Evoluutioteorian vastustus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa biologian artikkelisarjaa
Evoluutio
Human evolution scheme.svg
Prosessit ja mekanismit

Adaptaatio
Geneettinen ajautuminen
Lajiutuminen
Luonnonvalinta
Geenivaihto
Mutaatio
Rekombinaatio

Tutkimus ja historia

Historia
Todisteet
Moderni synteesi
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Vastustus

Katso myös

Ekologinen genetiikka
Elämän alkuperä
Fylogenia
Ihmisen evoluutio
Populaatiogenetiikka

Evoluutioterian vastustus perustuu käsitykseen, jonka mukaan evoluutioteoria on kokonaan tai osittain epätosi tai muuten kyseenalainen.[1].

Sisällysluettelo

Evoluutiokritiikki[muokkaa]

Professori Tapio Puolimatkan mukaan kokeellisen luonnontieteen tulokset ovat luotettavampia kuin esimerkiksi teoriat maailmankaikkeuden synnystä ja kehityksestä. Käsityksen väitetty tieteellisyys ei ole tae sen totuudesta, Puolimatka tähdensi.[2]

Evoluutioteorian kehittäjät ennen Darwinia[muokkaa]

On pohdittu, keksikö Darwin teorian evoluutiosta yksin. Antiikin filosofit esittivät joukon evolutionistia ajatuksialähde? kuten Anaksimandros, Empedokles, Thales, Epikuros, Lucretius ja Aristoteles. Aristoteles esitti, että eliöt muodostavat jatkuvan sarjan alemmista korkeampiin päätyen ihmiseen ja että tämä evolutiivinen järjestys syntyi sisäisen täydellistymispyrkimyksen kautta.

Renessanssin aikana kiinnostus antiikin aikaan heräsi jälleen ja evolutionistiset ajatukset saivat uutta vauhtia. Euroopassa oli vallalla kristinuskon mukainen luomiskäsitys, vaikka kirkonkin piirissä esiintyi evolutionistisia ajatuksia. Varhaisimpia evoluutioajattelijoita uuden ajan aikana olivat mm. G.W. Leibniz, Immanuel Kant, Friedrich von Schelling, G.W.F. Hegel, J. Swammerdam, Denis Diderot ja Pierre Louis Moreau de Maupertuis. Benoit de Maillet oli laatinut kehitysopin joka muistutti Lamarckin oppia. Myös Erasmus Darwin ja Georges Buffon kannattivat (rajoitetusti) kehitysoppia. Kuitenkin vasta Jean-Baptiste Lamarck (1744-1829) esitti kokonaisvaltaisen kehitysteorian, jonka mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät. Varsinaisesti evoluutioteorian läpimurtoon johti Charles Darwinin kirja Lajien synty vuodelta 1859. Kuitenkin jo Alfred Russel Wallace kehitti samanlaisen teorian samoihin aikoihin vuonna 1858.[3]

Lajiutumisen ongelmat[muokkaa]

Kiistanalaisena pidetäänkenen mukaan? sitä, onko kaikilla lajeilla yhteinen kantamuoto. Kirurgian erikoislääkäri Mikko Tuulirannan mukaan luonnonvalinta sallii muuntelun ainoastaan lajin tai kenties suvun elinkelpoisuuden sallimissa rajoissa esim. koirarodut. [4]

On lajeja, jotka ovat pysyneet samana esim.: Syanobakteerit 3 500 milj. vuotta, varsieväiset 400 milj. vuotta ja hai 150 milj. vuotta. 60 Miljoonaa vuotta erittäin hyvin meripihakassa säilyneet hyönteiset ovat samanlaisia kuin tänäänkin samalla seudulla tavattavat, Tuuliranta toteaa kirjassaan Evoluutio - Tieteen harha-askel?[4] Yhteisen kantamuodon tilalle ja lajien samankaltaisuuksien alkuperälle ja syyksi on esitetty, että lajien alkuperää ei voida tietää tai lajeilla on sama suunnittelija tai sama Luoja. Luoja tai luomisusko oli vallalla oleva käsitys jo Darwinin aikana ja häntä ennen.

