Albert Uderzo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Albert Uderzo
Albert Uderzo vuonna 2008.
Albert Uderzo vuonna 2008.
Henkilötiedot
Koko nimi Alberto Aleandro Uderzo
Syntynyt 25. huhtikuuta 1927 (ikä 92)
Fismes, Ranska
Kansalaisuus Ranska
Taiteilija
Salanimi Al Uderzo
Aktiivisena 1941–
Ala sarjakuvataiteilija, kuvittaja
Taidesuuntaus Marcinellen koulukunta
Kuuluisimpia töitä Asterix
Umpah-pah
Haikaralaivue
Joonatan Pistooli
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Albert Uderzo (s. 25. huhtikuuta 1927 Fismes, Ranska) on italialaissukuinen ranskalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, joka tunnetaan parhaiten René Goscinnyn käsikirjoittaman Asterix seikkailee -sarjakuvan piirtäjänä ja myöhempänä käsikirjoittajana. Hänen muita tunnettuja sarjakuviaan ovat Umpah-pah ja Haikaralaivue. Uderzo aloitti uransa sarjakuvien parissa 1940-luvun alussa.[1] Hän jäi eläkkeelle vuonna 2011,[2] mutta on tämän jälkeen jatkanut kuvittamista satunnaisesti sekä valvonut uusien Asterix-albumien tekoprosessia.[3][4][5][6]

Uderzo on toiminut myös elokuvaohjaajana animaatioelokuvissa Asterix ja Kleopatra (1968) ja Asterix valloittaa Rooman (1976), elokuvakäsikirjoittajana sekä lastenkirjailijana.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uderzo syntyi Ranskan Fismesissä 1927 italialaiseen maahanmuuttajaperheeseen. Hän asui nuoruudessaan Clichy-sous-Bois’ssa ja Pariisin 11. arrondissementissa. Uderzo halusi nuorena lentokonemekaanikoksi, mutta toisen maailmansodan jälkeen hän alkoi piirtää sarjakuvia.[1][7]

Uderzon ensimmäinen kuvitustyö julkaistiin lapsille ja nuorille suunnatussa Junior -lehdessä jo vuonna 1941, ja vuonna 1946 hän alkoi käsikirjoittamaan ja piirtämään OK -lehdelle sarjakuvia, kuten Arys Buck, Le Prince Rollin ja Belloy. Vuonna 1949 hän aloitti France Dimanche -lehden toimittajana ja kuvittajana. Hän tapasi belgialaisen lehdistösihteerin kautta useita sarjakuvataiteilijoita, muun muassa Jean-Michel Charlierin, jonka kanssa hän jatkoi aiemmin yksin tekemäänsä Belloyta La Wallonie -lehdelle. Pian tämän jälkeen Uderzo tutustui René Goscinnyyn. Heidän ensimmäisiä hahmojaan ovat Joonatan Pistooli ja Umpah-pah, joka oli kehitetty Yhdysvaltojen markkinoita varten mutta jonka julkaiseminen lykkääntyi. Uderzo, Goscinny, Charlier ja Jean Hébrard perusivat 1955 sarjakuvayhtymän. Uderzo jatkoi useiden sarjakuvien piirtämistä, ja 1958 Umpah-pah tuli Tintin-lehteen.[1]

Uderzo oli vuonna 1959 yhdessä Charlierin, Goscinnyn ja Hébrardin kanssa perustamassa Pilote-nimistä sarjakuvalehteä. Hän piirsi lehteen Charlierin kanssa yhteistyössä Haikaralaivue-sarjaa ja Goscinnyn kanssa Asterix-sarjaa. Pienestä gallialaisesta roomalaisvaltaa vastustavasta kylästä kertovasta sarjakuvasta tuli lopulta suuri menestys.[1] Uderzo toimi sarjan piirtäjänä Goscinnyn tehdessä käsikirjoitukset, ja tarinoiden synopsiksen he laativat yhdessä.

Albert Uderzo (vas.) ja Morris vuonna 1971.

