Oswald Mosley

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oswald Mosleyn muotokuva vuodelta 1925

Sir Oswald Ernald Mosley, (16. marraskuuta 1896,Lontoo3. joulukuuta 1980,Pariisi) oli brittiläinen poliitikko ja kuudes 1720 perustetun baronetin tittelin haltija. Hän perusti Brittiläisen fasistiunionin (British Union of Fascists).

Mosley opiskeli Winchesterin yliopistossa ja Sandhurstin sotakorkeakoulussa sekä taisteli ensimmäisen maailmansodan aikana länsirintamalla 16. Lancerin rykmentissä, minkä jälkeen hän siirtyi RAF:ää edeltäneisiin kuninkaallisiin lentojoukkoihin (Royal Flying Corps, RFC) ja vammautui lentokoneensa putoamisessa vuonna 1916.

Vuoden 1918 vaaleissa Mosleystä tuli 21-vuotiaana Britannian parlamentin alahuoneen nuorin jäsen Harrowin vaalipiirissä konservatiivien ryhmään. Erottuaan konservatiivipuolueesta hän uusi parlamenttipaikkansa 1922 samassa vaalipiirissä itsenäisenä ehdokkaana. 1924 Mosley liittyi työväenpuolueeseen ja tuli valituksi lokakuussa 1927 sen puoluehallitukseen.

Mosley ehdotti vuonna 1930 esikeynesiläistä ohjelmaa työttömyyden lievittämiseksi ja teollisuustuotannon elvyttämiseksi julkisin varoin, mistä pääministeri Ramsay MacDonald kieltäytyi. Mosley erosi Lancasterin kanslerin tehtävästä.

1931 Mosley perusti uuden puolueen, The New Partyn. Tammikuussa 1932 Mosley tapasi Mussolinin ja vaikuttui tämän aikaansaannoksista. Hän hylkäsi The New Partyn ja perusti Brittiläisen fasistiunionin (British Union of Fascists). BUF ehdotti protektionistista ja julkiseen elvytykseen perustuvaa talouspolitiikkaa, mutta vastusti samalla kommunismia. Vuonna 1934 BUF järjesti antisemitistisiä mielenosoituksia. Vuonna 1936 säädettiin Public Order Act, joka kielsi yksityisarmeijat ja univormuihin pukeutumisen (vastaava tunnetaan Suomessa puserolakina), mikä rajoitti BUF:n julkisia mielenosoituksia.

Mosley oli naimisissa Intian entisen varakuninkaan tyttären, Cynthia Curzonin, kanssa, mutta ryhtyi suhteeseen yhden rahoittajansa, Redensdalen 2. paronin tyttären, Diana Mitfordin kanssa, joka erosi puolisostaan. Mosley ei eronnut Cynthiasta ennen kuin tämä kuoli sairauteen, minkä jälkeen Mosley meni Dianan kanssa salaa naimisiin Saksassa propagandaministeri Joseph Göbbelsin piirustushuoneessa. Yksi häävieraista oli valtakunnankansleri Adolf Hitler.

Sodan Saksaa vastaan kestäessä Britannian hallitus antoi 22. toukokuuta 1940 ilmoituksen turvallisuussäännös 18B:n toimeenpanosta, mikä salli sisäasiainministerin pidätyttää ja vangituttaa vaaralliset henkilöt ilman oikeudenkäyntiä. Mosley vangittiin seuraavana päivänä. Myös muita brittifasisteja vangittiin. BUF julistettiin lakkautetuksi 30. toukokuuta 1940 ja sen julkaisut kiellettiin. Oswald ja Diana Mosley asuivat vankeudessa talossa, johon he saivat konservatiivipääministeri Winston Churchillin luvalla palkata myös muita vankeja palvelijoiksi. Ministeri Herbert Morrison määräsi Mosleyt vapautettaviksi marraskuussa 1943, mikä herätti protesteja. Myös Dianan sisko Jessica Mitford vastusti sisarensa ja tämän puolison vapauttamista vankeudesta väittäen sen olevan isku kaikkia antifasisteja vastaan.

Sodan jälkeen Mosleyt perustivat oikeistolaiskirjallisuuden kustantamista varten Euphorion Books-kustantamon. Diana Mosley toimitti The European -nimistä oikeistolaishenkistä lehteä. Vuonna 1947 Mosley perusti The Union Movementin, minkä tarkoituksena oli rajoittaa siirtolaisuutta Britanniaan sen kansainyhteisöstä ja samalla edistää Britannian integraatiota manner-Eurooppaan. Mosleyt lähtivät Britanniasta 1951 ja päätyivät Irlannin kautta Ranskaan, missä he asuivat Pariisin edustalla.

Mosleyn poika Max Mosley toimii kansainvälisen autoliiton FIA:n puheenjohtajana. Keväällä 2008 Max Mosley väitettiin viettäneen natsihenkisiä sadomasokistia seksiorgioita viiden prostituoidun kanssa ja jäi kiinni, kun sessiosta kuvattu 4–5-tuntinen video vuosi julkisuuteen. Natsi-väitteitä ei kuitenkaan todettu oikeiksi.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]