Sakaali

Wikipedia

Sakaali
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Petoeläimet Carnivora Heimo: Koiraeläimet Canidae Suku: Koirat Canis Laji: aureus
Kaksiosainen nimi
Canis aureus Linnaeus, 1758
Kultasakaalin levinneisyys
Alalajit [2]
Canis aureus aureus Canis aureus algirensis Canis aureus anthus Canis aureus bea Canis aureus lupaster Canis aureus maroccanus Canis aureus riparius Canis aureus soudanicus
Katso myös
Sakaali Wikispeciesissä   Sakaali Commonsissa

Sakaali eli kultasakaali (Canis aureus) on pieni ja hoikka koiraeläinlaji. Sen nimestä käytetään joskus myös kirjoitusasuja šakaali tai shakaali, mutta näitä muotoja pidetään vanhentuneina. Sakaali on kaikkiruokainen, ja sillä on pitkät terävät kulmahampaat sekä hyvin kehittyneet raateluhampaat, jotka pystyvät sitkeään nahkaan.

Sisällysluettelo 1 Ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Ravinto 4 Elintavat 5 Muita sakaalilajeja 6 Lähteet 6.1 Viitteet

[muokkaa] Ulkonäkö

Kultasakaalin korkeus on 40 senttimetriä ja sen ruumiin pituus on 70–85 senttimetriä. Sakaalit painavat noin 7–9 kilogrammaa, naaraiden ollessa pienempiä kuin urokset.

Kuten useimmat koiraeläimet, sakaalit ovat notkealihaksisia, pitkäjalkaisia juoksijoita, joilla on pitkä häntä. Kultasakaalin turkki on perusväriltään kellertävän punertava. Turkin kuviointi voi vaihdella iän, esiintymisalueen ja vuodenajan mukaan, mutta yleensä turkki on tummempi talvella kuin kesällä. Aureus (kultainen) kultasakaalin tieteellisessä nimessä viittaa turkin perusväriin.

Kultasakaaleilla on suuret, pystyt korvat ja moni-ilmeinen korva-, häntä- ja kuonoasentojen varasto. Lisäksi ne voivat äännellä haukahdellen, muristen, kiljuen tai susien tapaan ulvoen.

[muokkaa] Levinneisyys

Canis-suvun sakaaleista kultasakaalin levinneisyys on laajin, Itä-Afrikasta aina Myanmarille asti. Euroopassa kultasakaaleja esiintyy Kreikassa ja muualla Balkanin niemimaalla. Muita sakaalilajeja tavataan vain Afrikassa.

[muokkaa] Ravinto

Sakaalit käyttävät hyvin monipuolista ravintoa. Ne syövät hedelmiä, selkärangattomia, matelijoita, lintuja, sammakkoeläimiä, jyrsijöitä sekä haaskoja.

[muokkaa] Elintavat

Yhdessä metsästämisellä on kultasakaaleille suuri merkitys: sakaalipari saalistaa kolme kertaa tehokkaammin kuin yksinäinen sakaali. Sakaaliparin on havaittu onnistuvan saalistamaan thomsoningasellin vasoja. Sakaalit kuljettavat mahoissaan ruokaa oksennettavaksi pennuilleen tai imettävälle emolle. Ne myös kätkevät ruokaa.

Sekä uros- että naarassakaalit saavuttavat sukukypsyyden 11 kuukauden iässä, mutta eivät välttämättä heti ala lisääntyä. Jotkut nuoret jäävät apureiksi auttamaan vanhempiaan seuraavan pesueen hoidossa.

[muokkaa] Muita sakaalilajeja

Sakaalit ovat osa koiraeläinten heimon koirien (Canis) sukua. Muita sakaalilajeja ovat vaippasakaali (C. mesomelas) ja juovasakaali (C. adustus). Aiemmin myös etiopiansusi (C. simensis) luettiin sakaaleihin, mutta nykytiedon mukaan se on läheisempää sukua sudelle ja kojootille.

[muokkaa] Lähteet

• Golden jackal www.canids.org

[muokkaa] Viitteet