Uderzo ja Goscinny jatkoivat myös muiden sarjakuvien tekoa, mutta Uderzo keskittyi pääasiassa Asterixiin vuonna 1967 ilmestyneen Asterix legioonalaisena -albumin jälkeen. Seuraavana vuonna ilmestyi Uderzon ja Goscinnyn ohjaama Asterix ja Kleopatra -elokuva. Vuonna 1976 sai ensi-illan sarjakuvista poikkeavan tarinan sisältävä Asterix valloittaa Rooman, jonka he niin ikään ohjasivat ja tällä kertaa myös käsikirjoittivat. Elokuvasta julkaistiin myös sen tarinan kertova elokuva-albumi ja Uderzon veljen Marcel Uderzon kuvittama sarjakuva. Vuoteen 1977 mennessä Asterixista oli julkaistu 23 sarjakuva-albumia, kolme animaatioelokuvaa, yksi televisioelokuva ja lukuisia oheismateriaaleja.

Goscinny kuoli yllättäen vuonna 1977, kun albumi Asterix Belgiassa oli vielä keskeneräinen. Goscinnyn kuoleman jälkeen Uderzo päätti jatkaa Asterixin kuvittamista ja käsikirjoittamista yksin. Hän perusti 1979 Les Éditions Albert René -kustantamon uusien albumien julkaisemiseksi, ja seuraavana vuonna ilmestyi Uderzon ensimmäinen yksin tekemä Asterix-albumi, Syvä kuilu. Uderzo kirjoitti seuraavan parin vuosikymmenen aikana kaikkiaan yhdeksän Asterix-albumia.[7] Monien Asterix-fanien mielestä kuvittajana aloittaneen Uderzon käsikirjoitukset eivät ole yhtä humoristisia ja ironisia kuin Goscinnyn kirjoittamat.[8] Uderzo itse totesikin suuntaavansa käsikirjoituksensa enemmän lapsille.[9] Siitä huolimatta Uderzon käsikirjoituksista esimerkiksi Syvää kuilua voidaan pitää poliittisena satiirina, sen muun muassa Berliinin muuriin ja vasemmisto–oikeisto-vastakkainasetteluun sisältämien viittauksien vuoksi.[10]

Julkaisuyhtiö Hachetten mukaan Asterix-sarjaa oli syyskuuhun 2011 mennessä myyty kaikkiaan 350 miljoonaa kappaletta ympäri maailmaa.[8] Pian tämän jälkeen 84-vuotias Uderzo ilmoitti lopettavansa Asterixin piirtämisen, koska on ”hieman väsynyt”.[2] Uderzon toistaiseksi viimeiseksi albumiksi jäi Asterixin 50-vuotista taivalta juhlistanut, lokakuussa 2009 julkaistu Asterixin & Obelixin syntymäpäivä. Sarjan uusiksi tekijöiksi Uderzo nimitti käsikirjoittajaksi Jean-Yves Ferrin ja piirtäjäksi Didier Condradin, joiden ensimmäinen albumi Asterix ja piktit julkaistiin lokakuussa 2013.[11] Albumi valmistui Uderzon valvonnan alaisena, ja hän osallistui myös albumin kannen kuvittamiseen.[4]

Uderzo on lopettamisilmoituksestaan huolimatta kuvittanut vanhojen Asterix-albumien uusiin laitoksiin uusia kansikuvia,[12][3] ja joulukuussa 2013 Uderzo kertoi käsikirjoittavansa vielä Asterix-albumin.[13] Tammikuussa 2015 hän kunnioitti Charlie Hebdon iskun uhrien muistoa julkaisemalla kaksi piirtämäänsä kuvaa, joista toisessa Asterix toteaa: ”Moi aussi je suis un Charlie” (suom. ”Minäkin olen Charlie”) ja toisessa Asterix ja Obelix kumartuvat uhrien muistolle.[5] Vuonna 2019 Ferri ja Condrad kertoivat 91-vuotiaan Uderzon valvovan yhä heidän työtään uusien Asterix-albumien parissa.[6]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uderzon veljiä ovat niin ikään sarjakuvataiteilijana tunnettu Marcel (s. 1933) sekä Bruno (1920–2004), jonka muistolle Uderzo omisti Asterix-albumin Taivas putoaa niskaan. Uderzo meni naimisiin Ada Milanin kanssa vuonna 1953. Heillä on vuonna 1956 syntynyt tytär Sylvie, jonka kanssa Uderzo on ollut julkisuudessa Asterixiin liittyvän oikeustaistelun merkeissä. He sopivat riitansa vuonna 2014.[14]

Sarjakuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Uderzon 1940-, 1950- ja 1960-luvun sarjakuvista on julkaistu alun perin ranskalaisissa ja belgialaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä.