Ihmisen evoluutiossa kiistanalaisena pidetäänkenen mukaan?, onko ihminen kehittynyt apinoista ja/tai kaikille yhteisestä kantamuodosta. Ihmisen ja simpanssin DNA:n tai perimän vertailun (valitusti esitetty olevan 98,5 - 99% samanlaiset) tarkoitushakuisuutta on kritisoitu, kun on ensin valittu eniten toisiaan muistuttavat osat ja sitten vierekkäin vertaillen todettu, että ne ovat lähes samat. Merkittävänä eroavaisuutena on pidetty, että ihmisen ja simpanssin valkuaisista 80% on erilaisia. Simpanssin Y-kromosomi on kartoitettu Yhdysvalloissa ja tulosta verrattiin vuonna 2003 julkaistuun ihmisen Y-kromosomiin. Oletetun samankaltaisuuden sijaan Y-kromosomit poikkesivat toisistaan huomattavasti; ne eroavat sekä rakenteeltaan että geeneiltään. Simpanssin Y-kromosomista on kadonnut vähintään kolmannes, mahdollisesti puolet ihmisen Y-kromosomin sisältämistä geeneistä. Muutosta pidetään tutkijoiden keskuudessa suurena.[5]

Apinaihmisen kehityksen kuvasarjat oppikirjoissa ovat herättäneet myös kritiikkiäkenen mukaan?. Tuulirannan mukaan aikoinaan lennokkaat kuvat, kun lajista (esim. Ramapithecus) on löydetty vain leukaluun pala ja hammas.[6] Professori Lennart Saaren mukaan kehityssarja esiintyy vain "taiteilijoiden mielikuvituksessa".[7] Lääkäri Pekka Reinikaisen mukaan fysiologiset ongelmat ja eroavaisuudet kehityksessä, kuten selkärangan siirtyminen kallonpohjassa, käveleminen, puhekyky ja käden liikerata ovat epäloogisia ja osittain mahdottomuuksia ihmisen ja simpanssin välillä.

Ihmisen veren hidasta, vaiheittaista kehitystä yhteisestä kantamuodosta pidetäänkenen mukaan? myös mahdottomuutena sen lainalaisuuksien ja ominaisuuksien vuoksi. Mikko Tuulirannan mukaan haitalliset mutaatiot ovat selvästi yleisempiä kuin hyödylliset. Hän sanoo, että yli 50 vuoden ajan on banaanikärpäselle aiheutettu tuhansia mutaatioita. Uutta kärpäslajia ei ole saatu syntymään. Mutta on saatu aikaan lukematon määrä haitallisia mutaatioita, kuten esim. siipien epämuotoisuuksia ja surkastumia, sanoi Tuuliranta.[8]

Informaation alkuperä[muokkaa]

Biologisen informaation (esimerkiksi DNA) ja ihmisen tietoisuuden alkuperää ja olemusta ei ole voitu Matti Leisolan mukaan selittää fysikaalis-kemiallisen kausaalianalyysin avulla. Voidaanko molemmat pelkistää biokemiallisiksi tapahtumiksi vai onko niiden taustalla henkinen ulottuvuus? Kirjassaan Evoluutio - kriittinen analyysi Leisola ehdottaa, että ihmisen tietoisuuteen kuuluu henkinen (= aineeton) puoli ja että biologinen informaatio on henkisen prosessin tulos.[9]

Julkiset kannanotot[muokkaa]

Discovery Institute julkaisi vuonna 2001 internet-adressin, jossa allekirjoittaneet ilmoittivat suhtautuvansa epäillen evoluutioteoriaan ja toivovansa teorian kriittistä arviointia. Helmikuussa 2011 maailmanlaajuisella adressilla oli noin 800 vähintään tohtorintutkinnon omaavaa allekirjoittajaa eri aloilta, joukossa myös yliopistojen professoreita. Allekirjoittajat ovat pääosin Yhdysvalloista, mutta mukana on myös muita kansallisuuksia, esimerkiksi suomalaisia.[10]

Eri maissa[muokkaa]

Darwin vertailee apinan ja itsensä yhdennäköisyyttä vuonna 1874 julkaistussa pilakuvassa.

Vuonna 2006 julkaistussa tiedelehti Sciencen tutkimuksessa vertailtiin evoluutioteorian mukaisen ihmisen evoluution saamaa kannatusta ja vastustusta Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopan maissa vertailemalla kyselytuloksia ja niiden kehitystä kahdenkymmenen vuoden ajalta.[11]

Tutkimuksen mukaan vuonna 2005 tutkituista 34 maasta evoluutioteorian vastustus oli suurinta Turkissa, jossa yli puolet vastaajista piti teoriaa vääränä, runsas neljäsosa oikeana. Yhdysvalloissa sekä vastustajia että kannattajia oli noin 40 prosenttia. Edellä mainittujen lisäksi maita joissa teoriaa piti vääränä noin 30 prosenttia tai enenmmän olivat Kypros, Liettua, Kreikka ja Slovakia. Näissä maissa evoluutioteorian kannatus vaihteli 46 ja 58 prosentin välillä.[11]

