Jarno Rosberg
| Jarno Rosberg | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. huhtikuuta 1981 |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Nyrkkeilijä | |
| Pituus | 195 cm |
| Painoluokka | raskassarja |
| Kätisyys | vasenkätinen |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 19 |
| Voitot | 17 |
| – tyrmäysvoitot | 7 |
| Tappiot | 1 |
| Ratkaisemattomat | 1 |
| Ei tuomiota/ mitätöity |
1 |
Jarno Rosberg (s. 28. huhtikuuta 1981) on suomalainen uransa lopettanut raskaansarjan ammattinyrkkeilijä. Rosbergin ammattilaistallina toimii P3 boxing. Hän on 195 cm pitkä ja painaa 105 kiloa. Valmentajana toimii tamperelainen Ilkka Aalto.lähde?
Amatööriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rosberg harrasti nuorena poikana painia, kunnes aloitti 11-vuotiaana nyrkkeilyn. Teini-iässä ja myöhemminkin hän käytti huumeita ja teki omaisuus- ja väkivaltarikoksia.[1][2]
Rosberg otteli amatööriurallaan 150 kertaa. Hän voitti raskaansarjan Suomen-mestaruuden vuosina 2001 ja 2005, Tammer-turnauksen vuonna 2005 ja Pokal Cupin Saksassa vuonna 2004. Hän saavutti SM-hopeaa vuosina 1999, 2004, 2006 ja 2007 sekä useita mitalisijoituksia kansainvälisistä turnauksista.lähde?
2000-luvun vaihteessa Rosberg ajautui alkoholi- ja huumekierteeseen. Lisäksi hän velkaantui muun muassa pahoinpitelyistä aiheutuneiden laskujen takia. Sittemmin Rosberg raitistui ja sai tukijakseen tamperelaisen musiikkialan managerin Sami Borgenströmin, joka maksoi pois hänen laskunsa.[1]
Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hävittyään diskauksella vuoden 2007 SM-loppuottelussa Samu Lämsälle Rosberg ryhtyi ammattilaiseksi ja solmi sopimuksen Pekka Mäen P3 Boxing-tallin kanssa. Ammattilaisuransa alussa hän kohtasi lähinnä heikkotasoisia kehien kiertolaisia.[1] Hän voitti kahdeksasta ensimmäisestä ottelustaan neljä tyrmäyksellä. Vasenkätisen Rosbergin tunnusmerkiksi muodostui voimakas vasemman käden koukku kylkeen.lähde?
27. marraskuuta 2009 Rosberg voitti Juho Haapojan raskaansarjan SM-ottelussa tuomariäänin mutta jäi ottelun jälkeisessä doping-testissä kiinni anabolisista steroideista.[3] Hän joutui rikkomuksen takia vuoden kilpailukieltoon ja raskaan sarjan mestarin tittelin sai Haapoja.[4]
Rosberg hävisi tyrmäyksellä 4. erässä 19. lokakuuta 2013 Ranskassa Johann Duhaupas'ille tämän kotikaupungissa Abbevillessä. Rosberg ja Duhaupas ottelivat raskaan sarjan Euroopan unionin mestaruudesta.[5]
Vuoden 2014 aikana Rosberg sai kolme tyrmäysvoittoa kaikissa kotimaassa käydyissä otteluissaan.lähde?
Ammattilaisottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. helmikuuta 2008 Aleksandrs Selezens (Latvia), Helsinki, pistevoitto, 4 erää (tuomaripisteet: 40–37, 40–36, 39–38)
- 18. huhtikuuta 2008 Stanislav Lukjantširov (Venäjä), Helsinki, pistevoitto, 4 erää (tuomaripisteet: 40–36, 40–36, 40–36)
- 30. elokuuta 2008 David Vicena (Tšekki), Tampere, tyrmäysvoitto 1. erässä
- 28. marraskuuta 2008 Valery Semiskur (Venäjä), Helsinki, tekninen tyrmäysvoitto 1. erässä
- 14. helmikuuta 2009 Tamas Polster (Puola), Tampere, tyrmäysvoitto 1. erässä[6]
- 18. huhtikuuta 2009 Jorge Valenzuela (Meksiko), Helsinki, pistevoitto, 6 erää (tuomaripisteet: 60–52, 60–53, 60–53)
- 30. toukokuuta 2009 Viktor Szalai (Unkari), Helsinki, tyrmäysvoitto 1. erässä
- 22. elokuuta 2009 Daniil Peretjatko (Venäjä), Helsinki, pistevoitto, 6 erää (tuomaripisteet: 60–54, 60–54, 60–54)
- 27. marraskuuta 2009 Juho Haapoja, Tampere (mitätöity)
- 29. tammikuuta 2011 Igoris Borucha (Liettua), Porvoo, pistevoitto, 6 erää (tuomaripisteet: 60–54, 60–54, 60–55)
- 21. toukokuuta 2011 Tomasz Zeprzalka (Puola), Seinäjoki, pistevoitto, 6 erää (tuomaripisteet: 60–53, 60–53, 60–53)
- 23. syyskuuta 2011 Paul Butlin (Englanti), Helsinki, pistevoitto, 6 erää (tuomaripisteet: 59–54, 59–54, 59–54)
- 3. joulukuuta 2011 Manuel Alberto Pucheta (Argentiina), Helsinki, pistevoitto, 8 erää (tuomaripisteet: 80–73, 80–73, 78–74)
- 21. tammikuuta 2012 Pavels Dolgovs (Latvia), Seinäjoki, pistevoitto, 6 erää (tuomaripisteet: 60–55, 58–57, 58–56)
- 15. syyskuuta 2012 Ivica Perkovic (Kroatia), Seinäjoki, pistevoitto, 8 erää (tuomaripisteet: 79–75, 80–73, 80–73)
- 19. lokakuuta 2013 Johann Duhaupas (Ranska), Abbeville, Somme, Ranska, tyrmäystappio 4. erässä. EBU:n Euroopan unionin mestaruusottelu
- 7. kesäkuuta 2014 Jovan Kaludjerovic (Montenegro), Kauhava, tyrmäysvoitto 1. erässä ajassa 1.33
- 6. syyskuuta 2014 Gezim Tahiri (Kosovo), Tampere, tyrmäysvoitto 6. erässä ajassa 0.31
- 15. marraskuuta 2014 Andrzej Witkowski (Puola), Kotka, tekninen tyrmäys 6. erässä ajassa 2.02
- 11. huhtikuuta 2015 Goga Abuladze (Georgia), Kemi, tyrmäysvoitto 2. erässä ajassa 0.38
- 25. huhtikuuta 2015 Tamas Lodi (Unkari), Helsinki, ratkaisematon
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Wuorela, Miika: Kovaa ja korkealta. Urheilulehti, 22.12.2009, s. 49–55.
- ↑ Tuomo Väliaho, Täystyrmäys, Nyt-liite
- ↑ Jorma Kivimäen tiedonanto Steel Ring Promotions. Arkistoitu 20.10.2013. Viitattu 26.1.2010.
- ↑ Nyrkkeilijä Rosberg menetti tittelinsä ja joutui kilpailukieltoon Helsingin Sanomat. 1.2.2010. Arkistoitu 3.2.2010. Viitattu 1.2.2010.
- ↑ Jarno Rosbergille tyrmäystappio Ranskassa Boxing.fi. 20.10.2013. Viitattu 15.11.2014.
- ↑ Jarno Rosberg tyrmäsi heti kättelyssä 14.2.2009. Mtv3.fi. Viitattu 18.4.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jarno Rosberg Ammattinyrkkeily.Net-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jarno Rosberg boxing.fi-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rosbergin ammattilaisottelut Boxrec.comin tietokannassa