Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 28

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Campaign = Sotaretki[muokkaa wikitekstiä]

Liitetään tätä tännekin, ehkä löytyy enemmän mielipiteitä. Toisen maailmansodan tapahtumoista kertovissa artikkeleissa, ainakin Tyynenmeren sotaa käsittelivissä on joitakin jotka on nimetty "Sotaretkiksi". Enganninkielessä termi Campaign on sanakirjasuomennoksena "sotaretki", mutta istuu hieman huonosti kun puhutaan modernista motorisoidusta sodankäynnistä. Toisaalta mun mielestäni suomen kielen sana taistelu (Battle) viittaa yksittäiseen tapahtumaan melko rajatulla alueella ja kestoltaankin lyhytaikainen. Kun taas mainittu englanninkielinen "Campaign" voi koskea puolta maanosaa ja kestoltaan useita kuukausia. Termille ei kuitenkaan ole kunnollista modernimpaa sanaa "Sotaretki" tuommieleen Napoleonin ajat.--EsaL-74 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 02.11 (EET)[vastaa]

Sotaretki kuuluu historiallisiin yhteyksiin, kuten toteatkin. Kielitoimiston sanakirja antaa kyllä esimerkin "Hitlerin sotaretki Venäjälle", mutta siinä sana on mielestäni pikemminkin kuvaileva. Esimerkki on siten mielestäni huono, sillä se antaa väärän käsityksen sanan käytöstä. Kun sitaattikin on siinä noin lyhyt, on vaikea sanoa millainen konteksti on. Suomen kielessä ei taida olla taistelua parempaa sanaa, ellei sitten monikollisena.. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 09.22 (EET)[vastaa]
Semmoistahan näkee kuin "offensiivi", mikä mahtaa olla sen suhde sanaan "Campaign"?--Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.52 (EET)[vastaa]
Vilkaisin muutaman artikkelin, ja sen perustella vaikuttaisi siltä, että luonteva ratkaisu voisi olla "X:n taistelu(t)" (Borneon taistelut). Joissakin tapauksissa käyttökelpoinen sana voisi olla "sotatoimet" (Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920) tai pelkkä "sota" (Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa). Urjanhain mainitsema offensiivi voisi soveltua selvään hyökkäyssotaan ja sisältää myös sen kielellisen näkökulman, että asiaa katsotaan ikään kuin hyökkääjän näkökulmasta. Vaihtoehtona olisi tietysti yleistajuisempi "hyökkäys". Kaikki nämä ovat mielestäni parempia kuin kömpelö käännöslaina "sotaretki" --Paappa (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 14.15 (EET)[vastaa]

Kahdeksassa artikkelissa on Haku-toiminnon mukaan muoto pidettin. Jos oikea muoto on pidettiin, niin voidaanko kaikissa artikkeleissa olevat virheet korjata yhdellä käskyllä vai vain kustakin artikkelista yksitellen? --Jarmo Turunen (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.28 (EET)[vastaa]

Yksitellen, onnistuisi toki AWB:lläkin, mutta jos noita on noin vähän, niin käsin vaan muuttamaan. --Stryn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.33 (EET)[vastaa]

Yritysten kieliopinvastaiset nimet tai tuotemerkit[muokkaa wikitekstiä]

Tästä on kai keskusteltu yleisellä tasolla, mutta en muista mikä oli lopputulos. Eli jos esim. artikkelissa EDarling esiintyy yrityksen suomalainen tuotemerkki leipätekstissä, ja jos se on rekisteröity muotoon "ELIITTIKUMPPANI", niin tuleeko se leipätekstissä kirjoittaa rekisteröidyssä muodossa suuraakkosin?--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 17.11 (EET)[vastaa]

Ohjetta Ohje:Artikkelin nimi#Yritys- ja yhteisöartikkelit voinee soveltaa tähän, vaikka se koskeekin varsinaisesti artikkelin nimeä. Kirjoittaisin noin räikeän nimen yleiskielisessä muodossa Eliittikumppani kuten suomalaiset sanomalehdetkin tekevät. Tavaramerkkitietokannan mukaan hakemus on muuten vasta vireillä. --Silvonen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 17.32 (EET)[vastaa]
Sen verran liberaali kuitenkin olen, että iPhonea en muuttaisi I-Phoneksi. --Silvonen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 17.38 (EET)[vastaa]
Edes hyvämaineiset mainostoimistot eivät suostu kirjoittamaan yritysnimeä tai tavaramerkkiä leipätekstissä täysversaalilla, vaikka asiakas miten vaatisi ja vetoaisi logon kirjoitusasuun, rekisteröintiin tms. Siitä tulee kammottavan näköistä ja vaikealukuista ladelmaa. Pienemmät gemena-versaali-kikkailut on minusta tärkeä säilyttää silloin, kun tiukka oikeakielisyys aiheuttaisi ymmärtämisen vaikeutumista (Iphone, Ebay vs. iPhone, eBay). Eli pääkriteereinä hyvä luettavuus ja ymmärrettävyys, ei kieliniuhotus. –Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.12 (EET)[vastaa]
Talouselämä-lehtikin on näköjään ottanut aiempaa vähemmän niuhot säännöt käyttöön. Näin päätoimittaja Reijo Ruokanen Katleena Kortesuon Ei oo totta -blogissa:

Kielioppisääntöjä ei muutenkaan ole syytä soveltaa erisnimiin. Talouselämässä olimme pitkään toista mieltä, mutta tänä talvena olemme antaneet periksi. Kotus on jo iän kaiken hyväksynyt sellaiset nimihirviöt kuin StoraEnso. Me emme tietenkään moiseen haureuteen ole taipuneet, vaan kirjoitimme reippaasti Stora Enso. Nyt viimein käänsimme takkimme ja hyväksyimme sen, että kunkin itselleen valitsema erisnimi on aina oikein kirjoitettu.

Tuskin tuokaan sentään tarkoittaa täysversaalilla kirjoitettujen nimien hyväksymistä. –Kotivalo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 22.01 (EET)[vastaa]

Lohkaiseminen ja tähdittäminen[muokkaa wikitekstiä]

Rakkaat pilkunlempijät ja muut välimerkkeihin kiintyneet. Jos tekeminen uhkaa loppua kesken, niin haulla "lohkaist*" saa tulokseksi parisataa sisältösivua, joilla esiintyy (melkein aina ellei ihan aina) tietosanakirjatyylin kannalta liian värikäs ilmaisu "lohkaista" metaforamielessä. Erityisesti vaiva koskee musiikkiartikkeleita, mutta näkyy siellä tuloksissa olevan myös kunta- ja muita aluejakoja.

Haku "tähditt*" suo vielä enemmän puuhaa, yli 700 sisältösivua, joilla varmaankaan ainoallakaan ei ole mitään tekemistä tähtikoriselun kanssa. --Pitke (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.07 (EET)[vastaa]