Maita, joissa teoriaa piti vääränä 20-30 prosenttia vastaajista, olivat Kroatia, Sveitsi, Itävalta, Puola, Latvia, Tšekki, Suomi, Slovenia, Romania, Malta, Luxemburg, Alankomaat, Irlanti, Portugali, Bulgaria, Unkari, Saksa ja Belgia.[12] Kannatusta evoluutioteoria sai näissä maissa vajaasta 50:stä noin 75 prosenttiin vastanneista.[11]

Maita, joissa evoluutioteorian kuvaamaa ihmisen kehitystä piti vääränä noin 10–20 prosenttia vastaajista, olivat Viro, Italia, Espanja, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Ruotsi ja Tanska. Kannatus vaihteli näissä maissa noin 70:stä runsaaseen 80 prosenttiin.[11]

Japanisssa ja Islannissa alle 10 prosenttia vastanneista piti teoriaa ihmisen kehityksestä vääränä. Kannattajia Japanissa oli vajaat 80 ja Islannissa runsaat 80 prosenttia.[11]

Yhdysvallat[muokkaa]

Tiedelehti Sciencen vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan 55 prosenttia yhdysvaltalaisista suhtautuu evoluutioteoriaan epävarmasti tai kielteisesti.[13] Tutkijat löysivät huomattavia eroja verratessaan yhdysvaltalaisten mielipiteitä evoluutiosta länsieurooppalaisiin ja japanilaisiin. Evoluutioteorian vastustus oli selkeästi suurempaa Yhdysvalloissa. Syynä tähän tutkimuksessa pidettiin Yhdysvaltojen uskonnollisten piirien kirjaimellista raamatuntulkintaa, aiheen politisoitumista maan julkisessa keskustelussa, sekä kansalaisten huonoa tietämystä genetiikan perusasioista.[11] Pappien koulutuksesta ovat Yhdysvalloissa usein vastuussa itsenäiset kirkkokuntakohtaiset colleget, joiden opetus saattaa eurooppalaisten yliopistojen käytännöistä poiketen olla hyvinkin keskittynyt Raamattuun. Yhdysvalloissa on havaittu merkittävä korrelaatio konservatiivisten poliittisten mielipiteiden, abortin vastustuksen ja evoluutioteorian vastustuksen välillä. Republikaanisen puolueen poliitikoista muiden muassa Ronald Reagan on antanut tukea evoluutioteorian vastustukselle julkisilla kommenteillaan presidentinvaalikampanjansa aikana. Tutkimuksessa havaittiin myös, että genetiikan perustietojen hallinta liittyi myönteiseen asenteeseen evoluutioteoriaa kohtaan. Yhdysvaltalaisista alle puolet osasi eräässä tutkimuksessa antaa auttavan määritelmän DNA:lle. Vuonna 2005 julkaistun tutkimusen mukaan yhdysvaltalaisista 78 % hyväksyi eläinten sekä kasvien kehittyneen muista eliöistä, silti 62 % ei uskonut ihmisen ja apinoiden kehittyneen yhteisestä kantamuodosta.[14]

Suomi[muokkaa]

Science-lehden vuoden 2006 tutkimuksen mukaan suomalaista 65 prosenttia pitää evoluutioteoriaa oikeana ja 30 prosenttia vääränä.[13] Useat suomalaiset professorit ovat esittäneet kritiikkiä sekä arvostelua evoluutioteoriaa ja sen esitystapaa kohtaan kirjoissaan ja julkisissa puheenvuoroissaan.[8][15][16]

Suomen evankelis-luterilainen kirkon mukaan evoluutioteoria ei ole luonnontieteellisenä selitysmallina ristiriidassa luomisuskon kanssa. Kirkon mukaan luomisusko on kokonaisvaltainen uskonnollinen tulkinta elämän ihmeestä sekä sen synnystä ja evoluutioteoria on totena pidetty luonnontieteellinen selitysmalli lajien kehittymisestä.[17]

Aatteellinen ja poliittinen vastustus[muokkaa]

Darwin-seuran varapuheenjohtaja Virpi Kaukon mukaan evoluutioteoriaa vastustetaan poliittisista syistä, koska sukupuolten ja rotujen välisten biologisten erojen aivojen toiminnassa ja siten henkisissä taipumuksissa luullaan pudottavan pohjan pois ihanteena olevalta tasa-arvolta. Siksi biologiset erot usein kiistetään tai niitä vähätellään. Usein myös ”kelpoisimman eloonjääminen” käsitetään väärin, koska sen arvellaan tarkoittavan suurinta, vahvinta ja väkivaltaisinta, vaikka se voi tilanteesta riippuen olla yhtä hyvin varovaisin, älykkäin, yhteistyökykyisin tai onnekkain.[18]

