Suolahappo
Wikipedia
| Suolahappo | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 7647-01-0 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | HCl |
| Moolimassa | 36,46 g/mol |
| Ulkomuoto | Pelkkänä kaasu, liuoksena kirkas väritön-vaaleankeltainen neste |
| Sulamispiste | −26 °C (247 K) (38 % liuos) -114.2 °C (158,8 K) (pelkkänä) |
| Kiehumispiste | 110 °C (383 K) (20,2 % liuos) 48 °C (321 K) (38 % liuos) -85.1 °C (187,9 K) (pelkkänä) |
| Tiheys | 1,18 g/cm3 (37 % liuos) |
| Liukoisuus veteen | 72 g / 100 ml (20°C) |
Suolahappo (vetykloridihappo, vetykloridi, kloorivety) on vahva happo, jonka kemiallinen kaava on HCl. Se on pistävänhajuinen kaasu (kiehumispiste -85 °C), joka liukenee runsaasti veteen (725 g/l, 20 °C). Vetykloridin vesiliuoksesta käytetään nimeä suolahappo. Vedettömän vetykloridin CAS-numero on 7647-01-0. Se on voimakkaasti syövyttävää.
Vetykloridia voidaan valmistaa laboratoriossa mm. ruokasuolasta (NaCl) ja väkevästä rikkihaposta (H2SO4). Kun vetykloridimolekyyli joutuu veteen (H2O), se jakaantuu ioneiksi. Se hajoaa vetyioniksi H+ ja kloridi-ioniksi Cl-. Vetyioni liittyy vesimolekyyliin jolloin muodostuu oksonium-ioni H3O+.
Suolahapon suolat ovat nimeltään klorideja. Esimerkiksi ruokasuola NaCl, natriumkloridi, on suolahapon natriumsuola. Natriumkloridia käytetään teolliseen suolahapon valmistukseen.
Ihmisen mahanesteessä on suolahappoa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suolahapon kansainvälinen kemikaalikortti
- Kloorivety, OVA. Työterveyslaitos
- Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Kloorivety

