Asterix Britanniassa
Asterix Britanniassa (ransk. Astérix chez les Bretons) on kahdeksas Ranskassa, ja 12. Suomessa julkaistu Asterix seikkailee -albumi. Se julkaistiin vuonna 1966 Ranskassa, ja vuonna 1971 Suomessa. Albumista on tehty myös piirroselokuva.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julius Caesar armeijoineen lähtee valloittamaan Britanniaa. Britannialaiset ovat rohkeita taistelijoita, mutta joka päivä kello 5 iltapäivällä he lopettavat taistelun juodakseen "kuumaa vettä jossa on tilkkanen maitoa". Lisäksi he pitävät kahden päivän tauon aina viiden päivän kuluttua. Taitavana strategina Julius Caesar päättää, ettei hän hyökkää muulloin kuin britannialaisten lepopäivinä ja kello 5. Pian britannialaisten päällikön Cassivellaunoksen on alistuttava. Koko Britannia miehitetään.
Yksi kylä kuitenkin vastustaa valloittajaa, pieni kylä Cantiumissa. Kylässä asuu eri puolilta Britanniaa tulleita britannialaisia, joita yhdistää vapaudenrakkaus. Kun roomalaiset alkavat piirittää kylää, kylän asukkaat lähettävät Asterixin britannialaisen pikkuserkun Fritaxin hakemaan apua galliasta. Galliassa Asterix, Obelix ja Fritax lähtevät takaisin Britanniaan tietäjä Akvavitixin antaman taikajuomatynnyrillisen kanssa. Matkalla Britanniaan he tapaavat roomalaisia, löylyttävät heidät ja upottavat heidän kaleerinsa.
Britanniassa Asterix, Obelix ja Fritax jatkavat matkaansa Londiniumiin, Relaxin luo. Samaan aikaan kun Asterix, Obelix ja Fritax ovat majoittuneet Relaxin majataloon, antaa roomalainen kuvernööri käskyn tutkia kaikki majatalot, vangita Asterixin, Fritaxin ja Obelixin ja takavarikoida kaikki tynnyrit. Kun roomalaiset ovat takavarikoineet tynnyrit, mutta eivät löytäneet Asterixia ja Obelixia, Rooman legioonalaiset alkavat maistamaan jokaisen tynnyrin juomaa, löytääkseen taikajuoman.
Varhain seuraavana aamuna Asterix, Obelix ja Fritax lähtevät hakemaan taikajuomaa takaisin. He ottavat kaikki Relaxin majatalon tynnyrit ja ovat lähdössä, mutta eteen tulee joukko legioonalaisia. Sillä aikaa kun he siirtävät roomalaiset pois tieltä, heidän vankkurinsa ja tynnyrinsä varastetaan. He käyvät majatalolla ja Asterix ja Fritax lähtevät etsimään vankkureita. Kun he vihdoin palaavat löytämättä vankkureita, Relaxin majatalo on poltettu, ja Relax ja Obelix on vangittu ja viety Londiniumin tornin vankityrmään.
Pian Obelix ja Relax kuitenkin karkaavat samaan aikaan kun Asterix ja Fritax tulevat pelastamaan heitä takaovesta. Hetken päästä he kuitenkin löytävät toisensa. Kaikki neljä jatkavat sitten matkaansa Relaxin serkun Overtaxin majataloon, jossa Overtax kertoo vankkurivarkaan osoitteen. Varas löytyy. Obelix käskee varkaan kertoa missä tynnyrit ovat ja varas kertoo osoitteet joihin on myynyt ne. Asterix, Obelix ja Fritax kiertävät lähes kaikki majatalot, joihin tynnyrit on myyty. Vihdoin viimeisessä Velaxin majatalossa he saavat tietää että Velax on myynyt tynnyrinsä jalkapallojoukkue Camulodunumille.
Asterix, Obelix ja Fritax menevät seuraamaan Camulodunumin ottelua. Ottelu on alkanut, ja molemmilla joukkueilla on kolme pistettä. Seuraavan aloituksen jälkeen Camulodunumin pienikokoisin pelaaja Hiphiphurax runnotaan kentällä. Hiphiphurax viedään kentän laidalle ja hänelle annetaan taikajuomaa. Hetken päästä Camulodunum on selvästi johdolla. Tämä riittää todisteeksi Asterixille ja Obelixille. He juoksevat kentälle ja ottavat tynnyrin (Obelix ottaa myös pallon) ja juoksevat kentän läpi. Sitten he karkaavat veneellä jokea pitkin, kunnes vastaan tulee roomalainen kaleeri.
Asterix, Obelix ja Fritax veneineen uppoavat ja he palaavat britannialaisten kylään ilman taikajuomaa. Näyttää siltä, että kun roomalaiset pian tulevat, britannialaiset häviävät taistelun. Asterix kuitenkin keksii käyttää tuntematonta Akvavitixin mukaan antamaa yrttiä (teetä) taikajuoman tekemiseen ja huijaa Britannian sotureita. Asterix, Obelix ja britannialaisten päällikkö Veribigbos väittävät teen olevan taikajuomaa ja Britannialaiset voittavat taistelun. Sitten Asterix ja Obelix lähtevät soutuveneellä kotiin. Uudella laivallaan purjehtivat merirosvot luulevat, että he aikovat upottaa merirosvolaivan. Gallialaiset eivät kuitenkaan upota heitä, ja riemuitsevat merirosvot tekevät vahingossa haaksirikon. Kotona Galliassa syödään juhla-ateria.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tampere.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tero Mattila: Eurooppalaiset ikiklassikot (Arkistoitu – Internet Archive). Kvaak.fi 14.1.2009.