Geneettinen ajautuminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa biologian artikkelisarjaa
Evoluutio
Human evolution scheme.svg
Prosessit ja mekanismit

Adaptaatio
Geneettinen ajautuminen
Lajiutuminen
Luonnonvalinta
Geenivaihto
Mutaatio
Rekombinaatio

Tutkimus ja historia

Historia
Todisteet
Moderni synteesi
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Vastustus

Katso myös

Ekologinen genetiikka
Elämän alkuperä
Fylogenia
Ihmisen evoluutio
Populaatiogenetiikka

Geneettinen ajautuminen, myös drifti (engl. genetic drift) tai Sewall Wright -efekti, on populaatiogenetiikan käsite, joka tarkoittaa populaation geneettisen koostumuksen ja erityisesti alleelifrekvenssien muuttumista sukupolvesta toiseen pelkästään lisääntymisprosessiin liittyvän geenien siirtymisen sattumanvaraisuuden takia. Ellei luonnonvalinta vaikuta eri alleelien säilymiseen tai häviämiseen, seuraavan sukupolven geenistö muodostuu satunnaisotoksena edellisestä sukupolvesta. Tähän otantaan liittyvät sukupolvien väliset geenikoostumuksen satunnaiset heilahtelut riippuvat populaation koosta: mitä pienempi populaatio, sen suuremmat heilahtelut.

Kapeammassa merkityksessä driftillä tarkoitetaan satunnaisprosessin jatkuessa sukupolvien mittaan tapahtuvaa alleelien yleistymistä joko populaatiossa vallitseviksi alleeleiksi tai niiden häviämistä lopulta sattuman vaikutuksesta.

Geneettinen ajautuminen on keskeinen syy kelpoisuuden kannalta neutraalien mutaatioiden yleistymiseen populaatioissa. Se myös nopeuttaa eristyneiden populaatioiden välisten erojen syntyä. Geneettinen ajautuminen pienentää samalla populaation geneettisen muuntelun määrää. Ajautuminen vaikuttaa myös kelpoisuuden kannalta tärkeisiin geeneihin ja keskimäärin vähentää pienen populaation suhteellista kelpoisuutta ja heikentää luonnonvalinnan vaikutusta. Tätä muuntelun menetystä kutsutaan geneettiseksi kuihtumiseksi (engl. genetic decay).

Geneettinen ajautuminen voidaan jaotalla myös pysyvään ja väliaikaiseen ajautumiseen. Pysyvää ajautumista (engl. persistent drift) tapahtuu jos populaatio on pysyvästi niin pieni, että mutaatio ja valinta eivät kykene uusimaan alleeleja ja ylläpitämään muuntelua. Väliaikaista ajautumista (engl. intermittent drift) on esimerkiksi pullonkaulailmiö, jossa populaatio pienenee jostain syystä vähäksi aikaa hyvin pieneksi. Pienessä populaatiossa todennäköisyys sille, että myös kelpoisuudeltaan huonot alleelit sattumalta yleistyvät populaatiossa on suurempi kuin suuressa populaatiossa. Pieni populaatio myös hidastaa tahtia, jolla hyvät alleelit yleistyvät populaatiossa.

Eliöiden vallatessa uusia alueita pienissä populaatioissa sattumalla on tavanomaista suuremmat vaikutukset: pioneeriryhmä joka saapuu alueelle edustaa pientä osuutta kokonaispopulaatiosta; sopivissa olosuhteissa tämä pieni valikoima kuitenkin synnyttää uudenlaisen, alkuperäisestä poikkeavan populaation. Tätä ilmiötä kutsutaan perustajavaikutukseksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.