Puolan maantiede

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puolan topografia

Puolan maantiede kattaa itäisen Keski-Euroopan suurimman valtion, vaikkakin Puola on selvästi pienempi kuin itänaapurinsa Ukraina ja Venäjä. Puolan väkiluku on 38,1 miljoonaa ja pinta-ala 312 685 neliökilometriä. Pääkaupunki on Varsova, ja muita suuria kaupunkeja ovat Krakova, Łódź, Wrocław, Poznań, Gdańsk, Szczecin, Bydgoszcz, Lublin, Katowice ja Białystok.

Topografia ja vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä kuvassa esitetään Euroopan jakautumista jokien valuma-alueiden mukaan. Elbe laskee Pohjanmereen ja joet siitä itään laskevat Itämereen, jolloin Puolan alueesta suurin osa on itämeren valuma-alueella

Puola sijaitsee lähes kokonaisuudessaan pohjoisen Euroopan tasangolla, jonka muodot ovat jääkausien jäätiköiden muovaamia. Maan keskimääräinen korkeus merenpinnasta on vain 173 metriä, mutta maan etelärajalla kohoavat Sudeettien ja Karpaattien vuoret. Karpaattien Tatravuoristossa on Puolan korkein huippu, 2499 metrin Rysy.[1]

Tasankoa halkovat monet suuret joet, kuten Veiksel (puolaksi Wisła), Oder (puolaksi Odra), sen sivujoki Warta ja Veikselin sivujoki Bug.[2] Tasaisessa maassa on myös yli 9 300 järveä, etupäässä maan pohjoisosissa. Masuria on suurin järvialue ja suosittu matkailukohde.[1]

Błędówin aavikko Sleesian ylängöllä on Euroopan suurin sisämaan hiekka-alue, 33 neliökilometriä. Hiekka kertyi sinne jääkauden jälkeen jäätikön sulaessa. Se oli metsän peitossa, kunnes 1100-luvulla alue raivatiin kaivosteollisuuden tarpeiden vuoksi. Sitä on käytetty armeijan harjoitusalueena, hiekan ottoon ja autokilpailuihin.[3]

Słowińskin kansallispuiston hiekkadyynit taas syntyivät meren rannalla. Korkein dyyni kohoaa 42 metriä merenpinnan tasosta.[4]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsovan ilmasto.

Puolan ilmasto on väli-ilmasto leudomman Länsi-Euroopan meri-ilmaston ja ankaramman Itä-Euroopan mannerilmaston välillä. Lunta on koko maassa, pohjoisessa noin 40 päivän ajan, idässä ja etelässä 60 päivän ajan ja Karpaateilla sadan päivän ajan. Sadetta saadaan ympäri vuoden, eniten kesällä. Vuoden sademäärä on 500-625 mm.[5]

Kasvillisuus ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolassa oli ennen paljon tiheää metsikköä, mutta nykyään suurin osa maasta on viljeltyä.[6] Puola kuuluu lauhkeaan lehtimetsävyöhykkeeseen. Tyypillisiä puulajeja alavilla seudulla ovat koivut, lepät, tammi, vaahtera, tuomi, pähkinäpensas, jalavat, lehmukset, pyökki ja haapa. Tatravuoristossa on havumetsiä, joissa kasvaa kuusen ja männyn lisäksi myös lehtikuusta. Tunnetuin aarniometsä on Białowieza, jossa elää luonnonvaraisia visenttejä ja puolalaisia villihevosia.[7][8]

Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolassa on kaikkiaan 23 kansallispuistoa, joista yhdeksän keskittyy vuoristoluonnon, kaksi muiden ylänköalueiden, kymmenen sisävesien ja kosteikkojen ja kaksi Itämeren rannikon suojeluun.[9]

Vuoristossa ovat

Ylänköalueilla

Alankoalueet, metsät, sisävedet ja kosteikot

Itämeren rannikko

Merkittävimmät nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lonely Planet s.68-69.
  2. Drainage A Country Study. Library of Congress
  3. A Desert Revival krekow post. Viitattu 20.4.2012.
  4. Slowinski National Park Viitattu 20.4.2012.
  5. Country Guide Poland BBc Weather
  6. Maailma tänään: Itä-Eurooppa, s. 9. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9.
  7. Belovezhskaya Pushcha / Białowieża Forest Unesco. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  8. Lonely Planet s.70-71.
  9. Polish National Parks 2008. Ministry of the Environment. Viitattu 14.4.2012.