Jalohaikara
Sivulta puuttuu | Jalohaikara | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Ardea alba Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Jalohaikara Wikispeciesissä |
Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Jalohaikara voi kasvaa metrin pituiseksi ja 950 gramman painoiseksi. Väritys on kokovalkea. Nokka on soidinaikana huhti–toukokuussa osittain punainen mutta muulloin kokonaan keltainen. Jalat ovat mustat. Suomessa tavattavista lajeista jalohaikara muistuttaa muodoltaan harmaahaikaraa ja on sen kanssa samaa kokoluokkaa. Suomessa vain erittäin harvinainen silkkihaikara on samanvärinen.
[muokkaa] Levinneisyys
Jalohaikara esiintyy ympäri maailman trooppisilla ja lauhkeilla alueilla. Baltian pesimäkanta on hitaassa nousussa. Suomessa jalohaikaraa ei ole tavattu pesivänä, mutta se on nykyään jo säännöllinen harhailija huhti–syyskuussa, onpa talvehtijakin havaittu.
[muokkaa] Elinympäristö
Matalavetiset rannat, kosteikot, merenlahdet ym.
[muokkaa] Ravinto
Jalohaikara syö kaloja, sammakoita ja hyönteisiä, jotka se keihästää nokallaan.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Ardea alba IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lammin-Soila, Risto 1976: Jalohaikara Egretta alba* ensi kertaa Suomessa. - Lintumies 1.1976 s. 29. SLY.
- Jalohaikara Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
