Aasiaat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aasiaat
Egedesminde
Vaakuna
Vaakuna

Koordinaatit: 68°43′N, 52°53′W

Valtio Grönlannin lippu Grönlanti
Kunta Qaasuitsup
Väkiluku (2011) 3 113
Aikavyöhyke UTC-3
Postinumero 3950

Aasiaat (tansk. Egedesminde, vanhalla oikeinkirjoituksella: Ausiait) on Grönlannin neljänneksi suurin kaupunki. Sen väkiluku on 3 113.[1] Se sijaitsee Qaasuitsupin kunnassa pienellä saarialueella Diskonlahden eteläpäässä. Aasiaatin sijainti on 68°43′N, 52°53′W.

Aasiaatia kutsutaan joskus ”Valaiden kaupungiksi”[2], sillä alueella esiintyy paljon merinisäkkäitä kuten valaita ja hylkeitä.

Nimen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grönlannin kielellä Aasiaat tarkoittaa ”hämähäkkejä”. Historiallisten faktojen puutteessa ei tiedetä, miksi kaupunkia kutsutaan tällä nimellä. Yleisin oletus on että kun kaupunki, tuolloin vain pieni kylä, perustettiin, se oli hämähäkkien kansoittama. Kuten muuallakin Grönlannissa, hämähäkit ovat varsin harvinainen näky nykyään.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiskansat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologiset tutkimukset alueella ovat osoittaneet, että Aasiaatin alueella oli asutusta jo 4000-vuosituhannella eaa.. Ensimmäiset uudisasukkaat, jotka todennäköisesti olivat metsästäjä-kalastajia, saapuivat alueelle noin vuonna 1200. Nämä pyytivät grönlanninhyljettä ja villakuoretta (amassaat) kaakkoislahden lähistöllä keväisin. Kesällä he muuttivat Nordre Strømfjordin alueelle metsästämään poroja ja pyytämään ruijanpallasta. Syksyisin Diskonlahden asukkaat palasivat taas kotiin pyytämään hylkeitä. Talvisin lahti jäätyi umpeen ja asukkaat pyytivät sarvivalaita ja maitovalaita. Nämä varhaiset asukkaat rakensivat kajakkinsa ja umiakkinsa itse ja kulkivat meren jäädyttyä koiravaljakoilla.

Aasiaatin varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niels Egede, norjalaisen lähetyssaarnaajan Hans Egeden poika, perusti vuonna 1759 siirtokunnan, josta myöhemmin muotoutui Aasiaat. Siirtokunta nimettiin Egedesmindeksi hänen mukaansa, ja se sijaitsi Nordre Strømfjordin pohjoispuolella noin 125 kilometriä Aasiaatin nykysijainnista etelään. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1763. Useimmat kyläläisistä olivat valaanpyytäjiä, ja heidän mukanaan tuomansa isorokko oli vahingollinen alkuperäisasukkaille, erityisesti 1770-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä väestö oli kuitenkin asettunut ja väkiluku alkoi kasvaa hiljalleen. Se kasvoi vuosien 1805 ja 1901 välillä 390:stä 1 269:ään.

1900-luvun alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiaat kasvoi voimakkaasti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Aasiaat toisessa maailmansodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. toukokuuta 1940 Godhavnissa allekirjoitettiin sopimus, joka antoi Yhdysvalloille luvan lentää huoltokoneitaan Britteinsaarille Grönlannin, Islannin ja Skotlannin ilmatilan kautta. Toinen maailmansota aiheutti sen, ettei Natsi-Saksan alainen Tanska pystynyt vapaasti toimittamaan tavaraa Grönlantiin, joten Yhdysvallat ja Kanada alkoivat huoltotoimenpiteet. Toimitukset varastoitiin Aasiaatin lähelle ja kuljetettiin sitten muihin alueen kyliin, kuten Uummannaqiin ja Sisimiutiin.

Sodanjälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiaat on kasvanut voimakkaasti sodan jälkeen. Amerikkalaiset rakensivat sääaseman vuonna 1942. Turskasta oli tullut tärkeä talouskala 1930-luvulta lähtien, ja turskaa alettiin pyytämään ja suolaamaan ja pakkaamaan sitä uudessa tehtaassa. Muitakin yrityksiä perustettiin tukemaan alueen resursseja ja ilmastoa. Nousu saavutti huippunsa 1950-luvulla, jolloin sähkövoimala ja puhelinkeskus perustettiin kaupunkiin.

Vuonna 1998 avattiin uusi kiitotie parantamaan lentoyhteyksiä. Aikaisemmin kaupunkia oli palvellut vain helikopterin laskeutumispaikka. Nykyään Aasiaatissa ja läheisessä kylässä Kangaatsiaqissa asuu yhteensä melkein 4 800 ihmistä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiaatin jäätikkö Diskonlahdella

Suurin saari Aasiaatin saaristossa on Saqqarliup Nunaa, joka on asumaton, mutta sillä on rakennuksia turistien majoitusta varten. Saaren länsipäädyssä sijaitsee Manermiutin hylätty kylä.

Saariston kokonaisväestö on jakaantunut kolmeen asutuskeskukseen: (tiedot 1. tammikuuta 2005)

  1. Aasiaatin kylä, 3 100 asukasta, sijaitsee samannimisellä saarella hieman Saqqarliup Nunaasta lounaaseen.
  2. Akunnaaqin kylä (Akúnâk), 101 asukasta, sijaitsee samannimisellä saarella hieman Saqqarliup Nunaasta koilliseen, 25 kilometriä Aasiaatista.
  3. Kitsissuarsuitin kylä, 109 asukasta, sijaitsee pienellä samannimisellä saarella (tansk. Hunde Ejland) 21 kilometriä Aasiaatista lounaaseen.

Alueella sijaitsee myös toinen hylätty kylä, Vester Ejland, joka sijaitsee samannimisellä, saariston läntisimmällä saarella 29 kilometriä Aasiaatista länsilounaaseen.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arctic Umiaq Line pysähtyy Aasiaatissa. Aasiaatin lentokentältä (IATA: JEG) lennetään myös suoria lentoja Ilulissatiin ja muihin Diskonlahden alueen asutuskeskuksiin, kuten myös Air Greenlandin lentoja Kangerlussuaqiin.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katkaravun ja taskuravun pyynti, laivanrakennus ja turismi ovat alueen pääelinkeinoja.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiaatissa on neljä koulua: peruskoulu (Gammeqarfik), ammattioppilaitos (GU Aasiaat), kehitysvammaisten koulu (Ado Lyngep Atuarfia) sekä musiikkikoulu (Aasiaat Music-school).

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaristoalueella tarjotaan monia matkailupalveluita, kuten kajakkimelontaa, murtomaahiihtoa, koiravaljakkoajeluita ja valassafareita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aasiaat.