Rostov-na-Donu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Etelä-Venäjällä sijaitsevaa kaupunkia. Rostov on myös kaupunki Jaroslavlin alueella.
Rostov-na-Donu
(Ростов-на-Дону)
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Rostovin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Rostovin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Rostov-na-Donu

Koordinaatit: 47.23°N, 39.7°EKoordinaatit: 47.23°N, 39.7°E

Valtio Venäjän lippu Venäjän federaatio
Liittovaltiopiiri Eteläinen federaatiopiiri
Alue (oblasti) Rostovin alue
Perustettu (tulliasema) 1749[1]
Kaupungiksi 1797[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 354 km²
Väkiluku (2010)  ([2]) 1 089 261
Aikavyöhyke UTC+3 eli Moskovan aika[3][4]
Postinumero 344000– 3441xx [5]
Suuntanumero(t) +7 863[6]
Kotisivut (venäjäksi)

Rostov-na-Donu (ven. Ростов-на-Дону) eli Donin Rostov on 1,1 miljoonan asukkaan suurkaupunki Etelä-Venäjällä. Donin Rostov sijaitsee Donin suistossa 46 kilometrin päässä Asovanmerestä. Se on Venäjän Rostovin alueen pääkaupunki ja liittovaltion eteläisen federaatiopiirin hallinnollinen keskus.[2][7][8] [9]

Otteita historiasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunta perustettiin 1749 tulliasemaksi. Siitä kehittyi pian tärkeä linnoitus, joka nimettiin Dmitri Rostovilaisen mukaan 1761. Kaupunginoikeudet se sai 1796.[10][1]

Saksalaiset valtasivat kaupungin ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918 sekä toisessa maailmansodassa vuosina 1941 ja 1942.

Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Donin Rostov on Etelä-Venäjän tärkein teollisuuskaupunki, jossa on merkittäviä kemian, maatalous-, tekstiili- ja elintarvike- ja öljynjalostusalan tuotantolaitoksia.

Rostov-na-Donu on Venäjän rautateiden keskeinen rautateiden solmukohta ja Venäjän eteläosista vastaavan alueellisen rautatieyhtiön (Pohjois-Kaukasuksen rautatiet) keskus. Kaukojunaliikenteen keskus on Rostovin päärautatieasema. [11]

Maantieyhteyksistä keskeisimpiin kuuluvat Moskovasta etelään Mustanmeren rannalle johtava Venäjän M4 valtatie (Rostovan Donin kohdalla osa eurooppateitä E 50, E 115) ja kaupungista länteen vievä valtatie M23 (osa Rostovista Ukrainan ja Romanian kautta Unkariin vievää eurooppatietä E 58). [12][8]

Kantakaupungin lounaisosissa on tärkeä Donin jokisatama. Satelliittikuvissa kaupungin itäosissa näkyy kansainvälinen Rostov-na-Donun lentoasema ja pohjoispuolella Donin Rostovin sotilaslentokenttä.

Kulttuuri ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa toimii useita yliopistoja ja korkeakouluja. Se on myös tärkeä eteläisen Venäjän kulttuurikeskus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Rostov-na-Donu (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-05-08. (venäjäksi)
  2. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-05-08. (venäjäksi)
  3. Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.10.2014.
  4. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  5. Rostovskaja oblast: Potštovnyje indeksy. Gorod Rostov-na-Donu. Viitattu 2013-05-08. (venäjäksi)
  6. Rostovskaja oblast: Telefonnyje kody Viitattu 2013-05-08. (venäjäksi)
  7. Предварительные итоги Всероссийской переписи населения 2010 года, Города с численностью населения 100 тысяч человек и более (Alustavia tuloksia (Venäjän) Kansallisesta väestönlaskennasta 2010, Excel-taulukko: yli 100 000 asukkaan kaupungit) Rosstat, www.gks.ru. Viitattu 19.10.2011. (venäjäksi)
  8. a b Е.Л. Макаревич (toim): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  9. Natsionalnyi Atlas Rossii v tšetyreh tomah. Tom 1. Obštšaja harakteristika territorii. DVD, OOO MediaHauz, Moskva, 2006.
  10. Rostov-na-Donu (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-05-08. (venäjäksi)
  11. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  12. Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rostov-na-Donu.