Teksti ja kuvitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arys Buck (OK, 1946)
  • Le Prince Rollin (OK, 1947)
  • Belloy (OK 1948–1949)
  • Super Atomic Z (34, 1950)
  • Capitaine Marvel Jr. (Bravo !, 1950)
  • Asterix (albumisarjana 1980–2009)

Kuvitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti: René Goscinny

  • Umpah-pah (konseptina 1951, Tintin 1958–1962)
  • Joonatan Pistooli (Junior, 1952–1956)
  • Savoir-vivre et Sa Majesté Mon Mari (Bonnes Soirées, 1952–1954)
  • Luc Junior (Junior, 1954–1957)
  • Bill Blanchart (Junior, 1955)
  • Poussin et Poussif (Tintin, 1957–1958)
  • Benjamin, Benjamine (Top Réalité Jeunesse, 1957–1959)
  • Monsieur et Madame Plume (Paris Flirt, 1958)
  • La Famille Moutonet (Tintin , 1959)
  • La Famille Cokalane (Tintin, 1959)
  • Asterix (Pilote ja Super Pocket Pilote 1959–1973, albumisarjana 1961–1979)
  • Le Cow-boy et la Haridelle (Record, 1962)

Teksti: Jean-Michel Charlier

  • Belloy (La Wallonie 1950–1955, Pistolin 1955–1958, Pilote 1962–1963)
  • Haikaralaivue (Pilote 1959–1965, albumisarjana 1961–1967)

Teksti: Octave Joly

  • Le Fils du tonnelier (Spirou, 1954)

Useita muita Uderzon töitä on julkaistu Pilotessa vuosina 1959–1974 ja 1977.

Teokset (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuva-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asterix seikkailee -sarja (Astérix) (1959–2009)

Haikaralaivue-sarja (Les Aventures de Tanguy et Laverdure) (1959–1966)

  • Sarjakuvat on julkaistu alun perin jatkosarjoina Pilote -lehdessä vuosina 1959–1966.
  1. Ilmojen kotkat (L'école des aigles, 1961)
  2. Kunnian värit (Pour l'honneur des cocardes, 1962)
  3. Vaara taivaalla (Danger dans le ciel, 1963)
  4. Haikaroiden laivue (L'escadrille des cigognes, 1964)
  5. Miraget Välimerellä (Mirage sur l'orient, 1965)
  6. Varastettu hävittäjä (Canon Bleu ne répond plus, 1966)
  7. Lento pohjoiseen (Cap Zéro, 1967)
  8. Pilvien rosvot (Les pirates du ciel, 1967)

Umpah-pah-sarja (Oumpah-Pah) (1958–1962)

  • Sarjakuvat on julkaistu alun perin jatkosarjoina Tintin -lehdessä vuosina 1958–1962.
  1. Päänahanmetsästäjät (Oumpah Pah le peau-rouge, 1961)
  2. Latuskajalat sotapolulla (Oumpah Pah sur le sentier de la guerre, 1961)
  3. Merirosvoja näköpiirissä (Oumpah Pah et les pirates, 1962)
  4. Salainen tehtävä (Mission secrete, 1962)
  5. Petolliset silmäpussit (Oumpah Pah contre Foie-malade, 1967)

Joonatan Pistooli -sarja (Jehan Pistolet) (1952–1954)

  • Sarjakuvat on julkaistu alun perin jatkosarjoina La Libre junior -lehdessä vuosina 1952–1954.
  1. Merten kauhu (Jehan Pistolet corsaire prodigieux, 1989)
  2. Kuninkaallisen laivaston kapteeni (Corsaire du Roy, 1991)
  3. Joonatan Pistooli ja vakooja (Jehan Pistolet et l'espion, 1999)
  4. Joonatan Pistooli Amerikassa (Jehan Pistolet en Amérique, 1999)
  5. Joonatan Pistooli ja hullu keksijä (Jehan Pistolet et le savant fou, 2008)

Muita albumijulkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuva-albumit on koostettu pääasiassa 1940- ja 1950-luvuilla julkaistuista lehtisarjakuvista.