Myös "on myynyt*" teksteissä riittäisi korjattavaa. Albumit/singlet/artistithan eivät yleensä itse myy. --Stryn (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.13 (EET)[vastaa]
Lohkaisuja korjaillessaan voi myös vaihtaa bändejä yhtyeiksi. Kyseinen kokolailla arkityylinen sana esiintyy runsaassa 5 000 artikkelissa... – Haltiamieli 11. maaliskuuta 2013 kello 18.34 (EET)[vastaa]
Minua äklöttää turha kyseinen-sanan käyttö ("kyseinen bändi tähditti kyseisen elokuvan klubikohtauksesta lohkaistua musiikkivideota") silloin kun parempi vastine löytyisi ihan Speden Pronominirockista (tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne) tai ei tarvittaisi mitään sanaa (Yhtye esiintyi elokuvan klubikohtaukseen pohjautuvalla musiikkivideolla). –Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.47 (EET)[vastaa]
Oho, sori Haltiamieli, purkaukseni ei mitenkään johtunut siitä että käytit kyseistä sanaa tuossa yllä! Tai korkeintaan alitajuisesti... –Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.53 (EET)[vastaa]
Osui ja upposi! ;) – Haltiamieli 11. maaliskuuta 2013 kello 19.09 (EET)[vastaa]
Lohkaisujen ja bändien lomaan kannattaa tietysti muistaa myös, että basso on jousisoitinmiesäänityyppi (ei kitara) ja että vokaalit ovat ääntiöitä (ei lauluosuuksia). Pitäisiköhän houkutella Gálaniitoluodda ottamaan populaarimusiikkiartikkelien kielenhuolto viikon kilpailuksi... --Pitke (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 19.49 (EET) okei --Pitke (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 10.13 (EET)[vastaa]
Noinko? Kielitoimiston sanakirja toteaa bassosta seuraavasti: "1. matalin miesääni; matalaääninen mieslaulaja. Laulaa bassoa. 2. kuoron ja moniäänisen sävellyksen matalin ääni; äänen t. soittimen matala sävelalue, bassoalue. 3. matalaäänisistä soittimista (kontrabassosta, bassokitarasta ym.)." Musiikin asiasanaston ohjeistus taas on: "Matalin miesääni laulumusiikin äänialana. Termiä ei käytetä minkään soittimen nimityksenä." Näillä perustein katsoisin, että kontrabasson tai vastaavan kutsuminen bassoksi on kokolailla yhtä hyvä tai huono valinta kuin bassokitaran. Vokaaleista olen, luonnollisesti, yhtä mieltä. – Haltiamieli 11. maaliskuuta 2013 kello 20.50 (EET)[vastaa]
En malta olla laittamatta muusikkovitsiä, jonka kuulin tänään: Double bass, you say? And you morons let the other one escape?Kotivalo (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 21.11 (EET)[vastaa]
Ei olisi välttämättä huono idea koettaa koota kaikista tällaisista arkikielisyyksistä ja muotitermeistä sekä niiden suositeltavammista muotoiluvaihtoehdoista jonnekin (omalle sivulleen, ei vain tähän kahvihuonekeskusteluun) julkista listaa (siis jotensakin mallia "bändi -> käytä mieluummin yhtye, mahd. poikkeus popmusiikin vakiintuneet käsitteet poikabändi, tyttöbändi" jne.). Esimerkiksi äsken tuli vastaan urheilutermi kellottaminen (ainakin runsaassa 400 artikkelissa), joka ei vaikuta ihan asiatyylisimmältä mahdolliselta termiltä, mutta urheiluun perehtymättömänä en välttämättä tiedä parasta mahdollista vastinetta. Lista olisi tietysti korkeintaan ohjeellinen ja pohja keskusteluille. Vaan seuraisiko siitä silti vain lillukanvartisia pizza/pitsa-riitoja eikä mitään hyvää? – Haltiamieli 12. maaliskuuta 2013 kello 18.30 (EET)[vastaa]
Mulla on jossain kätkössä jo muutamia valmiiksi listattuina. Tuommoisella tyyliohjesivun liitesivulla voisi tietysti olla jokin mukavan näpsäkkä lyhenne ja kunkin "vastustettavan" termin kohdalla sekä suositeltavat vastineet, poikkeustapaukset, että myös linkki valmiiseen hakuun... Tässä nämä listaamani:
  • bisnes = yritys, liiketoimi
  • firma = yhtiö, yritys
  • tyttö = nainen, nuori nainen (kun puhutaan aikuisista tai aikuisuutta lähestyvistä esim. malleista)
  • bändi = yhtye (poikkeuksena ainakin poikabändi, ehkä myös tyttöbändi?)
  • biisi = kappale (tarvittaessa musiikkikappale)
  • lohkaista sinkku = julkaista single (levyltä)
  • tähdittää = olla pääosassa, olla tärkeässä roolissa, esiintyä [[pää]roolissa] --Pitke (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 10.13 (EET)[vastaa]
Pistetäänpä muistiin myös floppi ja floppaaminen (itse sanan lisäksi ilmauksen käytössä kannattanee olla varovainen sikälikin, että floppaus on monesti melko suhteellista). Jos tällaista suuntaviivasivua koettaisi oikeasti tehdä, niin mikähän sen otsikoksi kävisi? – Haltiamieli 14. maaliskuuta 2013 kello 21.19 (EET)[vastaa]
Itse en näe mitään pahaa tai epäsuomalaista sinkun lohkaisemista albumista. Alunperin tämä tarkoitti sinkun julkaisemista albumilla olleesta kappaleesta, josta äkkiä tulikin niin suosittu, että sinkku kannatti lohkaista albumista ja myydä vielä uudelleen erikseen. "Julkaistu single levyltä" on kökkö. Tavallisestihan singlet ovat albumin myynninedistämisjulkaisuja ja nuo lohkaisut ovat tavallaan "yleisön pyynnöstä" levy-yhtiön tuoton maksimoinniksi 0:) --Nedergard (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 22.09 (EET)[vastaa]

Kootaanpas listaa luonnokseksi vaikka tuonne -> Ohje:Puhekielisyys --Pitke (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 19.02 (EET)[vastaa]

Kiinteistölohkaisut[muokkaa wikitekstiä]

Aluejaoissa lohkominen on tietenkin ihan paikallaan eikä muoto "lohkaistu" nyt ihan täysin pielessä ole. Tosin kuntia ei varsinaisesti lohkota, mutta noiden ilmaisujen korjaaminen ei ole niin kiireellistä, koska ne ovat melkein oikein. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 18.57 (EET)[vastaa]
Lohkominen on kiinteistöoikeuden termi, mutta jos kuntia erotetaan toisistaan, niin kyseessä ei enää ole lohkominen, koska se rajoittuu vain kiinteistöihin. Mutta tuskin niiden kohdalla tuota "lohkaistu" -sanaa juuri on käytettykään.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 20.24 (EET)[vastaa]
Lohkaisu onkin itse asiassa ihan hyvä termi, koska se ei ole maanmittaustermi. Kunnista voidaan lohkaista tietty alue tai 1800-luvulla tilasta on voitu erottaa alue esimerkiksi halkomalla, palstatilan erottamisella tai lohkomalla. Jos ei tarkasti tiedetä erottamistapaa eikä sillä edes ole asian kannalta väliä, voidaan kaiketi käyttää "lohkaisua" kuvaamaan kaikkea tuollaista erottelua ja jakamista osiin. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 21.29 (EET)[vastaa]
Ainakin pelloista puhutaan kyllä eritoten peltolohkoina, joten peltoalaa lienee "luvallista" kielessä sitten lohkoa. --Pitke (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 10.13 (EET)[vastaa]
Kuntatasolla lakitermi on on "kuntajaon muuttaminen" tai "kuntajaon eheyttäminen". finlexistä voi näillä termeillä hakea läjäpäin lakeja ja asetuksia.--Nedergard (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 22.12 (EET)[vastaa]

"Rahoitusta hallinnolta"[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian sivulle siirryttäessä näkyvässä varainkeruuilmoituksessa esiintyi sanonta "Emme ota vastaan rahoitusta hallinnolta." Olisiko tästä kielenhuollollisesti parempi käännös: "emme ota vastaan julkista rahoitusta"? Vai onko se kuitenkin taas eri asia? --Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 13.17 (EET)[vastaa]

En nyt äkkiä löytänyt, mistä tuo teksti tulee (ehdin jo klikata ilmoituksen pois enkä saa sitä enää näkyviin). Ilmeisesti on haettu "julkishallinnollista rahoitusta". Itse en tosi käsitä, miten julkinen rahoitus on pahasta, mutta yritysrahoitus hyvästä? Yritysrahoituksella on nimittäin suurempi taipumus ohjata rahan saajan toimintaa...--Nedergard (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 13.50 (EET)[vastaa]
Teksti tulee täältä: meta:Fundraising 2012/Translation/Drop down banner/fi. --Stryn (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 13.52 (EET)[vastaa]
Urjanhain ehdotus on hyvä, mutta itse teksti on varmaankin perinteistä amerikkalasta valtion pelkoa, siis kommunismin pelkoa... --Abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 15.45 (EET)[vastaa]
Ajatuksen mukainen käännös olisi: "Emme hyväksy lahoituksia, jotka ovat ristiriidassa Wikipedian periaatteiden kanssa." Alkuteksti ei tuota sano, mutta sitä sillä oikeastaan tarkoitetaan... (luettu ja käännetty rivien välistä)--Nedergard (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 16.36 (EET)[vastaa]
Noin se varmaankin on parempi sanoa, ettei tule turhia kysymyksiä, sillä Suomessa valtiolta tuleva rahoitus on kaiken järjestötoiminnan perusta, ja itku tulee, jos ministeri uhkaa lakkauttaa rahoituksen. --Abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 16.49 (EET)[vastaa]

Ympärysvallat pienellä?[muokkaa wikitekstiä]

Varmistan vielä täältäkin: kirjoitetaanhan ympärysvallat pienellä? Olin noita korjailemassa pienelle arkukirjaimelle.

Kirjoittaisin pienellä, luin perusteeksi esim. Yuccaa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html --Aulis Eskola (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 22.16 (EET)[vastaa]

Kirjoittakaa knesset pienellä[muokkaa wikitekstiä]

Huomatkaa, että knesset kirjoitetaan pienellä kuten eduskunta ja duumakin. Eduskunta ja duuma on jo opittukin kirjoittamaan, mutta knesset menee järjestään pieleen. Katso KOTUS http://www.kotus.fi/index.phtml?i=457&s=2607 --Aulis Eskola (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 22.58 (EET)[vastaa]

Parempi paikka tälle huomautukselle olisi artikkelin keskustelusivu. --Pitke (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 23.04 (EET)[vastaa]
Ok, lisätty sinnekin huomautus kirjoitusasusta. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 23.57 (EET)[vastaa]

Kausi Euroopassa vai Euroopan kausi ?[muokkaa wikitekstiä]

Aikakausia tietyillä alueilla kuvaavia artikkeleita on nimetty kolmella tavalla: Neoliittinen Anatolia, Iberian esihistoria tai Jääkausi Itä-Euroopan tasangolla. Etenkin ensimmäiseen rakenteeseen luontevan määritelmälauseen keksiminen on haastavaa. Siis: Neoliittinen Eurooppa, Euroopan neoliittinen kausi vai Neoliittinen kausi Euroopassa ? Tappinen (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 21.00 (EET)[vastaa]

