Mortteli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mortteli ja survin

Mortteli eli huhmar (tai huhmare) on maljamainen astia, jota käytetään aineksen hienontamiseen ja sekoittamiseen. Hienontaminen tapahtuu survimella (hiertimellä) eli petkeleellä[1] painellen ja hiertäen. Työkalua käytetään mausteiden murskaamiseen, ja ennen myös apteekeissa lääkeaineiden tai kuvataiteessa väriaineiden hienontamisessa. Morttelia käytetään gastronomiassa etenkin mausteseosten ainesten, kuten sinapin, jauhamiseen.

Mortteli valmistetaan perinteisesti joko marmorista, pronssista tai keraamisesta materiaalista, kuten posliinista. Morttelien koot vaihtelevat pienistä, muutaman millilitran kokoisista suuriin, usean sadan litran vetoisiin. Yleisimmin keittiö- ja laboratoriokäytössä käytettävimpien marmori- tai keraamimorttelien vetoisuus on noin 1 dl ja pronssimorttelin noin 2 dl.

Saksalainen alkemisti Bertholdus Schwarz keksi ruudin sotilaskäytön ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1290. Hän hiersi puuhiiltä, rikkiä ja kaliumnitraattia morttelissa, ja tuloksena oli hulmahdus. Schwarz selvisi räjähdyksestä hengissä ja rakensi pian tämän jälkeen ensimmäisen käyttökelpoisen tykin, joka sai nimensä (mörssäri, Mörser) hänen käyttämästään morttelista.

Slaavilaisen mytologian Baba Jaga lentää huhmarella ja käyttää petkeltä peräsimenä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1000. WSOY, 1958.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mortteli.