  • Belloy 1: Chevalier sans armure (1977)
  • Marco Polo (1977)
  • Belloy 2: La Princesse captive (1977)
  • Belloy 3: Le Baron maudit (1977)
  • Marco Polo : Le Mystère du dragon noir (1977)
  • Belloy 4: L'Homme qui avait peur de son ombre (1977)
  • aléa jacta est n°1: Le rendez-vous du chef (1988)
  • aléa jacta est n°2: La vedette armoricaine (1988)
  • aléa jacta est n°3: L'affaire des faux menhirs (1988)
  • Luc Junior 1: Les Bijoux volés (1989)
  • aléa jacta est n°4 : Le grand jeu (1989)
  • Luc Junior 2 : Le Fils du Maharadjah (1990)
  • Benjamin, Benjamine : Les Naufragés de l'air (1991)
  • Clairette (2009)

Kuvakirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • L'intégrale Uderzo 1941–1951 (2012)
  • L'intégrale Uderzo 1951–1953 (2014)
  • L'intégrale Uderzo 1953–1955 (2017)

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Tyyli Tehtävä Rooli
1946 Carbur et Clic-Clac Carbur et Clic-Clac Lyhytanimaatio Animointi
1967 Deux romains en Gaule Deux romains en Gaule Televisioelokuva Käsikirjoitus ja tarina Katutaitelija
1968 Asterix ja Kleopatra Astérix et Cléopâtre Animaatioelokuva Ohjaus
1976 Asterix valloittaa Rooman Les Douze travaux d’Astérix Animaatioelokuva Ohjaus, käsikirjoitus, tarina ja tuotanto
1980 The Miser L'avare Elokuva Kuvitus
1994 Asterix Amerikassa Asterix in Amerika Animaatioelokuva Tarina

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Albert Uderzo Lambiek. Viitattu 28.9.2011. (englanniksi)
  2. a b 84-vuotias Asterixin piirtäjä lopettaa 27.9.2011. Savon Sanomat. Viitattu 28.9.2011.
  3. a b Asterix Britanniassa – nyt uudella kannella! 05.11.2012. Egmont Kustannus. Viitattu 16.08.2019.
  4. a b Astérix chez les Pictes asterix.com. Viitattu 16.08.2019. (ranskaksi)
  5. a b Asterixin piirtäjä palasi eläkkeeltä terrori-iskun vuoksi 09.01.2015. iltasanomat.fi. Viitattu 21.04.2016.
  6. a b Le 38e album d'Astérix sortira à l'automne 06.01.2019. Le Figaro. Viitattu 16.08.2019. (ranskaksi)
  7. a b Albert Uderzo Asterix Encyclopedia. Les Editions Albert-René. Viitattu 28.9.2011. (englanniksi)
  8. a b Asterix the Gaul co-creator draws an end to France's comic hero guardian.co.uk. 27.9.2011. Guardian News and Media Limited. Viitattu 28.9.2011. (englanniksi)
  9. René Goscinny & Albert Uderzo: Asterix 25.06.2012. Yle. Viitattu 20.12.2017.
  10. Les Aventures d'Astérix le Gaulois Album 25 - Le Grand Fossé asterix.com. Viitattu 20.12.2017. (ranskaksi)
  11. Asterix jatkaa seikkailuja kahdeksan vuoden tauon jälkeen (digitilaajille) 26.10.2013. hs.fi. Viitattu 26.10.2013.
  12. Asterix herää uuteen eloon! 31.8.2011. Egmont Kustannus. Viitattu 22.05.2019.
  13. Ça barde chez les Uderzo ! 27.12.2013. lemonde.fr. Viitattu 13.10.2014. (ranskaksi)
  14. Sota Asterixista isän ja tyttären välillä päättyi 26.09.2014. iltasanomat.fi. Viitattu 13.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]