Tuo kolmas eli viimeinen kuvaa parhaiten sitä, että neoliittista kautta elettiin koko maapallolla, mutta tämä artikkeli kertoo siitä Euroopan osalta. –Kotivalo (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 21.51 (EET)[vastaa]
Suomen kielelle ovat ominaisia genetiivirakenteet, muissa on kömpelön käännöksen maku, ja niitä pitäisi käyttää vain pakkotilanteissa ja harkiten. Tilanne on harvoin pakko-. --Käyttäjä:Kielimiliisi 14. maaliskuuta 2013 kello 10.02 (EET)[vastaa]
Genetiivi on luontevin, mutta ei nuo muutkaan täyin vääriä ole. Toisaalta tietosanakirjassa inessiivirakenne puoltaa paikaansa, sillä Hae-ruutuun kirjoitettaessa "neoliittinen kausi" listaisi kaikkien alueiden neoliittiset kaudet (joista on artikkeli...). Toisaalta näitä ei voi vapaasti vääntää: "Esihistoriallinen Iberia" ja "Itä-Euroopan tasangon jääkausi" kuulostavat erikoisilta - varsinkin jälkimäinen josta saa kuvan, että tasangolla olisi ollut aivan oma, erillinen jääkautensa...--Nedergard (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 16.25 (EET)[vastaa]
Teen tästä nyt johtopäätökksen että ikäänkuin sisäsyntyiset kulttuurikaudet laitetaan genetiivillä (Suomen historia) mutta geologiset ja muut vastaavat ulkoisen pakotteen aikaansaamat inessiivillä (Jääkausi Suomessa). --Tappinen (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 09.50 (EEST)[vastaa]
Hyvin muotoiltu, eikä Kotuskaan osaisi parmmin. Tämän voisi lisätä kielenhuollon projektisivulle (onko sellainen?), jotta siihen voisi tarvittaessa vedota. Abc10 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 10.23 (EEST)[vastaa]

Lisätään kartettavien sanojen listaan vielä "ovaali[n muotoinen]". Suomeksi englannin sana oval on 'soikea'. --Abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 07.55 (EET)[vastaa]

Ja substantiivina siis 'soikio'. Mutta tarkoittaako ovaalinmuotoinen ovaali tai soikea soikio vain kartioleikkausta nimeltä ellipsi vai myös juoksuradan muotoa, siis kahta 180 asteen samansäteistä ympyränkaarta joita yhdistävät yhdensuuntaiset suorat? Kyselee nimimerkki Pitkän matikan unohtanut. –Kotivalo (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 07.59 (EET)[vastaa]
Ovaalia ja soikiota ei juurikaan matematiikassa käytetä termeinä, joten eiköhän ne ole tulkittava yleiskielen sanoiksi ja merkitystä voidaan hakea yleiskielen käytöstä ja sanakirjoista. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ovaali on soikio ja soikio on soikea kuvio. Soikea (adj.) on "litistyneen ympyrän muotoinen". Kuvailu lienee ymmärrettävä suuntaa-antavaksi (mitä se litistäminen tarkoittaa? voisiko sen sijaan ympyrää venyttää? saadaanko litistämällä ja venyttämällä samat kuviot?). Ympyrää voi "litistää" monellakin tavalla eikä tuloksena ole välttämättä ellipsi. Ovaali ja soikio ovat siis laajempia käsitteitä kuin ellipsi. Hyväksyisin juoksuratamuodon yhdeksi soikiomuodoksi. Vrt. myös englannin en:Oval joka ei sekään tarkoita nimenomaan ellipsiä, ja etymologisesti tarkoittaakin ihan muuta, nimittäin munan (lat. ovum) muotoa. --Jmk (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 09.50 (EET)[vastaa]
Mutta täytyy muistaa että moottoriurheiluradoista puhuttaessa ovaali on täysin hyväksyttävä termi. Esim. Indianapolis Motor Speedway on ovaalirata, ei "soikiorata". :) -DragonMaster- (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 08.55 (EET)[vastaa]
Viitaten alkuperäiseen merkitykseen, parempi olisi munanmuotoinen, saataisiin siihen vähän enemmän vauhtia. --Wikitarkastelija (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 09.55 (EET)[vastaa]
Wikipediassa pitäisi käyttää mahdollisuuksien mukaan "perussuomea" eikä mitään erikoisia väännöksiä muista kielistä, joita jotkut jopa "sivistyssanoinakin" pitävät. "Soikea" ja "soikio" ovat hyviä suomenkielen sanoja.
Onko jossakin ohjeessa muuten ihan oikeasti listaa noista kartettavista anglismeista yms. väännöksistä? Vai käytitkö lista-ilmaisua vain kuvaannollisesti? --Aulis Eskola (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 02.57 (EET)[vastaa]
Viittaan Pitken listaan ja yleisemmin tämän sivun keskusteluihin campagnesta lähtien. --Abc10 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 09.13 (EEST)[vastaa]

En halunnut tässä ottaa kantaa erikoismerkityksiin, joista voidaan keskustella kunkin kohdalla erikseen, vaan yleiskielessä käytettävään sanaan, jossa ovaali pysäyttää kyllä monet miettimään, mistähän tässä on kysymys, esimerkiksi "Yhtiön logo oli ovaali ympyrä" artikkelissa Westerlund ja "aseenaan oli gladius ja suojana ovaali, gallialaistyylinen kilpi" artikkelissa Gladiaattori. --Abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 11.20 (EET)[vastaa]

Kaipa soikio on suomeksi soikio ja soikea on suomeksi soikea, "ovaali ympyrä" kai on mahdottomuus yhtä lailla kuin "vino suorakulmio", vaikka ilmaisusta ehkä pystyykin arvaamaan, mitä on ajettu takaa (ainakin jos on kuva vieressä). Vakiintuneet erityismerkitykset sitten erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 09.21 (EEST)[vastaa]

Eihän tuollaista sanaa kuin rekka-auto ole. http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot%3AHaku&profile=advanced&search=rekka-auto&fulltext=Search&ns0=1&ns12=1&redirs=1&profile=advanced --Hartz (keskustelu) 27. maaliskuuta 2013 kello 18.50 (EET)[vastaa]

Eikö? Kerro se Kielitoimiston sanakirjan toimittajille. (rekka-auto perävaunullinen kuorma-auto, rekka) --Jmk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2013 kello 18.56 (EET)[vastaa]
Varmaan uutisotsikoista (erit. Konginkankaan linja-autoturma) napattu uudissana. On siis rekka ja kuorma-auto. Lisäksi linja-auto. En tiedä miksi ovat katsoneet aiheelliseksi lisätä sanakirjaan. --Hartz (keskustelu) 27. maaliskuuta 2013 kello 19.03 (EET)[vastaa]
Varmaan sanakirjaan yleensäkin napataan sanoja nimenomaan kielenkäytöstä, en tiedä miksi tämä olisi yllättävää. – Mutta mitenkä juuri uutisotsikoista? Entä jos sen nappaa uutisen leipätekstistä, poliisitiedotteesta, hallituksen esityksestä tai amk:n opinnäytteestä, ovatko ne siis nimenomaan "uutisotsikoita" ja tarkoittaako se, että niitä ei lasketa? --Jmk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2013 kello 19.42 (EET)[vastaa]
Varmaan uudissanan käsite on rajoiltaan epämääräinen, kaikki sanathan ovat joskus olleet uusia, joten olisi informatiivisempaa sanoa tarkoittaako sillä esim. "1800-luvun uudissanaa", "1950-luvun uudissanaa" vai "2010-luvun uudissanaa". Mutta olisin yllättynyt, jos vuoden 1993 Perussanakirjan toimitus on napannut sanan rekka-auto vuoden 2004 Konginkankaan linja-autoturmasta. – Tietenkin rekka-auto on esiintynyt jo ennen tuota Perussanakirjaa, eivät tekijät ole sitä ns. omasta päästään keksineet. Sana on esiintynyt (ref. Google Books) esim. 1960-luvulla eduskunnan pöytäkirjoissa ja 1970-luvulla Veikko Huovisen romaanissa. Googlesta sitä löytyy kymmeniätuhansia ja Google Scholarista löytyy noin 45 kpl, nähdäkseni on aika paksua sanoa että "sanaa ei ole". – Keskustelun avaaja lienee ensin päättänyt ns. omassa päässään, että sanaa ei ole, ja keksinyt tälle sitten jonkinlaisia perusteita niinikään omasta päästään ("uutisotsikot" jne.). --Jmk (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 07.29 (EET)[vastaa]
Ehkäpä Wikisanakirjan sisäisiä mietteitä ei yksi yhteen kannattaisi laajentaa tietosanakirjan puolelle vedoten täällä wikipedian sisäiseen hakuun ja siellä toisaalla googleen. Me ollaan tietosanakirja, te ootte sanakirja. (Ironia on lähinnä lyhyemmässä nimessä.) --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 05.53 (EET)[vastaa]
Ehkä pitäisi tutustua tuohon minulle vieraaksi jääneeseen Wikisanakirjaan, mitä kaikkea sinne on kirjoitettu. Lähteitä sielläkin varmaan edellytetään. --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 07.50 (EET)[vastaa]
Eihei. Wikisanakirjassa ei ole lähteitä. Pelkästään vakiokäyttäjiä. (En löydä sopivaa hymiötä.) --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 07.59 (EET)[vastaa]
Mahdetaanko edellyttää, vai voiko siellä maalailla reippaasti oman fiiliksen pohjalta? Ehkä joku maininta lähteistä löytyy Wikisanakirjan toimitusohjeista (löytyykö?) mutta miten sitä kontrolloidaan, ainakaan yhtään lähdemerkintää en muista ikinä nähneeni Wikisanakirjassa. --Jmk (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 08.04 (EET)[vastaa]
Ei wikisanakirjan suurin ongelma ole oma fiilis suomen kielessä vaan muissa kielissä. Sehän on wikisanakirja kaikilla kielillä vis a vis Wikipedia. Siellä kirjoitetaan sana-artikkeleita googlen ja käännösohjelmien perusteella sekä annettaan kielenkäytöstä aivan tuuleen huudettuja esimerkkilauseita. "Let's go luteet, sänky palaa." = "Om vi sku gå nu, sängen brinnar." Ja tätä rataa. Det spår. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 08.20 (EET)[vastaa]
Sanan käyttö on vuosien mittaan muuttunut. Alkujaan sillä on (jostain lukemani mukaan) jonkinlainen rekeen liittyvä merkitys. Muistelen että yhteys liittyi hevosen vetämään talviseen rekeen ja sen puukuormaan. Tai olisiko peräti se jalakseton laite, jolla puuta vedettiin metsästä.
Nykysuomen sanakirja ei enää tunne tätä kuljetusvälinettä vaan sanoo yksikantaan, että rekka on kuorma-autoon kytketty lavallinen perävaunu, jonka kuorma osaksi rasittaa vetoautoa. Sanan jälkeen tulee hakusana rekka-auto, rekkavaunu = "auto johon on kytketty rekka". Tässä vähän materiaalia pureskeluun. (Lähde: Nykysuomen sanakirja osa 4 sivu 684).
Perussanakirjassa rekka on jo rekka-auton synonyymi, ja rekka-autoa kuvaillaan näin: "perävaunullinen kuorma-auto, rekka", joka on myös Kielitoimiston sanakirja antama merkitys. Jonkin vuosikymmenen takaisia käyttöjä ei pidä unohtaa, luemmehan vielä 1950-luvun myyntimenestyksiäkin, kuten Tuntematonta sotilasta ja vieläkin vanhempia kirjoja. En muista sisältääkö esim. juuri Tuntematon sanaa rekka, mutta joka tapauksessa Wikipedia ei ole vain vuoden 2013 elämän ja maailman kuvausta vaan tarkoitus lienee kattaa laajasti kaikenlaisia ilmiöitä niin pitkälle ajassa kuin mahdollista. --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 07.50 (EET)[vastaa]
Eipä tarvinnut kaukaa hakea. Artikkeli Reki kertoo: "Ennen rekka tarkoitti parireen päälle laitettua kuljetuslavaa", tosin lähteettömästi. Ja se jalakseton vetolaite on saman artikkelin mukaan nimeltään "purilaat". --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 07.54 (EET)[vastaa]
Artikkelista ajoneuvoyhdistelmä löytyy lähteellisenä. "Alun perin rekka tarkoitti parireen päälle asetettua irtolavaa, jolla kuljetettiin puutavaraa." Ref. Häkkinen. --Jmk (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 08.06 (EET)[vastaa]
Tässä tuore esimerkki sanan käytöstä Hirret leimahtivat liekkeihin rekka-auton lavalla Yle 28.3.2013 klo 7:40. --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 08.38 (EET)[vastaa]
Ehkä kuukkeliltakin kysyminen olisi joskus hyväksi pohdittaessa olemassaoloa, ettei kaikkea tarttis epäillä. Tässäkin tapauksessa käyttöä löytyy kymmeniä tuhansia, useimmat ainakin tuossa alussa asiateksteistä. Sana, joka joskus vuosikymmeniä sitten kuulosti paremminkin puhekieleltä, onkin muuttunut kirjakieliseksi... --Aulis Eskola (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 01.34 (EET)[vastaa]

