Paistinpannu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valurautainen paistinpannu

Paistinpannu on ruoanlaittoväline ruoan paistamiseen, ruskistamiseen ja kuullottamiseen. Kun ruuan valmistuksessa keskitytään lämmön säilyttämiseen suhteellisen alhaisella lämmöllä, voidaan paistinpannun kanssa käyttää myös kantta. Paistinpannun halkaisija on tavallisesti noin 20–30 cm. Muodoltaan se on laakea ja matalalla reunalla varustettu. Valmistusaineena voi olla muun muassa valurauta, teflonilla pinnoitettu teräs tai alumiini tai kupari.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Materiaali ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paistinpannuja valmistetaan useasta eri materiaalista. Paistinpannu voikin olla valurautaa, teflonilla pinnoitettua terästä tai alumiinia, lasia, keraamista massaa tai emaloitua terästä. Valurautaisiin, teräksisiin, lasisiin, emaloituihin ja keraamisiin pannuihin ruoka tarttuu helposti kiinni, jos paistettaessa ei käytetä rasvaa. Sen sijaan pinnoitetussa pannussa ei tarvitse käyttää aina rasvaa ollenkaan. Käytön jälkeen se pitää kuitenkin pestä huolellisesti.[1] Valurautapannujen etuna puolestaan on kestävyys, ja hyvälaatuinen valurautapannu voi kestää todella pitkään.[2]

Hyvä paistinpannu on energiataloudellinen ja helposti puhdistettava. Lisäksi paistinpannun reuna ja kädensija vaikuttavat pannun laatuun. Reunan tulee olla sopivan korkuinen, yleensä 3–5 senttimetriä, ja sopivan viisto, jotta tuotteita pystyy kääntelemään helposti pannussa. Kädensijan pitäisi mahdollistaa kunnollinen ote koko kädellä. Kädensijan kiinnityskulma pannuun nähden on noin 20–25 senttimetriä, jolloin rystyset eivät osu helposti lieden pintaan. Lisäksi kädensijan pitäisi olla kuumentumaton, kuten myös kannen kädensijan.[1]

Muoto ja paistinpannutyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjastaan uurteinen grillipannu.

Paistinpannut ovat usein pyöreitä, mutta kulmikkaita pannuja käytetään esimerkiksi kalan paistamiseen. Pannujen muoto riippuu hieman myös käyttötarkoituksesta. Muurinpohjapannut ovat isokokoisia ja reunattomia pannuja. Niitä käytetään avotulella, ja ne on valmistettu yleensä valuraudasta. Ohukais- ja kreppipannut ovat matalareunaisia. Niitä on myös kahdenlaisia: toisissa pannuissa voi paistaa yhden suuren ohukaisen ja toisissa monta pienempää. Blinipannut ovat puolestaan pieniä, halkaisijaltaan vain 8–12 senttimetriä. Valurautaisia parilapannuja puolestaan käytetään lihan tai kalan nopeaan kypsentämiseen. Niiden sisäpinta on uurteinen, jotta ruoka-aineet eivät tarttuisi pohjaan kiinni.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiikka, Kaija & Huovinen, Merja: Vispilästä vokkiin. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24453-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kiikka & Huovinen, s. 43.
  2. Paistinpannun valinta: Induktioliedelle sopivat paistinpannut Ruoka.fi. Otavamedia Oy. Viitattu 15.10.2013.
  3. Kiikka & Huovinen, s. 44.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.