Ympärileikkaus uskonnoissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aabraham ympärileikkaa itsensä. Ranskalaisen Raamatun kuvitusta, noin 1355–1357.

Uskonnollisin perustein tehty ympärileikkaus pojille on yleinen käytäntö juutalaisuudessa ja islamissa, mutta sitä esiintyy jonkin verran myös kristinuskossa. Esimerkiksi Luukkaan evankeliumi kertoo (2:21), että Jeesus ympärileikattiin 8. päivänä syntymänsä jälkeen. Ympärileikkauksia on puolustettu vedoten vähemmistöjen oikeuksiin. Ympärileikkaus esiintyy monin paikoin Vanhassa ja Uudessa Testamentissa myös metaforana, joka viittaa kuuliaisuuteen Jumalaa kohtaan. [1][2][3][2]

Juutalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Berit mila

Juutalainen yhteisö kokee uskonnolliseksi velvollisuudekseen huolehtia poikalasten ympärileikkauksesta osana uskonnonvapauttaan.[4] Useimpien juutalaisten käsityksen mukaan heidän uskontoonsa kuuluu poikavauvojen ympärileikkauttaminen kahdeksan päivän ikäisinä.[5] Ympärileikkausriitti tunnetaan juutalaisuudessa nimellä Brit mila.[5] Raamatun mukaan Jumala antoi jo Abrahamille määräyksen, että hänet oli ympärileikattava samoin kuin hänen miespuoliset jälkeläisensä.[6] Tällöin ympärileikattiin Abrahamin lisäksi hänen poikansa Ismael ja kaikki heidän palvelijansa[7], samoin kuin myöhemmin myös Abrahamin nuorempi poika Iisak.[8] Määräys poikalasten ympärileikkaamisesta kahdeksan päivän ikäisenä, esiintyy Raamatussa myös Kolmannessa Mooseksen kirjassa.[9] Eräät tutkijat ovat otaksuneet, että israelilaiset omaksuivat ympärileikkauksen egyptiläisiltä.[10] Egyptissä tosin ei ympärileikattu kaikkia miehiä vaan ainoastaan eräisiin pappisvirkoihin vihityt.[2] Kun Juudan ja Israelin kuningaskunnat menettivät itsenäisyytensä, ympärileikkauksen merkitys israelilaisten kansallisena ja uskonnollisena tunnuksena korostui entisestään.[2] Kun roomalaiset ajoivat juutalaiset maanpakoon Juudeasta vuosien 66–70 ja 132–135 juutalaissotien jälkeen, tuli juutalaismiesten ympärileikkauksesta vielä entistäkin keskeisempi sisäinen tunnusmerkki juutalaisyhteisöön kuulumisesta.[11]

Ympärileikkaus on uskonnon määräämä toimenpide, mutta Moses Maimonides (1135-1204) perusteli sitä seksuaalisen halun ja kyvyn vähentämisellä moraalin korjaamiseksi. Tarkoitus oli heikentää miehen kykyä seksuaaliseen kiihottumiseen ja vähentää hänen kokemaansa seksuaalista nautintoa.[12] Kirjassa The Guide of the Perplexed Maimonides kirjoitti: [13]

"mitä ympärileikkaukseen tulee, yksi syy siihen mielestäni on halu vähentää sukupuoliyhteyksien lukumäärää ja heikentää kyseessä olevaa elintä niin, että sen toiminta vähenee ja elin pysyy niin rauhallisessa tilassa kuin mahdollista -- Itse asiassa tätä käskyä ei ole annettu silmällä pitäen synnynnäisen vajavuuden korjaamista, vaan silmälläpitäen moraalisen vajavaisuuden korjaaminen. Tuolle elimelle aiheutettu ruumiillinen kipu on ympärileikkauksen todellinen tarkoitus -- Mitkään yksilön suojaamiseksi välttämättömät toiminnot eivät vaurioidu sen vuoksi, myöskään lisääntyminen ei käy mahdottomaksi, mutta kiihkeä aistillisuus ja himo joka ylittää sen mikä on tarpeen, vähenevät -- Se tosiasia, että ympärileikkaus heikentää kykyä seksuaaliseen kiihottumiseen ja joskus ehkä vähentää nautintoa on epäilemätöntä. Sillä jos syntymässä tuo elin on saatu vuotamaan verta ja siltä on poistettu sen peite, täytyy sen epäilemättä heikentyä.”"