Minua naurattaa Päätöksenteko-osiossa mainittu "häiriköivä muokkaustyyli merkittiin käytösohjeeksi". Saan lauseesta sen kuvan, että tätä muokkaustyyliä toivotaan jatkossa kaikilta. Kokeilin translatiivin korjaamista illatiiviksi ("käytösohjeeseen") ja muokkaus kumottiin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa häiriköivä muokkaustyyli olisi käytösohjeessa mainittava asianhaara. Itsestään selvää on, että häiriköivä muokkaustyyli on käytösohjeissa mainittava ei-toivottu malli. T. kielipoliisi Jylöstalo (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 22.56 (EEST)[vastaa]

Fixattu. Ei ohjeena pidä olla muokata häiriköivästi... --Aulis Eskola (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 00.28 (EEST)[vastaa]

Wikipedian …iekkalaatikko - iso vai pieni alkukirjain[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitetaanko hiekkalaatikko isolla vai pienellä kun on kyse Wikipedian testailusivusta? Esimerkiksi Test-kumosi-mallineessa santaboksi on isolla ja esim. täällä pienellä. Ja haku antaa wp-nimiavaruudessa pieni ja isoja. Gálaniitoluodda (keskustelumuokkaukset) 2. huhtikuuta 2013 kello 19.05 (EEST)[vastaa]

Wikipedian Hiekkalaatikko ei ole hiekkalaatikko vaan sellaisen mukaan nimetty testimuokkaussivu. Siispä sen nimi pitäisi kirjoittaa isolla, samoin Kahvihuone joka ei ole huone ja jolla ei ole mitään tekemistä kahvin kanssa. Tosikot saavat nyt kimmastua, jos joku pyytää tekemään testimuokkaukset hiekkalaatikolla ;) --Pitke (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 19.13 (EEST)[vastaa]

Syntymänimi/ alkuperäinen nimi[muokkaa wikitekstiä]

Yllä on käsitelty monia Wikipedian sanastollisia erikoisuuksia. Yksi sellainen on "syntymänimi". Ilmeisesti joissakin maissa lapsi saa nimen jo ennen syntymää (onko niitä kaksi, jos ei tiedetä onko poika vai tyttö?) mutta yleensä kai ei. Riippumatta käytännön yleisyydestä suosisin ilmausta alkuperäinen nimi, joka kattaa eri vaihtoehdot. Kyseessä ei kai ole kirkoista tai uskonnosta riippuva ratkaisu vaan eri maissa on erilaisia lainsäädännöllisiä määräyksiä. Uuden paavin yhteydessä joku halusi palauttaa syntymänimi-sanan, mutta minusta on turha lähteä suurennuslasilla selvittämään millä hetkellä nimi on annettu. Sanaa viljellään varsinkin käännetyissä artikkeleissa. --OITi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 10.53 (EET)[vastaa]

Paavin suhteen varsinkin, muutenkin kristillislänsimaistaustaisten ihmisten suhteen, ei liene väärin käyttää ristimänimeä? Iivarius (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 11.05 (EET)[vastaa]
Karsastan niin ristimä- kuin syntymänimeäkin. Miksi pitäisi erotella uskonnollinen tausta? Ristimänimessä on lisäksi vähän vanhahtava ja puhekielienomainen sävy. "Alkuperäinen nimi" on asiallinen ja neutraali uskontojen ja nimenannon ajankohdan suhteen. Sitä paitsi ainahan on mahdollista varsinkin esimerkiksi Afrikassa, että joku onkin kääntynyt kristityksi vasta aikuisena, mutta nimi on peräisin kuitenkin varhaislapsuudesta. --Abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 11.45 (EET)[vastaa]
Alkuperäinen sit taas on anglismi. Niitä ei ilmeisesti karsasteta. Iivarius (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 11.47 (EET)[vastaa]
Millä tavalla anglismi? Anglismihan on nimenomaan "syntymänimi" (birth name). --Abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 11.59 (EET)[vastaa]
Mikäs tämä Tieteen termipankki on? Kun googlasin hakusanalla "syntymänimi", niin saieltä ainakin löytyi.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 12.52 (EET)[vastaa]
Mainio projekti. Näyttäisikin ilmeisesti siltä, että syntymänimi onkin svetisismi ja varsin tarkkaan rajattu: "Määritelmä: sukunimi, jonka ihminen saa heti syntymänsä jälkeen" Vaatinee lisäselvityksiä. (Alkup. nimen anglismiluonne: original title/name) Iivarius (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 13.07 (EET)[vastaa]
Syntymänimen suomeen tulon aikataulusta kertoo varmaan jotakin se, ettei Kielitoimiston sanakirja (2008) tunne sitä ja että tuohon mainittuun Tieteen termipankkiin se on ilmestynyt viime syksynä - mutta siis viittaamassa sukunimeen. En kyllä osaisi käyttää sitä viittaamassa sukunimeenkään. Vanhat hyvät "entinen" tai "alkuperäinen nimi" ja tietyissä tilanteissa "omaa sukua" ovat kaikkein selkeimmät. Teen paljon henkilöartikkeleita, ja niitä olen käyttänyt. --OITi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 14.08 (EET)[vastaa]
Ja onhan meillä myös "syntyisin", joka on jo aiemmin asettunut ehdokkaaksi "omaa sukua" -sanaparin tilalle. Sitä käytetään yleisesti virallisissa yhteyksissä. --OITi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 14.20 (EET)[vastaa]
Ristimänimi ymmärtääkseni tarkoittaa vain etunimeä/-iä, joten sikäli se ei näihin tapauksiin likikään aina sovi – ei esimerkiksi tähän paavin tapaukseen. – Haltiamieli 14. maaliskuuta 2013 kello 14.22 (EET)[vastaa]
Syntyjään/syntyään on myös varteenotettava vaihtoehto, ja se löytyy kielioppaistakin. --Savir (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 14.31 (EET)[vastaa]
Kyllä, mutta viittaamaan sukunimeen, kuten syntyisin. --Abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 15.13 (EET)[vastaa]
Katsoin Nimistöntutkimuksen perusteet -kirjasta tätä ja siellä se on toisaalta henkilöin heti syntymän jälkeen saama nimi. Toisaalta taas afrikkalaisissa nimisysteemeissä puhutaan syntymänimestä eli väliaikaisesta nimestä, joka annetaan syntymähetkellä ja virallisen nimensä lapsi saa myöhemmin. Wikipedia-osumien perusteella syntymänimellä tarkoitetaan täällä henkilön oikeaa nimeä vastakohtana taitelijanimelle tms. Banaalisti siis henkkarissa/passissa oleva nimi. Eli: 1. Sukunimi muuttuu avioliiton takia: alkuperäinen sukunimi on "omaa sukua" ja jos avioliittoja on monia niin ensin "omaa sukua" ja loput "entinen". 2. Sukunimi muutettu virallisesti muusta syystä: "entinen" ("aikaisemmin" myös ok). 3. Kaikki nimet muutettu virallisesti: "aikaisemmin". 4. Henkilöllä on taiteilijanimi, joka ei ole virallinen nimi: "oikea nimi". Virallisista nimenmuutoksista pitäisi toki itse artikkelissakin olla lyhyt maininta sopivassa kohdassa ;) --Nedergard (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 16.15 (EET)[vastaa]

