Juho Haapoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juho Haapoja
Henkilötiedot
Koko nimi Juho Haapoja
Syntynyt22. lokakuuta 1980 (ikä 43)
Ylihärmä
Kansalaisuus Suomi
Nyrkkeilijä
Lempinimi Härmän Häjy
Painoluokka alempi raskassarja
Kätisyys oikeakätinen
Ammattilaistilastot
Ottelut 38
Voitot 28
– tyrmäysvoitot 16
Tappiot 8
Ratkaisemattomat 2

Juho Aleksi Haapoja (s. 22. lokakuuta 1980 Ylihärmä) on ylihärmäläinen uransa jo kertaalleen lopettanut, mutta sitä kuitenkin jatkava ammattinyrkkeilijä, ja entinen raskaansarjan suomenmestari. Hänen lempinimensä on "Härmän Häjy". Juho Haapoja on noin 180-senttinen ja on painanut otteluissaan keskimäärin 105 kiloa. Haapojan vahvuudet ammattinyrkkeilijänä ovat kovaiskuisuus ja periksiantamaton asenne. Haapoja saavutti amatöörinä viisi junioreiden SM-kultaa, ja miehissä vuonna 2003 SM-kisoissa Tampereella pronssia sarjassa 91 kiloa Viipurin Nyrkkeilijöiden edustajana.

Haapoja voitti ammattilaisten raskaansarjan Suomen mestaruuden 28. marraskuuta 2008 teknisellä tyrmäyksellä Sami Elovaarasta. Hän puolusti mestaruuttaan 27. marraskuuta 2009 Jarno Rosbergia vastaan. Rosberg voitti tasaisen ottelun hajaäänituomiolla, mutta ottelun jälkeisessä doping-testissä Rosberg kärähti anabolisista steroideista[1].

Haapoja voitti maaliskuussa 2010 Pavels Dolgovsin. Ottelun jälkeen hän ilmoitti pudottavansa painonsa alempaan raskassarjaan (90,7 kg), mutta suostuvansa myös puolustamaan raskaansarjan SM-titteliä mahdollista haastajaa vastaan. Toukokuussa 2010 hän otteli angolalaista Antonio Pedro Quigangia vastaan. Haapoja otteli kotipitäjässään Ylihärmässä ja fanit saivat riemuita hänen tyrmäysvoittoaan neljännessä erässä. Seuraavan ja viimeisen ottelunsa Steel Ring -tallin alaisuudessa Haapoja otteli Seinäjoella Zoltan Czekusta vastaan. Haapoja tuuletti voittoaan toisen erän puolivälin paikkeilla.

Vuonna 2011 Haapojan ja Häjy Teamin toimintaan tuli muutoksia. Hänen painonpudotuksensa oli onnistunut ja valmennukselliset vaatimukset muuttuivat. Haapojaa valmensivat CJ Hussein ja Jyri Kujala. Hänen managerinsa oli Matti Larikka.

Haapoja pääsi ottelemaan Euroopan mestaruudesta 15. joulukuuta 2012 Nürnbergissä Saksassa puolalaista Mateusz Masternakia vastaan, mutta hävisi 12-eräisen ottelun pistein.[2]

Vuoden 2013 puolella Haapoja teki voitokkaan paluun kehään kun hän kohtasi Espoossa georgialaisen Levan Jomardashvilin. Haapoja löi ylipainoisen nyrkkeilijän luovutuskuntoon viidennessä erässä. Kuukautta myöhemmin Haapoja otteli Tampereen nyrkkeilyillassa ja kohtasi italialaisen Michele De Meon. Haapoja kukisti Meon ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä.

Haapoja hävisi 6. heinäkuuta 2013 Italiassa Silvio Brancolle pistein. Kamppailu toimi nelimiehisen MM-karsintaturnauksen välieränä pääsystä alemman raskaansarjan WBC-liiton MM-otteluun.

Haapoja kohtasi 15. maaliskuuta 2014 Moskovassa venäläisen Rahim Tsahkievin, joka on Pekingin olympialaisten raskaan sarjan kultamitalivoittaja. Haapoja hävisi ottelun tyrmäyksellä 9. erässä.

Haapoja on otteli vuonna 2015 neljä ottelua, joista toukokuussa käyty hurja 10-eräinen taistelu Serhiy Demchenkoa vastaan – on yksi Suomen ammattinyrkkeilyhistorian brutaaleimmista otteluista. Ottelu päättyi ratkaisemattomaan. Joulukuun 19. päivä Haapoja voitti Hartwall Arenassa Helsingissä kuubalaislähtöisen, nykyisin Tšekissä asuvan Miguel Velozon tyrmäyksellä ottelun 7. erässä.[3]

Haapoja tuli 2. huhtikuuta 2016 tyrmätyksi 3. erässä Helsingin Hartwall Arenassa käydyssä ottelussa unkarilaista Tamas Lodia vastaan. He ottelivat uudestaan Seinäjoella 17. syyskuuta 2016 ja tällä kertaa Haapoja voitti kaikin tuomariäänin.[4]

21. lokakuuta 2017 Haapoja otteli Kauhavalla EBU:n EU-mestaruusottelun Romanian Alexandru Juria vastaan ja hävisi hajaäänituomiolla pistein. Ottelun jälkeen Haapoja ilmoitti lopettavansa ammattilaisuransa.[5] Hän kuitenkin pyörsi päätöksensä ja ottelee 8. elokuuta 2020 Savonlinnan Olavinlinnassa vielä nimeämätöntä vastustajaa vastaan.[6]

Haapojan perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta.

Nyrkkeilytilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

28 Voittoa, 8 tappiota, 2 ratkaisematonta
Tulos Vastustaja Ratkaisu Erä Päivämäärä Paikka Huom.
Häviö Liettua Remigijus Ziausys PTS 4/4 8.4.2006 Umpitunneli, Tornio
Voitto Venäjä Pavel Baryshnikov UD 4/4 23.9.2006 Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 40–36 , 39–37 , 39–38
Voitto Venäjä Sergey Bakin TKO 4/6 1.12.2006 Maapohjahalli, Vaasa
Tasapeli Suomi Jari Markkanen PTS 10/10 16.3.2007 Kuopiohalli, Kuopio (95–98 , 98–93 , 96–96) Suomen mestaruusottelu
Voitto Venäjä Oleg Agafonov TKO 1/6 15.9.2007 Maapohjahalli, Vaasa 1.37
Voitto Venäjä Yuri Lunev TKO 3/6 2.11.2007 Anssin Jussin Areena, Ylihärmä 1.28
Voitto Venäjä Daniel Peret SD 8/8 5.4.2008 Maapohjahalli, Vaasa (77-75, 80-73, 75-79) BBU:n mestaruusottelu
Häviö Venäjä Dennis Bakhtov KO 10/12 22.5.2008 Yubileiny Sport Palace, Pietari PABA:n ja WBF:n mestaruusottelu
Voitto Latvia Jevgenijs Stamburskis TKO 1/6 30.8.2008 Metro Auto Areena, Tampere 2.54
Voitto Suomi Sami Elovaara TKO 9/10 28.11.2008 Hartwall Arena, (1.00) Suomen mestaruusottelu
Voitto Viro Valeri Semishkur TKO 2/8 21.2.2009 Rewell Center, Vaasa (1.40) BBU:n mestaruusottelu
Voitto Venäjä Stanislav Lukianovich TKO 4/6 14.3.2009 Urheilutalo, Kemi (0.01)
Voitto Portugali Humberto Evora SD 6/6 22.8.2009 Circus, 60-55, 57-58, 58-57
Mitätöity Suomi Jarno Rosberg NC 10/10 27.11.2009 Pyynikin Palloiluhalli, Tampere Ottelu mitätöitiin Rosbergin dopingtuomion vuoksi
Voitto Latvia Pavels Dolgovs UD 6/6 20.3.2010 Liikunta-ja kulttuuritalo, Juuka 60-56, 60-54, 60-55
Voitto Portugali Antonio Pedro Quiganga TKO 4/6 29.5.2010 Anssin Jussin Areena, Ylihärmä 0.39
Voitto Unkari Zoltan Czekus TKO 2/8 13.11.2010 Seinäjoki Areena, Seinäjoki 1.28
Voitto Liettua Mantas Tarvydas TKO 4/8 4.3.2011 Hartwall Arena, 2.24
Voitto Tšekki Roman Kracik UD 10/10 21.5.2011 Seinäjoki Areena, Seinäjoki 99-91, 100-90, 100-91
Voitto Ranska Faisal Ibnel Arrami UD 12/12 23.9.2011 Helsingin jäähalli, 114-113, 116-111, 117-110
Voitto Irlanti Ian Tims UD 10/10 21.1.2012 Seinäjoki Areena, Seinäjoki 115-113, 115-113, 116-112
Voitto Italia Francesco Versacia RTD 4/12 15.9.2012 Seinäjoki Areena, Seinäjoki
Häviö Puola Mateusz Masternak UD 12/12 15.12.2012 Nürnberg, Saksa 108-120, 108-120, 108-120
Voitto Georgia Levan Jomardasvili TKO 5/8 9.3.2013 Barona Areena, Espoo 2.44
Voitto Italia Michele De Meo TKO 1/10 20.4.2013 Pyynikin palloiluhalli, Tampere 2.34
Häviö Italia Silvio Branco TD 10/12 6.7.2013 Civitavecchia, Lazio, Italia
Häviö Venäjä Rakhim Chakhkiev TKO 9/12 15.3.2014 Dynamo Sports Palace, Moskova, Venäjä 0.26
Voitto Puola Lukasz Rusiewicz UD 6/6 17.6.2014 Salohalli, Salo, Suomi
Voitto Kanada Frank White TKO 5/10 7.6.2014 Power Park, Kauhava, Suomi 2.50
Voitto Latvia Jevgenijs Andrejevs UD 6/6 16.8.2014 Olavinlinna, Savonlinna, Suomi
Voitto Unkari Attila Palko TKO 1/6 29.9.2014 Hartwall Arena, Helsinki, Suomi 2.35
Häviö Italia Serhii Demchenko TKO 2/10 31.1.2015 Power Park, Kauhava, Suomi
Voitto Latvia Jevgenijs Andrejevs UD 6/6 11.4.2015 Tervahalli, Kemi, Suomi 60-54, 60-54, 60-54
Ratkaisematon Italia Serhii Demchenko NC 10/10 23.5.2015 Power Park, Kauhava, Suomi 94-96, 97-94, 95-95
Voitto Tšekki Miguel Velozo KO 6/8 19.12.2015 Hartwall Arena, Helsinki, Suomi
Häviö Unkari Tamas Lodi TKO 3/10 2.4.2016 Hartwall Arena, Helsinki, Suomi
Voitto Unkari Tamas Lodi UD 10/10 18.9.2016 Seinäjoki Areena, Seinäjoki, Suomi
Voitto Italia Leonardo Damian Bruzzese UD 10/10 25.3.2017 Kisahalli, Helsinki, Suomi EBU:n EU-mestaruusottelu
Häviö Romania Alexandru Jur SD 10/10 21.10.2017 Kauhava, Suomi EBU:n EU-mestaruusottelu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]