Carl Eneas Sjöstrand
| Carl Eneas Sjöstrand | |
|---|---|
 Sjöstrand 1890-luvulla (kuva Daniel Nyblin). |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. syyskuuta 1828 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut | 14. helmikuuta 1906 (77 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Taiteilija | |
| Ala | kuvanveisto |
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Carl Eneas Sjöstrand (11. syyskuuta 1828 Tukholma, Ruotsi – 14. helmikuuta 1906 Tukholma) oli ruotsalaissyntyinen kuvanveistäjä, joka saapui Suomeen Fredrik Cygnaeuksen kutsusta tehtävänään suunnitella Turkuun Henrik Gabriel Porthanin patsas. Hän toimi sitten yli 40 vuotta kuvanveiston opettajana Suomessa, ja häntä on kutsuttu suomalaisen kuvanveiston isäksi.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sjöstrandin vanhemmat olivat historiamaalari Carl Johan Sjöstrand ja Johanna Sofia Morberg. Hän opiskeli kuvanveistoa ensin Tukholman taideakatemiassa 1847–1855 ja sitten Kööpenhaminassa 1853 ja uudelleen Herman Wilhelm Bissenin johdolla 1855–1856 sekä vielä Münchenin taideakatemiassa 1857–1858 ja Roomassa 1860–1863.
Sjöstrand oleskeli Suomessa vuosina 1857–1858, jolloin hän teki Turkuun Henrik Gabriel Porthanin patsasta. Se on Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistomerkki, joka paljastettiin 26. toukokuuta 1864. Vuonna 1863 Sjöstrand muutti Suomeen pysyvästi ja asui täällä aina vuoteen 1904 saakka. Suomen muutettuaan hän toimi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana vuosina 1863–1881 ja polyteknisen opiston muovailun opettajana vuosina 1865–1904.
Sjöstrandin veistokset edustivat tyylisuunnaltaan klassismia ja romantiikkaa. Hän teki useita Kalevalasta aiheensa saaneita teoksia.
Sjöstrand kuoli Tukholmassa, mutta hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle (kortteli 3, linja 17, hauta 0216).
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Patsas Johan Ludvig Runebergista, terrakotta, 1852. -
Muistomerkki Ruotsin ja Norjan prinssi Gustaville (1827–1852), 1854. -
Kullervo katkoo kapalonsa, 1858. -
Henrik Gabriel Porthanin patsaan paljastus, 9. syyskuuta 1864. -
Pronssinen Henrik Gabriel Porthanin patsas, 1864. -
Porthanin patsaan sivu, jonka reliefit esittävät Tiedettä ja Historiaa. -
Kullervo puhuu miekalleen, alkuperäinen kipsiveistos vuodelta 1868. -
Sotkottaret, 1869. -
Lemminkäinen, 1872. -
Sjöstrandin kuvitusta Zachris Topeliuksen Matkustus Suomessa-kirjaan, 1874. -
Mikael Agricola, 1877. -
Fredrik Cygnaeuksen marmoririntakuva, 1881. -
Kyllikki, 1883. -
Ateneumin päätykolmio, 1880-luku (sivun medaljonkit Ville Vallgren). -
Taiteen jumalatar ja karyatidit. -
-
![Kullervo puhuu miekalleen, 1932, pronssiversio Talvipuutarhassa.[2]](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Lemminkainen3.jpg/135px-Lemminkainen3.jpg)
Kullervo puhuu miekalleen, 1932, pronssiversio Talvipuutarhassa.[2]
_monument_2008_Solna.jpg)
.jpg)
![Kullervo puhuu miekalleen, 1932, pronssiversio Talvipuutarhassa.[2]](/wiki/Tiedosto:Lemminkainen3.jpg)
Muita teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henrik Gabriel Porthan (marmoririntakuva), 1858.
- Väinämöisen laulu (friisi), Helsingin yliopiston päärakennuksen aula 1865.
- Suomalaisen kirjallisuuden seuran talon ja valtionarkiston julkisivun veistokuvat.
- Zachris Topeliuksen rintakuva.
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kunniapalkinto pohjoismaisessa taide- ja taideteollisuusnäyttelyssä Tukholmassa 1866
- Pietarin taideakatemian kunniamaininta Toisen luokan taiteilija 1872
- I palkinto valtion kuvanveistokilpailussa 1873 ja 1883
- Hopeamitali Suomen yleisessä näyttelyssä 1876
- II palkinto valtion kuvanveistokilpailussa 1879
- III palkinto Aleksanteri II:n patsaskilpailussa 1884
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961.
- Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli.
- Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906) Henrik Gabriel Porthan. Wäinö Aaltosen taidemuseo. 15.5.2007. Arkistoitu 30.4.2007.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ilvas, Juha: ”Suomen kuvanveisto 1800-luvulla”, Ars, Suomen taide 5, s. 66. W&G, 1990. ISBN 951-35-4205-X
- ↑ Kullervo puhuu miekalleen Helsinki Art Museum. Viitattu 5.8.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tolvanen, Jouko: Carl Eneas Sjöstrand: Suomen uudemman kuvanveistotaiteen uranuurtaja. WSOY, 1952.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carl Eneas Sjöstrand Wikimedia Commonsissa
- Liisa Lindgren, Carl Eneas Sjöstrand, Biografiasampo
| ||||||||||||||||||||||