Paaviartikkelissa on ilmeisesti jokin henkien taisto meneillään, kun siihen yritetään saada tungetuksi syntymänimeä. Käynpä vaihtamassa sen. Alkuperänen nimi on kai se jota siinä kuuluu suomeksi käyttää. --Finnisher (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 16.56 (EET)[vastaa]

Tai oikealta nimeltään. Ei kaise paavin oikea nimi mihinkään katoa. -Htm (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 03.23 (EET)[vastaa]
Edellä esittämäni ehdotuksen mukaan "aikaisemmin" (kohta 3). Mielenkiintoista olisi tosin tietää, mikä se nimi passissa oikein on? Eli muuttuuko paavin virallinen nimi ihan oikeasti? Jollei, niin "oikea nimi". --Nedergard (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 19.53 (EET)[vastaa]
Ei tuo "oikea nimi" kuulosta ihan hyvältä sekään mm. paavista puhuttaessa. Onhan se paavinimikin oikea ja virallinen, vaikkakin virkaan astuessa otettu. Uskoakseni paavit myös allekirjoittavat viralliset asiakirjat paavinimellään samaan tapaan kuin monarkit hallitsijanimellään, joka voi olla muu kuin alkuperäinen etunimi. Taiteilijanimi on sitten vähän eri juttu, koska se ei ole virallinen (paitsi jos taiteilija on sen viralliseksi vaihtanut). Paavin passista puheen ollen: mahtaakohan hänellä olla sellainen ja mitä lajia – luulisi sen olevan sitten samanlaisten kansainvälisten säädösten mukainen kuin hallitsevilla monarkeilla. Diplomaattipassi?--WikiCraft (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 18.03 (EEST)[vastaa]
Tutkailin internetiä ja vaikuttaisi tosiaan siltä, että paavilla on "virallisesti" kaksi nimeä: paavinnimi ja aikaisempi nimi. Esim. Benedictus XVI:llä oli sekä Saksan passi (nimellä Ratzinger) että Vatikaanin (erityis)passi numero 1 (paavinnimellä; passi 1 on aina paavilla). Ja tuo Vatikaanin passi on diplomaattipassin tapainen, mutta useimmat valtiot eivät tunnusta sitä sellaiseksi. Eli paavi tarvitsee viisumin tavallisten pulliaisten tapaan (tietenkin paljon pienemmällä paperisodalla...). Tämän perusteella sanoisin, että paavin aikaisempi nimi on "syntymänimi" - ei "alkuperäinen" tai "oikea" tai "aikaisempi". Paavin nimi on tässä suhteessa varsin poikkeuksellinen (ja mielenkiintoinen sellainen). --Nedergard (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 20.41 (EEST)[vastaa]
Eihän se voi olla syntymänimi, kun useimmissa ainakin minun tuntemissani maissa ei lapselle anneta syntyessä nimeä, ellei kyse ole hätäkasteesta. Normaali käytäntö Suomessa lienee noin kolmen kuukauden iässä. Ruotsissa on käsittääkseni sama käytäntö, että nimi annetaan useiden viikkojen kuluttua syntymästä. Jos kerran paavilla on käytössä molemmat nimet, olkoon sitten vaikka siviilinimi tai mikä tahansa, mutta syntymänimeä en käyttäisi edes niiden maiden kansalaisilla, joille (esim. Yhdysvallat) annetaan nimi syntyessä, jotta ei jokaisen kohdalla tarvitse selvitellä käytäntöä erikseen. "Alkuperäinen" on aivan hyvä eikä ota kantaa siihen, missä vaiheessa lapsi on saanut nimensä. --Abc10 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 22.36 (EEST)[vastaa]
"Alkuperäinen" vain tuo vahvasti vaikutelman (siis todellakin vaikutelman, vaikka tosiasiassa olisikin toisin), ettei kyseinen nimi ole enää voimassa. Sitä voi siis olla hiukan harhauttavaa käyttää silloin, jos se alkuperäinenkin on vielä voimassa, kuten paavin tapauksessa. Tuosta "syntymänimestä" en nyt ole ihan varma, tarvitseeko sitä tulkita ihan niin kirjaimellisesti, että nimi pitäisi antaa jo ennen syntymää, syntymähetkellä tai välittömästi syntymän jälkeen, jotta sitä voitaisiin kutsua syntymänimeksi. Jos lapsi saa heti syntymähetken yhteydesä nimen virallisesti, niin se on toki kirjaimellisesti syntymänimi. Jos syntymästä kuluu päiviä tai viikkoja ennen virallisen nimen antamista, niin lapsihan on silloin ilman virallista nimeä, kunnes se nimi sitten annetaan. Tällaisessa tapauksessakaan ei ole oikein mitään sekaantumisen vaaraa, että "syntymänimi" viittaisi johonkin muuhun kuin siihen, joka jossain vaiheessa virallisesti ensimmäiseksi annetaan (joidenkin kulttuurien poikkeukset, että ensin annetaan jokin nimi, myöhemmin toinen, lienevät harvinaisia ja voidaan tarvittaessa selittää erikseen). Mielestäni ei ole ihan olennaista, onko lapsi vailla ensimmäistä virallista nimeään minuutin, päivän vai muutaman viikon. Kun ihmisen elinikä kuitenkin keskimäärin on kymmeniä vuosia, niin sillä aikajanalla tuo syntymähetken ja nimen antamisen välinen viive on joka tapauksessa hyvin lyhyt jakso. Siten syntymän yhteydessä heti tai muutamankin viikon päästä annettu nimi on ihmisiän skaalassa syntymään liittyvä nimeäminen, joten miksipä se ei olisi syntymänimi. Vähän samantapainen asia kuin jos vaikka lokakuussa sanotaan "tämän vuoden alussa": kirjaimellisesti se viittaa tietysti vuodenvaihteen hetkeen, hiukan väljemmin esim. tammikuun ensimmäiseen päivään, mutta edelleen väljemmällä tulkinnalla se voi tarkoittaa ensimmäisiä päiviä tai jopa muutamia viikkoja ilman, että voisi väittää käytettävän ilmausta väärin. Esim. "tämän vuoden alussa oli kylmää" voi viitata vaikka koko tammikuuhun tai pidempäänkin aikaan. Kyse on vain siitä, tulkitaanko kirjaimellisesti vai väljemmin. Siksihän kielessä on lisäksi tarkentavia ilmauksia, kuten "aivan tämän vuoden alussa". (Huom: tiedän, että WP:ssa ei ole tarkoitus keksiä omia määritelmiä sanoille tai alkaa käyttää termejä toisin kuin muualla. Yllä oleva on vain pohdintaa sanasta syntymänimi, ei varsinainen kannanotto WP-käytännöksi.)--WikiCraft (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 22.31 (EEST)[vastaa]
Paavin nimestä: kysyin asiaa Katolisesta tiedotuskeskuksesta ja vastaus oli seuraava: Vatikaanin viranomaisille esim. nykyinen paavi on Franciscus, muiden maiden viranomaisille taas Jorge Mario Bergoglio. Passeja hänellä on ilmeisesti myös kaksi: Vatikaanista ja Argentiinasta ja kumpikin nimellä Jorge Mario Bergoglio. Eronnut paavi on Vatikaanille puolestaan nyt emerituspaavi ja muiden maiden viranomaisille edelleenkin Joseph Ratzinger. Eli paavilla on kaksi virallista nimeä, vaikka sitä aikaisempaa ei paaviksi tulon jälkeen mediassa käytetäkään.--Nedergard (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 11.30 (EEST)[vastaa]
Jotakin artikkelia lukiessa tuli äskettäin vastaan maallikkonimi, joka varmaan sopii paavin tapauksessa. --Abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 17.24 (EEST)[vastaa]
Ei kai ihan noinkaan, vaikka ymmärrän ajatuksen, jota maallikkonimi-termillä tavoitellaan. Paavithan eivät (yleensä) kuitenkaan ole muuttuneet maallikoista kirkonmiehiksi vasta paaviksi tullessaan. Heistä käytetyt etu- ja sukunimet eivät siis ole olleet heillä vain nuoruuden maallikkoajan nimet vaan myös paaviutta edeltäneen kirkonmiesajan nimet – ja kuten edellä kävi ilmi, ovathan etu- ja sukunimet heillä siis voimassa myös paaviuden aikana. Eli ne eivät ole sidoksissa maallikkouteen. Sikäli maallikkonimi-termiä voisi ehkä kuitenkin pitää oikeutettuna, että ainakin yleensä etu- ja sukunimi on kyllä annettu maallikkoaikana, lapsuudessa. --WikiCraft (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 18.39 (EEST)[vastaa]
Maallikkonimeä käytetään ortodokseista, jotka yleensä munkiksi vihkimisen yhteydessä vaihtavat nimeään. esim. Paavali (arkkipiispa). --Tappinen (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 05.31 (EEST)[vastaa]
Olen nähnyt käytettävän myös termiä maallinen nimi (vs. hengellinen nimi). --Silvonen (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 20.57 (EEST)[vastaa]
Kuulostaa paremmalta, sopii myös munkeille, papeille yms joilla on "virkanimi" (hengellinen) ja "siviilinimi" (maallinen). --12. huhtikuuta 2013 kello 14.14 (EEST)