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Gideon Bolotowsky vahvistaa, että ympärileikkaus liittyy juutalaisuudessa seksuaalisuuden kontrollointiin: "juutalaisen miehen tulisi muistaa olevansa ihminen eikä kani." [14] Toisena tärkeänä perusteena Maimonides esittää ryhmäidentiteetin. Samalla hän korostaa, että kyseessä on "erittäin ankara toimenpide".[12][13]

”Käsitykseni mukaan ympärileikkauksella on toinen hyvin tärkeä merkitys, nimittäin että kaikilla, jotka tunnustavat tämän käsityksen – siis niillä jotka uskovat Jumalan ykseyteen – tulisi olla ruumiissaan merkki joka yhdistää heitä, niin ettei kukaan, joka ei kuulu heihin, voisi väittää olevansa yksi heistä, vaikka olisikin muukalainen - - Mieshän ei teetä leikkausta itselleen tai pojalleen muuta kuin aidon uskon seurauksena. Sillä se ei ole niin kuin viilto jalkaan tai polttomerkki käsivarteen, vaan se on erittäin ankara toimenpide.

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki islamin lakikoulukunnat pitävät poikien ympärileikkausta pakollisena ja sen laiminlyöntiä syntinä.[15] Islamilaisen fatwan mukaan poikalapsi tulee ympärileikkauttaa ennen puberteetin alkamista.[16] Islamin piirissä poikien ympärileikkauksesta ei juuri vallitse erimielisyyttä. 1900-luvun alussa kuitenkin esiintyi Quran alone -suuntaus, joka vastusti sitä. Suuntauksen kannattajia on edelleen jonkin verran Yhdysvalloissa.[17][18][19][20]

Arabiassa sekä miesten että naisten ympärileikkaus olivat laajalle levinneitä käytäntöjä jo ennen islamin syntyä.[21] 600-luvulta lähtien rituaali levisi islamin myötä uusille alueille Lähi-idässä, Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Ympärileikkausta ei mainita Koraanissa, mutta Aabrahamin esimerkkiin vedoten sitä pidetään erottamattomana osana uskontoa.[22] Perimätiedon mukaan profeetta Muhammed syntyi ympärileikattuna,[21] ja hänen kerrotaan suositelleen poikien leikkaamista jo nuorella iällä.[23] Keskiaikaisten šaria-manuaalien mukaan mukaan ympärileikkaus tulee tehdä joko seitsemäntenä tai kahdeksantena päivänä syntymästä, ennen kymmenen vuoden ikää tai viimeistään aikuisena. Ympärileikkaus ei ole šaria-manuaaleissa kovin keskeinen aihe, mutta jokapäiväisessä islamissa sille annetaan hyvin suuri merkitys.[21] Perinteisesti muslimipojat on yleensä leikattu murrosiässä, mutta nykyään ympärileikkaus tehdään yhä useammin jo vauvalle.[22]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeesuksen ympärileikkaus, Giovanni Bellini n. 1500

Luukkaan evankeliumi kertoo, että Jeesus ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä aikansa juutalaisen tavan mukaan.[24] Jeesuksen ympärileikkauksesta tuli varsin suosittu aihe 1000-luvulta lähtien katolis-kristillisessä taiteessa. Useammallakin eurooppalaisella kirkolla väitetään olevan uskonnollisena reliikkinä Jeesukselta ympärileikattu esinahka. Useissa kristillisissä kirkkokunnissa kuten ortodoksisessa, anglikaanisessa ja luterilaisessa kirkossa uudenvuodenpäivää (1. tammikuuta) vietetään Jeesuksen ympärileikkauksen ja nimenannon muistopäivänä.lähde?

