa Rooman (Les Douze travaux d’Astérix) on ranskalainen animaatioelokuva.[1] Muista Asterix-elokuvista poiketen se ei perustu mihinkään sarjakuva-albumiin, vaan se on suoraan käsikirjoitettu animaatioksi. René Goscinny ja Albert Uderzo, Asterix-sarjan luojat, ohjasivat elokuvan Pierre Watrinin kanssa ja käsikirjoittivat yhdessä Pierre Tchernian kanssa.

Elokuva sisältää Asterixin ja Obelixin 12 urotyötä, jotka parodioivat Herakleen urotöitä. Elokuvasta tehtiin myös kuvakirja, jonka kuvitti Marcel Uderzo.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukemattomien yrityksen jälkeen, Roomalaiset alkavat uskoa että Gallialaiset eivät ole tavallisia ihmisiä vaan jumalia. Caesar päättää lähteä Galliaan ja keskustelee kyläpäälikön Aladoboxin kanssa. Caesar ehdottaa jos Gallialaiset selviävät kahdestatoista urotöistä niin kyläläiset saavat olla rauhassa, mutta yhdenkin haasteen epäonnistuminen edellyttää luovuttamista ja alistumista Rooman kansalaiseksi. Aladobox suostuu tähän ja Caesar palkkaa Caius Pupusin tarkkailemaan kokeiden suorittamista. Asterix valitaan tehtävään hänen ketteryyden takia ja Obelix voiman takia. Kaksikko joutuu ensimmäiseen testiin, jossa heidän täytyy voittaa pikajuoksija ja olymppiavoittajan Merinoksen. Asterix onnistuu voittamaan Merinoksen helposti ja toisessa haasteessa Obelix voittaa keihäänheittäjän Kermes persialaisen. Kolmannessa haasteessa kaksikko joutuu vuoroteillen kohtaamaan saksalaispainijan Cilindricin. Obelixin taktiikka ei onnistu ja tämä häviää Cilindricille. Asterix onnistuu huijamaan Cilindriciä solmimaan itseään solmuun ja kaksikko voittaa saksalaisen hänen omalla tekniikalla. Neljännessä haasteessa kaksikko joutuu menemään hyvänmielen saareen, jossa asuvat Seireenit. Seireenien laulu houkuttelee kaksikon ja naisten sietämätön kauneus oli liian vaikea kaksikolle. Kuitenkin kaksikko onnistui läpäisemään haasteen, koska Obelix hermostui ettei saarella ollut villisikoja. Viidennessä haasteessa Asterix päihittää Egyptiläis noidan Iiriksen hypnomisoimaa katsetta. Asterix onnistuu noidan hypnotisoimaan itseään. Kuudennessa haasteessa Obelix syö belgialaiskokin Mannekenpixin koko ravintolan menuun. Seitsemännessä haasteessa kaksikko joutuu menemään Pedonluolaan kohtamaan itse pedon. Kaksikko pääsee luolasta pois ja Obelix mitä todennäköisemmin söi pedon. Kahdeksannessa haasteessa kaksikon täytyy hakea Hulluuden talosta kulkuluvan A38. Luvan saaminen ei ole helppoa koska kaksikkoa viedään kerroksesta toiseen ja joutuvat myöntämään erilupia. Obelix oli lähellä sekoamista,mutta Asterix päättää käyttää talon työntekijöiden omaa asettaan heitä vastaan ja kyselee kulkulupaa A39, jota ei edes ole olemassa. Tämä aiheuttaa kaaosta ja lopulta talon työntekijät sekoavat. Asterix onnistuu saamaan kulkulupa A38. Yhdeksännessä haasteessa kaksikko ylittää kuilun näkymättömän köyden avulla ja päihittävät krokotiilit. Kymmens haaste oli pulman rakontaan, sillä kaksikon piti auttaa Kunnia-arvoista kertomaan, mikä lakana on paljon pehmeämpi. Hyvin ateeppisen oloinen vanhamies ilahtuu,kun Asterix tietää vastauksen.

Kaksikko joutuu yöpymään kadotettujen kentällä, jotka valtaavat kuolleiden roomalaisten armeija. Pelottavaksi vaikuttavat roomalaiset joutuvat tyytymään tappioon, sillä Asterix hermostuu haamujen aiheuttamasta melusta. Aamulla kaksikko huomaa olevansa Roomassa ja joutuvat muiden Gallialaisten kanssa viimeiseen kokeeseen selviytymään Gladiaattoreista. Kyläiset onnistuvat muuttamaan turnauksen sirkukseksi ja Caesar myöntää tappionsa. Gallialaiset juhlivat voittoa yhdessä. Elokuvan lopussa murretaan neljättä seinää, kun Asterix kertoo että piiroselokuvissa kaikki on mahdollista. Tämän seurauksena Obelix teleporttaa itseään Seireenien saarelle, jossa myös Caius Pupus oli.

Suomalaiset äänet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielinen toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomeksi valmistanut: Matti Ranin
  • Ohjaus: Matti Ranin
  • Suomen ääniteknikko: Pertti Salo

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Markku Salmi valitti, ettei elokuva juuri säväytä hyvästä piirrosjäljestään huolimatta. Hän antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.