"LG" ja suomenkielinen wikipedia?[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Margaret Thatcher on määritelmänä "Margaret Hilda Thatcher, paronitar Thatcher, LG, (o.s. Roberts, 13. lokakuuta 19258. huhtikuuta 2013)". Näistä paronitar ja suomen kielen kieliyhteisössä ei yleisesti tunnettu ritarikunnan jäsenyyttä tarkoittava lyhenne on varmaankin suoraan käännetty englanninkielisestä Wikipediasta. Mutta tulisiko tällaisia arvonimien esitystapaa suoraan sellaisenaan kopioida englanninkielisestä wikipediasta suomenkieliseen wikipediaan? Suomen kielessähän, esimerkiksi painetuissa tietosanakirjoissa tuskin käytetään (vai käytetäänkö?) tällaista muotoilua? Yleisesti tunnetut lyhenteethän ovat erilaisia eri maissa ja eri kielialueilla, eikä suomen kielialueella ja suomenkielisissä yhteyksissä kai ole ollut perinteenä ilmaista englantilaistenkaan henkilöiden arvonimiä noin. Vai onko? Eikö ne pikemminkin kuuluisi avata proosamuotoisina lauseina sopivassa kohdassa artikkelia. Eihän suomalaistenkaan henkilöiden suomenkielisiä arvonimiä esitetä suomenkielisissä lähteissä noin. Vai onko nimenomaan tapana että myös suomenkielisiiä lähteissä käytetään tällaisia lyhenteitä ilman selitystä? Hypertekstin linkkihän ei ole selitys, vaan hypertekstin linkki.--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 19.22 (EEST)[vastaa]

Noita brittiläisiä arvonimikirjainlyhenteitä ei pitäis käyttää ollenkaan tuolla tavalla artikkelin aloituksessa. Kirjainlyhenteet ovat tuntemattomia suomalaiselle lukijalle ja vain sekoittavat artikkelin aloitusta ja vaikeuttavat asian ymmärtämistä. Asia voidaan mainita selvemmin esim. muualla aloituskappaleessa tai osiossa joka käsittelee muitakin saavutuksia ja tunnustuksia. Vielä isompi "syöpä" on kun välillä arvonimikirjainlyhenteet vaeltelevat muuallekin kuin kyseisen henkilön omaan artikkeliin. Kaikki sellaiset voi korvata surutta pois. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 19.34 (EEST)[vastaa]
Eivät kuulu nimen perään täällä. Tapa lienee tullut en-wikistä, josta se on levinnyt muihin wikeihin. --Pxos (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 21.35 (EEST)[vastaa]

Vaihtoehtoisen nimen mainitseminen[muokkaa wikitekstiä]

Meillä on Esamatti1:n kanssa pienimuotoinen keskustelu saako eri kirjoitusmuotoja mainita vai ei. Pyytäisin aiheesta edes jotakin tietäviä kommentoimaan asiaa: Keskustelussa:Sofja Perovskaja Ei kuitenkaan ihan pelkkiä mutu-mielipiteitä vaan jotenkin perusteltuja, kiitos. --OITi (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 12.12 (EEST)[vastaa]

Nyt tuolla ollaan näköjään mutulla kumoamassa huutoäänestyksellä Esamatin asiallisia perusteluja viittaamalla "Standardi"-nimisellä linkillä yksityishenkilön kotisivulle. Kun Käyttäjä:Esamatti1 lisäksi joskus muistaakseni on maininnut olevansa venäjän kielen maisteri (tosinhan internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira, mutta oletan tältä osin hyvää tahtoa), niin mistä tulee tämä tarve kävellä mutulla asiantijan yli pelkällä fiilispohjalla? Äänestetäänkö seuraavaksi biologisesta taksonomiasta? --Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 21.28 (EEST)[vastaa]
On parempi että keskustelua käydään vain yhdessä paikassa. Nuo samat asiat kirjoitit ao. keskustelussa, joten jatketaan mieluummin siellä. Tai sitten siirretään koko keskustelu tänne. Kummin vain. --OITi (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 21.42 (EEST)[vastaa]
Selvempi jatkaa siellä, mutta ehkä keskustelusta tulisi tiedottaa myös käytäntökahvihuoneessa, koska kysymys näyttää enemmän olevan siitä mikä kelpaa auktoriteetiksi.--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 21.53 (EEST)[vastaa]

Kyseinen elokuva esitettiin vastikään Yle Teemalla nimellä Lähtöjä. Riittääkö tämä syyksi muuttaa artikkelin nimi? --Memasa (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 14.24 (EEST)[vastaa]

Elokuvan nimeämisestä on jossakin ohje, jossa muistaakseni sanotaan että ensisijainen on teatterinimi, sen jälkeen suositeltava on televisioesityksessä käytetty nimi. Mielestäni voi siirtää nimelle Lähtöjä, jäähän alkuperäisnimi kuitenkin ohjaukseksi ja myös artikkelin alkuun ja tietolaatikkoon. --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 16.22 (EEST)[vastaa]
Kiitos tästä. Teen muutoksen. --Memasa (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 16.33 (EEST)[vastaa]
Olisi tosiaan kiva tietää, millä nimellä tämä on mahdollisesti pyörinyt Finnkinon teattereissa tai muissa pienemmissä suomalaisissa teattereissa. --Memasa (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 18.45 (EEST)[vastaa]
Arvattavasti sitä ei ole esitetty teattereissa, koska Elonet ei tunne sitä eikä IMDb:ssäkään ole muuta nimeä kuin Okuribito. --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 19.27 (EEST)[vastaa]
Muistaakseni televisioesitysnimeä ei ole suositeltu käytettäväksi, koska sitä saatetaan/on saatettu esittää eri kanavalla/kanavilla eri nimellä/nimillä. 85.194.250.88 19. huhtikuuta 2013 kello 19.23 (EEST)[vastaa]
Voihan tuon sitten myöhemmin siirtää, jos se katsotaan aiheelliseksi. --Memasa (keskustelu) 20. huhtikuuta 2013 kello 10.56 (EEST)[vastaa]
Ongelmana vain on, ettei taida löytyä mitään sivustoa tmv., johon kerättäisiin aktiivisesti tv-esitysnimiä ylös. Tuokin elokuva on jo esitetty tv:ssä Suomessa nimellä Okuribito ennen Yle Teeman esitystä. 85.194.250.88 20. huhtikuuta 2013 kello 11.30 (EEST)[vastaa]
Se on ilmeisesti esitetty jollakin marginaalisella maksukanavalla, sikäli kuin Googlella sain selvää. En pitäisi sitä olennaisena. Nimistä kannattaa noteerata esitykset normaaleilla yleisesti nähtävillä kanavilla. --Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2013 kello 12.13 (EEST)[vastaa]
Myös minun mielestäni Yle Teemalla on jonkin verran enemmän auktoriteettia nimiasioissa suhteessa maksukanaviin. --Memasa (keskustelu) 20. huhtikuuta 2013 kello 20.11 (EEST)[vastaa]
Tiedoksi näin entiseltä maksukanavan tekstittäjältä: nimet haettiin Elokuva-arkistosta. Jos nimeä ei löytynyt, elokuva/sarja/jakso meni alkukielisellä nimellä (engl. nimellä, jos kieli oli "vieras"). Valtakunnallisilla kanavilla nimet sen sijaan aina suomennetaan. Ja jos kääntäjä on hyvä, hän myös sanoo, että olisi parempi käyttää jo olemassa olevaa suomenkielistä nimeä...--Nedergard (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 02.27 (EEST)[vastaa]

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Swakopjoki.--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 17.42 (EEST)[vastaa]