Teistien esittämiä vaihtoehtoja evoluutioteorialle[muokkaa]

Kreationismi[muokkaa]

Pääartikkeli: Kreationismi

Kreationismi on oppi, jonka mukaan kaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa.[19] Kreationismilla voidaan suppeimmillaan tarkoittaa niin kutsuttua nuoren maan kreationismia, laajimmillaan sillä voidaan tarkoittaa uskoa jonkinlaiseen luomistapahtumaan.[20] Kreationismi-sanaa käytetään kuitenkin vain sellaisesta luomisuskosta, jonka katsotaan olevan yhteensovittamaton evoluutioteorian kanssa.

Älykäs suunnittelu[muokkaa]

Pääartikkeli: Älykäs suunnittelu

Älykäs suunnittelu on teoria, jonka mukaan ”tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla”.[21][22][23]

Älykäs suunnittelu, englanniksi Intelligent Design, ID, on nykyaikainen muoto perinteisestä teleologisesta jumalatodistuksesta, mutta eroaa tästä siten, että argumentti ei pyri määrittelemään suunnittelijan luonnetta tai henkilöllisyyttä.[24][25]

Teorian historia on kiistanalainen. Esimerkiksi Barbara Forrestin mukaan älykäs suunnittelu on yhdysvaltalaisten kreationistien keksintö, jolla pyritään kiertämään kreationismin opetuksen kieltäviä tuomioistuinpäätöksiä. Älykkään suunnittelun teorian puolustajien mukaan ajatuksen historia kuitenkin ulottuu kreationismioikeudenkäyntejä kauemmas, ja teoria perustuu totuudenetsintään ja ideologisen tieteen kritiikkiin. Jotkut älykkään suunnittelun teorian puolustajista, esimerkiksi Michael Behe, ovat pikemminkin teistisiä evolutionisteja kuin kreationisteja.[26] [27][28]

Älykkään suunnittelun liikkeen keskeisimmät edustajat, jotka kaikki ovat yhteydessä yhdysvaltalaiseen Discovery Instituteen,[29][30][31][32][33][34][35] ovat sitä mieltä, että suunnittelija on kristinuskon Jumala.[36]

Suunnittelua puolustavia argumentteja ovat heidän mukaansa erityisesti palautumattomasti monimutkaiset biokemialliset rakenteet,[37] joiden täsmennettyä monimutkaisuutta pidetään merkkinä älyllisestä alkuperästä,[38] sekä maailmankaikkeuden kosminen hienosäätö, jonka tarkkuus mahdollistaa ihmisten olemassaolon.[39][40]

Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. Desmond, Adrian & Moore, James: Darwin, s. 477. Lontoo: Michael Joseph, Penguin Group, 1991. ISBN 0-7181-3430-3. (englanniksi)
  2. prof. Puolimatka, Tapio: ”2. Tieteellinen maailmankatsomus”, Usko, tieto ja myytit, s. 51. Hämeenlinna: Uusi Tie, 2009. ISBN 978-951-619-520-2.
  3. EVOLUUTIOAJATTELUN HISTORIAA, Lennart Saari Viitattu 29.1.2012.
  4. a b prof. Tuuliranta, Mikko: ”Riittävätkö mutaatiot ja luonnonvalinta selittämään evoluution?”, Evoluutio - Tieteen harha-askel?, s. 76. Vantaa: RV-Kirjat, 1989. ISBN 951-606-112-5 Viitattu =21.10.2011.
  5. Ihmisen ja simpanssin Y-kromosomi eroavat toisistaan paljon oletettua enemmän YLE tiede, Nature. Viitattu 22.10.2011.
  6. Tuuliranta, s. 150
  7. prof. Saari, Lennart: Evoluutioteorian aukkoja Verkkotutka.fi DIAK Turku. Viitattu 5.2.2011.
  8. a b prof. Tuuliranta, Mikko: ”Riittävätkö mutaatiot ja luonnonvalinta selittämään evoluution?”, Evoluutio - Tieteen harha-askel?, s. 74. Vantaa: RV-Kirjat, 1989. ISBN 951-606-112-5 Viitattu =21.10.2011.
  9. Matti Leisola: Evoluutio - kriittinen analyysi, esipuhe - 16 Biologinen informaatio ja henki Viitattu 29.1.2012.
  10. A Scientific Dissent From Darwinism (pdf) (We are skeptical of claims for the ability of random mutation and natural selection to account for the complexity of life. Careful examination of the evidence for Darwinian theory should be encouraged.”) Scientific Dissent from Darwinism. Seattle, USA: Discovery Institute. Viitattu 5.2.2011. (englanniksi)
  11. a b c d e f Miller, Jon D., Scott, Eugenie C. & Okamoto, Shinji: Public Acceptance of Evolution. Science Magazine, 11.8.2006, nro 313 (5788), s. 765-766. AAAS American Association for the Advancement of Science. ISSN 1095-9203. Artikkelin verkkoversio (maksullinen) Viitattu 6.2.2011.
  12. Maat on listattu vastustuksen mukaan suurin ensin.
  13. a b 65 prosenttia suomalaisista uskoo evoluutioteoriaan Helsingin sanomat. 22.8.2006.
  14. Owen, James: Evolution Less Accepted in U.S. Than Other Western Countries, Study Finds National Geographic News. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  15. prof. Puolimatka, Tapio: Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla. Helsingin Sanomat, 15.11.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.2.2011.
  16. prof. Reinikainen, Pekka: Evoluutio (mp3) saarnaindexi.net/. Viitattu 21.10.2011.
  17. Evoluutio Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 29.1.2011.
  18. Niemelä, Jussi K.: Darwin tänään. Skeptikko, 2009, nro 1/2009, s. 23. Helsinki: Skepsis ry.
  19. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  20. Kojonen, Rope: ”Eri kertomuksia Intelligent Designista”, Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 17. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008.
  21. Questions about intelligent design: 1. What is the theory of intelligent design? Discovery Institute. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  22. Primer: Intelligent Design Theory in a Nutshell 2004. Intelligent Design and Evolution Awareness Center. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  23. Intelligent Design 2007. Intelligent Design network. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  24. Numbers, Ronald L.: The creationists: From scientific creationism to intelligent design, s. 373, 379–380. Cambridge: Harvard University Press, 2006. ISBN 0-674-02339-0. (englanniksi)
  25. Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. Luku 4.5. "Suunnittelu ja Jumala".
  26. Kojonen, Rope: Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana (PDF) (Luku 1.5. "Älykkään suunnittelun ajatuksen historiaa.") Dogmatiikan pro gradu -työ, Helsingin yliopisto 2008. Viitattu 28.9.2010.
  27. Kitzmiller v. Dover Area School District: Ruling, page 24 Joulukuu 2005. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  28. Forrest, Barbara: Understanding the Intelligent Design Creationist Movement: Its True Nature and Goals (PDF) Toukokuu 2007. Center for Inquiry, Office of Public Policy. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  29. Kitzmiller v. Dover Area School District: Trial transcript Talk.origins. Viitattu 11.7.2007. (englanniksi)
  30. Jodi Wilgoren: Politicized Scholars Put Evolution on the Defensive 21.8.2005. The New York Times. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
  31. Who is behind the ID movement? American Civil Liberties Union. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
  32. Kahn, Joseph P.: The Evolution of George Gilder 27.7.2005. The Boston Globe. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
  33. Who's Who of Intelligent Design Proponents marraskuu 2005. Science and Theology News. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  34. Defending science education against intelligent design: a call to action. Journal of Clinical Investigation, 2006, nro 116, s. 1134–1138. (englanniksi)
  35. Intelligent Design and Peer Review American Association for the Advancement of Science. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  36. of 139 Kitzmiller v. Dover Area School District: Ruling, s. 26 Joulukuu 2005. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  37. Behe, Michael: Darwin's Black Box. The Biochemical Challenge to Evolution. Free Press, 1996. 0-684-83493-6.
  38. Dembski, William: The Design Inference. The Cambridge University Press, 1998. ISBN 0521623871.
  39. M. Denton: Nature’s Destiny. Free Press, 2002. ISBN 0743237625.
  40. Gonzalez, Guillermo; Richards, Jay W.: The Privileged Planet. Regnery Publishing, 2004. ISBN 978-0-89526-065-9.

Kirjallisuutta[muokkaa]

Dvd:t[muokkaa]

  • Darwin's Dilemma, kirjoittanut, ohjannut ja tuottanut: Lad Allen, Näyttelee: Stephen Meyer ja Paul Nelson, Illustra Media 2010, ASIN: B002MZTSRM
  • Unlocking the Mystery of Life, kirjoittanut, ohjannut ja tuottanut: Lad Allen, Näyttelee: Michael Behe, Illustra Media 2010, ASIN: B00007KLDW
  • The Privileged Planet, kirjoittanut, ohjannut ja tuottanut: Lad Allen, Näyttelee: John Rhys-Davies, Illustra Media 2010, ASIN: B0002E34C0

Aiheesta muualla[muokkaa]