Asterix ja Kleopatra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seitsemännen suomenkielisen painoksen kansikuva (2002). Siitä puuttuvat maininnat tekemiseen tarvituista tarvikkeista.

Asterix ja Kleopatra (ransk. Astérix et Cléopâtre) on kuudes Ranskassa, ja ensimmäinen Suomessa julkaistu Asterix seikkailee -albumi. Se julkaistiin vuonna 1965 Ranskassa, ja vuonna 1969 Suomessa. Albumista tehtiin vuonna 1968 julkaistu animaatioelokuva Asterix ja Kleopatra.

Juoni lyhyesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarina alkaa siitä, kun Julius Caesar suututtaa Kleopatran sanomalla hänelle, että tämän kansa olisi rappiolla. Kleopatra vakuuttaa Caesarille, että hän pystyy rakentamaan tälle suuren palatsin Aleksandriaan tasan kolmen kuukauden sisällä.

Kleopatra kutsuu Aleksandrian parhaan arkkitehdin, Numerobiksen, paikalle, ja kertoo hänelle tehtävästään. Numerobis lähtee Galliaan Akvavitixin puheille ja kertoo hänelle kuinka hän tarvitsee tämän apua. Akvavitix lupautuu lähtemään mukaan Asterixin ja Obelixin kanssa.

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta he saavat rakennettua palatsin ajoissa, ja Numerobis peitetään kullalla. Tarinan lopussa Obelix alkaa valmistaa egyptiläisten obeliskien muotoisia hiidenkiviä, mistä kylän päällikkö Aladobix suuttuu.

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirjan kansi on parodia Joseph L. Mankiewiczin ohjaaman elokuvan Kleopatra (1963) julisteesta. Alkuperäisessä kannessa myös sanotaan, että tarinan tekemiseen vaadittiin 14 litraa tussia, 30 sivellintä, 62 pehmeää lyijykynää, 1 kova lyijykynä, 27 pyyhekumia, 30 kiloa paperia, 16 kirjoituskoneen värinauhaa, 2 kirjoituskonetta, ja 67 litraa keskiolutta.
  • Tarinassa lähes jokainen henkilö puhui siitä, kuinka kaunis nenä Kleopatralla oli.
  • Sivun 10 viimeisessä ruudussa Akvavitix kertoo Obelixille Faroksen majakan olevan yksi maailman ihmeistä. Faroksen majakasta tulikin yksi menneen maailman ihmeistä.
  • Sivulla 30 Kleopatra kyllästyy siihen, että hänen kuvansa piirretään aina sivuprofiilista. Tähän muotokuvantekijä vastaa "Moderni taide, tiedättehän...". Tämä viittaa Egyptin ajalle tyypilliseen sivuprofiilin käyttöön muotokuvissa.
  • Sivulla 39 roomalaiset legioonalaiset käyttävät kilpikonnataktiikkaa hyökkäykseen, ja "käpälämäki"-taktiikkaa pakenemiseen, joka viittaa tarinaan kilpikonnasta ja jäniksestä.
  • Sivulla 45 Numerobis ilmoittaa Kleopatralle palatsin olevan valmistunut määräajassa. Tekstipalkki sivun reunassa kertoo, että siihen aikaan rakennusten valmistuminen määräajassa oli hyvin harvinaista. Vitsi on siinä, että vielä nykyäänkin rakennukset harvoin valmistuvat ennen sovittua aikaa.
  • Sivulla 47 Asterix kertoo Kleopatralle, että jos hän joskus tarvitsee rakennusapua, esimerkiksi kanavan rakentamista Välimerestä Punaiseen mereen, niin ilmoittakaa meille. Tämä viittaa Suezin kanavan rakentamiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sarjakuvaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.