Hei,
Tässä noin puoli vuotta sitten kirjoitin artikkelin Swakopjoki, joka sittemmin tuli siirretyksi nimelle Swakop. Tässä sinänsä ehkä päättelysi meni oikein (tai mistäpäs minä tiedän, en ole hydronymien tuntija), mutta asiassa olisi vielä seuraava näkökohta tai pari:
  • 1. Namibiassa olleet suomalaisyhdyskunnat (sanotaan nyt näin, kun jäsenmäärä on runsaan 140 vuoden aikana vaihdellut muutamasta aina n. 150 henkeen saakka, tai siis tarkoitan lähetystyöntekijöitä ja heidän perheitään, en tiedä, onko itsenäisyyden aikana tätä määrää ylitetty) ovat aina omassa puheenparressaan käyttäneet ilmaisua Swakop viittaamaan Swakopmundin kaupunkiin. Eikä vain Namibiassa, vaan myös täällä Suomessa on näin. Tarkoitan tämän porukan keskuudessa, ja heitä lienee aika monta sataa, ellei tätä joukkoa kehitysyhteistyöporukkoineen jo lasketa 3-numeroisella luvulla. (Pelkästään Swakopin suomalaisen koulun oppilaita ja henkilökuntaa näyttäisi olleen reilusti toista sataa henkilöä.)
  • 2. Käsittääkseni tämä sama käytäntö vallitsee Namibiassa myös ainakin englannin kielen osalta, ja sikäli kuin olen pystynyt paikan päällä tekemään havaintoja, niin myös saksan kielessä.
  • 3. Se paikallinen kieli, josta tämä nimi on johdettu, on sellainen, että sitä ei liene kukaan suomalainen koskaan osannut. Siispä emme tiedä, miten tarkalleen tuossa kielessä tähän jokeen viitataan, riittääkö pelkkä Tsoaxaub (‘excrement opening’ or ‘anus‘ while xaub stands for the ‘contents of excrement’ ), vai tarvitaanko vielä jokin erityinen sana tai morfeemi, jonka merkitys olisi ‘joki’. Epäilisin, että näin on, koska muutenhan vaikuttaisi siltä, että namat olisivat osoittaneet sormellaan joen uomaa ja päästäneet suustaan jotain sellaista kuin ‘toi persläpi’ (pardon my French). Tähän asiaan tuskin tällä (= meikäläisen) tietämyksellä voi antaa suositusta suuntaan tai toiseen.
  • 4. Vielä voi miettiä sitä, että engl. ja saks. Wikipediassa on otettu erilaiset kannat tähän asiaan, koska engl. nimi on Swakop River ja saks. Swakop. Tässä kohtaa argumenttini olisi lähinnä se, että saksan kieli on aika lailla väistyvä koko Namibiaa ajatellen, ja englannin kielen käytännöt muuttuneet, jos nyt ei vallitsevammiksi, niin ainakin puhujamäärä Namibiassa on aivan toista luokkaa kuin saksan kielellä.
Eli kysymykseni olisi: voisiko tätä artikkelin nimeä vielä harkita uudelleen. Terv. Panu Hallamaa (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 04.06 (EEST)[vastaa]
Valitan vastauksen viivästymistä omastakin puolestani, ja luulen myös etten osaa antaa tähän lopullista vastausta yksin, mutta sen sijaan voin viedä tämä kahvihuoneeseen, jossa ehkä sitä voidaan arvioidaan isommalla porukalla. Syynä tuohon nimen muodon muutokseen on varmasti tässä ollut vain yleinen yhdenmukaisuus siinä että jokien nimet ulkomailla muodostetaan fi-wikipediassa ilman joki-sanaa. Mutta jos paikalla nimenomaan on ollut suomalaisyhdyskunta, joka on käyttänyt nimeä toisessa muodossa, niin silloin kysymystä ehkä voisi tarkastella. Ja jos vielä tämä suomalaisyhdyskunta on tuottanut julkaistuja suomenkielisiä lähteitä, joissa nimi esiintyisi tuossa muodossaan, niin silläkin ehkä voisi olla vaikutusta asiassa (en tiedä onko). Ainakin Suomen paikannimistä englanninkielisessä Wikipediassa käytiin joskus väittelyitä, kun ilmeisesti joku englanninkielinen Suomessa vaikuttanut käyttäjä oli muuttanut sdiellä suomalaisia järvennimiä muotoihin tyyliin en:Lake Tuusula ja en:Lake Nuijamaa ja löytänmyt näille muodoille lähteitäkin, vaikka esim. YK:n suositus olisi ollut suomenkielisen nimen alkuperäisessä muodossaan sisältävä. (Ja vaikka sanotaan, että YK:n suositukset eivät sido Wikipediaa, niin pikemminhän kai tulisi juuri noudattaa ulkomaailman käytäntöjä, eikä muodostaa wikipediasta niistä erillistä omaa saarekettaan; mutta tässä tapauksessa kun uudemmissa nettilähteissäkin näkyi valitun tuo linja, jota esim. suomalaisia maantieteellisiä nimiä sisältivissä englanninkielisissä tieteellisissä teksteissä ei liene otettu, niin ehkä en-wikin menettelyyn pitää sitten taipua.) Ja vaikka eri wikit tekevätkin ratkaisunsa toisistaan riippumatta, niin tässä meillä ainakin olisi malli, että jos englanninkieliset ekspatriaatit saavat nimetä suomen kohteita oman kielensä mukaisesti, jos heille on nimiesiintymälle omankielisiä lähteitä, niin kaipa sitten suomalaisetkin saavat tehdä niin muualla maailmassa, mikäli heillä vuorostaan on nimiesiintymälle omankielisiä lähteitä. Tai mikä sitten on suhde tuohon yleiseen yhdenmukaisuuteen?--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 17.31 (EEST)[vastaa]
Tässä on ainakin yksi esiintymä nimelle "Swakopjoki" varmaankin luotettavaksi katsottavassa lähteessä. (Ja tässä toinen, joskaan ei ehkä yhtä arvovaltaiselta julkaisijalta.)--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 18.03 (EEST)[vastaa]
Panu Hallamaan perustelut vaikuttaisivat olevan varsin pätevät, ja lähteetkin tukisivat, joten siirto voisi olla paikallaan. Iivari Koutonen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 18.24 (EEST)[vastaa]
Kannattaa tuossa Urjanhain linkissä huomioida, että käytännössä kaikkien jokien perään on liitetty pääte -joki. Se tekee usein leipätekstistä luettavamman kun osataan yhdistää paikannimi oikeaan maisemanmuotoon. Tämä näkyy hyvin Kunenejoen kohdalla, josta tekstissä on sekä muotoja Kunenejoku että pelkkä Kunene. Esimerkki 1: "Alun perin he asuivat Kunenejoen lähistöllä, mutta vähitellen suurin osa väestöryhmästä siirtyi etelämmäksi jättäen himbat ja tjimbat entisille alueilleen.", esimerkki 2: "Ainut joki, jossa virtaa vettä ympäri vuoden, on Kunene, joka määrittää Kaokon pohjoisrajan". Ensimmäisessä esimerkissä pelkästä Kunenesta ei lukija olisi varmaankaan osannut yhdistää, että kyseessä on nimenomaa joki. Toisessa esimerkissä määritellään jo heti, että puhutaan joesta, jolloin nimi on vain Kunene. Jos nimi olisi tässä tapauksessa oikeasti Kunenejoki, niin eikö silloin myös jälkimmäisessä kohdassa olisi pitänyt olla Kunenejoki. Tarkoitan tällä sitä, että tekstissä joutuu usein täsmentää nimiä, ja vieraskielisen paikannimen perään laitettavan määreen eteen ei tule väliviivaa (vaikka usein näkeekin muotoa Volga-joki, Kotus suosittelee kirjoitettavaksi Volgajoki, vaikka joen nimi onkin siis Volga). En edellenkään kannata nimeä Swakopjoki, mutta jos tässä uskotaan olevan epäselvyyttä, niin voidaan siirtää täsmennykselle Swakop (joki) ja ohjata nimi Swakop Swakopmundin kaupungin artikkeliin, jos kerran sitä nimeä käytetään (yleisesti) kaupungista. --PtG (keskustelu) 20. huhtikuuta 2013 kello 12.58 (EEST)[vastaa]
Omasta puolestani en oikeastaan osaa ottaa tähän mitään kantaa, mutta ehkä tuo "Swakop (joki)" voisi olla yhdenmukaisemmin linjassa fi-wikin yleisen käytännön kanssa, koska kaikissa joissa se olisi hankala vaikka niiden nimiä selvyyden vuoksi tekstissä käytettäisiinkin tuohon tapaan (niin kuin itsekin olen tainnut käyttää). Silloin tuo paikallinen suomalainen käyttö nimen Swakop osalta tulisi ainakin huomioitua. --Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2013 kello 14.12 (EEST)[vastaa]
Kinkkinen kysymys. Aloitetaan lähempää: miltä kuulostaa Seinejoki (siis Seine ei Seinäjoki) tai Niilijoki tai Amazonjoki? No, ei kovin hyvältä. Jos samalla nimellä ei ole mitää muuta paikkaa, jättäisin "joki" -osan pois nimestä. Lähtökohtana on aina alkukielinen nimi ja jos siinä ei ole joki-sanaa, sitä ei myöskään pitäisi käyttää suomessa. --Nedergard (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 03.03 (EEST)[vastaa]
Täsmentäsin tässä vielä argumenttejani hieman. Tämän joen nimen etymologia on siis naman kielen yhdyssana Tsoaxaub (excrement opening’ or ‘anus‘ while xaub stands for the ‘contents of excrement’). En ole koskaan kuullut, että kukaan suomalainen osaisi tätä kieltä. Siis luultavasti emme löydä ketään näiltä haminoilta, joka voisi sanoa, onko tämän joen nimi namaksi pelkkä Tsoaxaub vai Tsoaxaub + vielä jokin muu elementti, jonka merkitys olisi ‘joki’ tai vaikka ‘joenuoma’. Tarkoitan tällä sitä, että me emme täällä Suomessa tule saamaan tähän asiaan selvyyttä suomalaisella porukalla. Pitäisi löytää Namibiasta joku tämän kyseisen kielen puhuja, jos tätä asiaa haluttaisiin lähestyä siltä kannalta, että mikä on alkuperäinen nimi.
Katselin Kalle Seppäsen kirjoja aiheesta Swakopmundin suomalainen koulu (molemmissa myös paljon tekstinpätkiä muilta kuin häneltä itseltään), joita olen käyttänyt tuon artikkelin lähteinä. Kun näissä kirjoissa puhutaan/kirjoitetaan tuosta joesta, niin systemaattisesti käytetään ilmaisua Swakopjoki. Näin ollen on aivan mahdollista argumentoida siihen suuntaan, että muoto Swakopjoki on jo kymmeniä vuosia sitten vakiintunut suomen kielessä tämän joen nimeksi. (Aikoinaan puhuttiin myös virranuomasta, siis meidän tuota koulua käyneiden kesken, siellä paikan päällä, tuo uoma kun oli varmaan 99% ajasta kuiva. Taisin itse nähdä siinä vettä kerran — siis toki sitä jatkui useamman päivän, mutta tämä oli ns. single instance. Tällä termillä virranuoma viitattiin tämän joen uomaan nimenomaan kaupungin kohdalla.) Enimmäkseen kaupunkiin viitataan ilmauksella Swakopmund, mutta myös ilmauksella Swakop. Esim. Saara Ihamäki (nykyisin Helsingin kaupunginkirjaston pomoja), oli kirjoittanut tämmöisen runonpätkän (Seppänen 1984: 96):
Kaunein ääni Swakopissa: juna viheltää!
Kaunein näky täällä on, kun kaupunki taakse jää!
(Virallisesti usein puhuttiin, että inhotaan koko koulua ja koko paikkaa, silloin siis, mutta kyllä siellä kaikenlaista hubaakin ja kommelluksia oli.)
Varhaisemmassa kirjassaan Seppänen kirjoittaa näin (s. 75): Meille “swakopilaisille” eli Swakopmundissa vakituisesti asuville oli erittäin mieluisaa päästä välillä käymään Ambomaalla ja Kavangolla.
Uudemmassa kirjassaan Seppänen kirjoittaa (ss. 64–65): Kuriositeettina mainittakoon, että viimeisin Vinetan Viesti [koulun julkaisu, ilmestyi epämääräisin väliajoin] ilmestyi vuonna 2005, kun 58 entistä Swakopin oppilasta, opettajaa, ystävää ja sukulaista teki kahden viikon unohtumattoman matkan Namibiaan ja tuloksena syntyi Vinetan Viesti.
Tässä kohtaa argumenttini olisi: Ilmaisut Swakopmund ja Swakop ovat kymmeniä vuosia sitten (elleivät jo peräti 1800-luvulla) vakiintuneet suomen kielessä saman paikannimen (kaupungin nimen) varianteiksi niin, että ne esiintyvät ns. vapaassa vaihtelussa.
Urjanhain mainitsemista lähteistä ensimmäisessätoimittajana on Taimi Sitari, josta en nyt muista, onko asunut Namibiassa, mutta on ollut Tansaniassa Suomen Lähetysseuran työntekijänä ja liittyy siten hyvin läheisesti Namibian entisiin/nykyisiin suomalaisyhdyskuntiin, ja toisen kirjoittajahan (Kalle Syrjä) on käynyt koulua Swakopissa 1940-luvun lopussa, jolloin siellä oli jo suomalainen koulukoti (näin sitä kutsuttiin) mutta ei koulua, vaan käytiin englannin- tai saksankielistä koulua. Heidän kielenkäyttönsä siis edustaa mielestäni hyvin Namibian suomalaisten puheenpartta.
Vielä viimeiseksi: Mielestäni Seine, Rein, Neva, Volga Amazon, Mississippi, Yukon, Niili, Eufrat ja Tigris ja niiden nimet ovat osa suomalaista (ja muutoinkin länsimaista) yleissivistystä, kaikkien pitäisi tietää, että nämä ovat jokia, ilman että se niiden nimessä erikseen kerrottaisiin. (Jos Sarah Palin ei jotain näistä tunne, niin that proves my point.) (Kannattaa myös huomata, että näiden jokien kohdalla fi.wikipediassa, jos otsikossa on koettu tarvittavan täsmennystä, niin se on sulkeissa, eli annetaan ymmärtää, että sana joki ei itse asiassa ole osa tällaisen joen nimeä.)
Swakopjoen kohdalla ei voi edellyttää tai vaatia sellaista, että pelkän sanamuodon Swakop perusteella ihmiset tietäisivät automaattisesti, että sehän on se joki. (Ceterum censeo: Jokea koskevan artikkelin nimi pitäisi olla Mississippi, osavaltiota koskevan taas Mississippi (osavaltio), koska joki ja sen nimi olivat olemassa ensin.) -- Panu Hallamaa (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 05.28 (EEST)[vastaa]
Vielä kiinnittäisin huomiota siihen, että ahkerasti puheessa/kirjoituksessa vieraskielisillä paikannimillä on taipumus kotoutua eli vakiintua milloin mitenkin. Vrt. Kapkaupungin nimet eri kielissä, engl. Cape Town, mutta ranskaksi Le Cap ja portugaliksi o Cabo (puhekielessä ainakin, Wikipediassa tosin Cidade do Cabo), jotka molemmat ovat kirjaimellisia käännöksiä ilmauksesta The Cape, eli Kapmaa. Eli läheskään aina muihin kieliin pesiytyvät vierasmaalaisten paikkojen nimet eivät ole mitenkään tarkasti samat kuin lähtö/originaalikielessä. -- Panu Hallamaa (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 05.52 (EEST)[vastaa]
En jaksa lukea keskustelua, mutta kommenttina kun edessäni sattuu olemaan Otavan Iso tietosanakirja. Siinä kaupungin nimi on Swakopmund ja joen nimi (luonnehdinta: ajoittaisjoki) Swakop. Jos ei uudempia lähteitä ole, niin tämä on ainakin luotettava kirjallinen lähde. Kysäisin naapurilta jolla on uudempi tietosanakirja (Facta), mutta siinä ei näitä kumpaakaan ole mainittu. --OITi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 15.25 (EEST)[vastaa]
En oikein jaksa uskoa, että jonkun nykypäivän näkökulmasta kohtalaisen antiikkisen tietosanakirjan toimittajien tiedossa on ollut, millainen on ollut paikan päällä lähes 100 vuotta asuneen suomalaisyhteiskunnan vakiintunut ilmaisu tällaiselle joelle. Ja että heidän käyttämänsä termi oli (on edelleen) siellä paikan päällä aivan muussa käytössä. Kyllä KOTUSkin joutuu vähän väliä, tämän tästä, nöyrtymään sen edessä, miten kieliyhteisö käyttää kieltä. Ja muokkaamaan suosituksiaan siten, että ne eivät ole aivan absurdeja.
Ja samalla lailla, kuin ei Wikipediakaan ole mikään tieteellinen auktoriteetti asioiden/artikkeleiden nimien kohdalla, niin ei mikään aiempikaan tietosanakirja mielestäni. Argumentit pitää etsiä muualta kuin tietosanakirjoista (joihin lasketaan mukaan Wikipedia).
Kaiken kaikkiaan, meillä on:
  • Etymologisia argumentteja (huteria, kun kukaan ei osaa kyseistä kieltä, emmekä siksi tunne sen ilmaisuja fraasien tasolla, lausetasolla emmekä tekstikontekstissa, mikä olisi ehkä tämän argumentin kannalta olennaista)
  • Kielen (suomen kielen) käyttöön perustuvia argumentteja
  • Erisorttisia auktoriteetteja:
  • Tieteellisiä kirjoituksia/julkaisuja
  • Tietosanakirjoja.
Mielestäni etymologia on ammennettu tyhjiin (kun meillä ei ole kompetenssia enempään), kielenkäytöstä meillä on esimerkkejä ja argumentteja vakiintuneesta kielenkäytöstä, tieteelliset kirjoitukset tukevat muotoa Swakopjoki, ja tietosanakirjat pitää rajata ulos.
Onko vielä jotain? -- Panu Hallamaa (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 16.20 (EEST)[vastaa]
Ellei lähteitä vakiintuneelle nimikäytännölle löydy, Kielitoimiston nimitoimisto ottaa kantaa maantieteellisiin nimiin. Neuvontapuhelin on tässä [1] ja sähköpostitsekin varmaan voi kysyä esimerkiksi osoitteesta tiedostus@kotus.fi. Näin saadaan artikkeli sille nimelle, joka on nimistön kannalta loogisin. Muita nimiä voinee mainita artikkelissa, jos niille löytyy lähteitä.
Ihan omana mielipiteenäni sanoisin että tietyn rajatun käyttäjäryhmän joskus omaksumat nimet eivät välttämättä ohjaa yleistä nimikäytäntöä. Lisäksi arkisessa kielenkäytössä syntyy monenlaisia typistettyjä nimiä, joita ei voi pitää varsinaisina virallisina niminä. Mutta kysy Kotuksesta. Sitä varten he siellä ovat. --Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 18.00 (EEST)[vastaa]