Varhaisimmat kristityt olivat juutalaissyntyisiä ja näin ollen heistä miehet olivat ympärileikattuja. Kun kristinusko alkoi levitä muiden kansojen keskuuteen, syntyi kristittyjen kesken kiistaa siitä, onko muutkin kristinuskoon kääntyvät miehet ympärileikattava ja olivatko he muutoinkin velvolliset noudattamaan Mooseksen lakia.[25][26] Kysymyksen ratkaisemiseksi Jerusalemissa pidettiin noin vuonna 48 kokous. Voitolle pääsi muun muassa Paavalin ja Barnabaan esittämä kanta, jonka mukaan käännynnäisten niskaan ei ole pantava "iestä, jota isätkään eivät ole jaksaneet kantaa." Vain muutamien Mooseksen lain määräysten katsottiin enää velvoittavan kristittyjäkin.[27][25] Paavali käsitteli kysymystä myös kirjeissään[25], varsinkin roomalais-[28] ja galatalaiskirjeessä[29][30] Hän vetosi muun muassa siihen, että Vanhan testamentinkin mukaan Abrahamin usko oli luettu hänelle vanhurskaudeksi jo kauan ennen kuin hänet oli ympärileikattu.[31] Hän myös selitti, että Mooseksen laki, johon määräys ympärileikkauksesta sisältyi, oli alkujaankin tarkoitettu vain välivaiheeksi, joka oli määrä olla voimassa Kristuksen tuloon asti.[25][32] Uskonnollisista syistä suoritettava ympärileikkaus on kuitenkin edelleen käytössä muutamissa kristillisissä kirkkokunnissa, muun muassa Egyptin koptilaisessa ja Etiopian ortodoksisessa kirkossa.[33][34]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. esim. Jer. 4:4
  2. a b c d Heikki Palva: ”Ympärileikkaus”, Raamatun tietosanasto, s. 408. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20131-6.
  3. esim. Jer. 6:10
  4. Suomen juutalaiset: Poikien ympärileikkaaminen on kansalaisoikeus. Kotimaa, 3.11.2015. Artikkelin verkkoversio.
  5. a b Jewish Practices & Rituals:Circumcision - Brit Milah Jewish Virtual Library. The Gale Group. Viitattu 23.4.2021.
  6. 1. Moos. 17:1–14
  7. 1. Moos. 17:23–27
  8. 1. Moos. 21.4
  9. 3. Moos. 12:3
  10. Carl Grimberg: ”Israelilaiset”, Kansojen historia, 2. osa: Etu-Aasia, Kreikka, s. 122. Suomentanut Weikko Pakarinen. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09730-6.
  11. Circumcision. Encyclopaedia Judaica (2 ed.). USA: Macmillan Reference. 2006. ISBN 978-0-02-865928-2.
  12. a b Sariola, Heikki: Paluuta entiseen ei ole 7.3.2012. Lastensuojelun Keskusliitto. Viitattu 29.10.2020.
  13. a b Moses Maimonides: The Guide of the Perplexed 1963. University of Chicago. Viitattu 29.10.2020.
  14. Bolotowsky, Gideon & Weintraub, Deiv: Pojan ympärileikkaus ei ole silpomista. Helsingin Sanomat. Mielipide, 16.10.2003. Artikkelin verkkoversio.
  15. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 59 (e4.3); s. 968 (w52.1.368). amana publications, 2017.
  16. The time for circumcision. Fatwa 14624 11.10.2002. Islam Question and Answer.
  17. Islam and circumcision Circumstitions.com. Viitattu 20.5.2012.
  18. Circumcision - Does the Quran Approve it? - Genital Mutilation | ختان | Khitan | Islam | Sunnah | Hadith | Khatna | Musolmani | Sunat | Sirkumsisi | Khatan | Tuli | Tule | Pagtutuli | Sunatan | Sünnet | Urkwtha | Tahara | Touhur | طهارة | طهور QuranicPath. Viitattu 26.2.2012.
  19. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus. 6. painos, s. 242–244. Gaudeamus, 1999. ISBN ISBN 951-662-749-8.
  20. George C. Denniston & Frederick Mansfield Hodges & Marilyn Fayre Milos: Male and female circumcision, medical, legal, and ethical considerations, s. 149. Kluwer Academic, 1999. Teoksen verkkoversio.
  21. a b c Wensinck 1967, s. 20–22.
  22. a b Doyle 2005, s. 281.
  23. Heusala, Kari: Vaikuttaako ympärileikkaus seksuaaliseen nautintoon? MTV3, 15.12.2006. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  24. Luuk. 2:21
  25. a b c d Heikki Räsänen, Esko Saarinen: ”Paavali ja hänen perintönsä”, Raamattutieto, s. 145–146. Otava, 1988. ISBN 951-1-04445-1.
  26. Ap. t. 15:1–5
  27. Ap. t. 15:6–20
  28. Room. 2:24–29
  29. Gal. 2:1–7
  30. Gal. 5:1–6
  31. 4:9–11
  32. Gal. 3:18–26
  33. Circumcision Infoplease.com. Viitattu 12.2.2019.
  34. ”Other religions”, Male circumcision: global trends and determinants of prevalence, safety and acceptability, s. 4. World Health Organization (WHO). ISBN 978-92-4-1596169. Teoksen verkkoversio.