Väärä lyhenne Ajankohtaista-sivulla[muokkaa wikitekstiä]

Kun en tiedä, mistä tuota pääsee muokkaamaan (jos pääsee), niin viilataan ja valitetaan täällä. Viikon kilpailujen kohdalla on käytetty lyhennettä v., joka tarkoittaa vuotta. Lyhenteen pitäisi olla vko tai vk. --Memasa (keskustelu) 23. huhtikuuta 2013 kello 12.22 (EEST)[vastaa]

Korjattu. Jafeluv (keskustelu) 23. huhtikuuta 2013 kello 12.24 (EEST)[vastaa]
Vaihdoin Kotuksen listalla olleeseen. --Memasa (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 23.32 (EEST)[vastaa]
[2] --Memasa (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 23.38 (EEST)[vastaa]

Miten taivutetaan "Oulun Eteläinen"?[muokkaa wikitekstiä]

Miten taipuu alue nimeltä Oulun Eteläinen? "Oulun Eteläisessä", "Oulun Eteläisellä alueella" vai "Oulun Eteläisen alueella"? --Aulis Eskola (keskustelu) 28. huhtikuuta 2013 kello 22.26 (EEST)[vastaa]

Kukahan konsultinpeijooni noita nimiä yleensä keksii? Oulun Eteläinen mikä? Itse taivutan sanan kaaressa roskikseen. --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2013 kello 22.40 (EEST)[vastaa]
Sama tyyppi, jonka keksinnöt olivat noin vuosina 1906-1995 vaalipiirien niminä, kuten Turun läänin eteläinen vaalipiiri, Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri ja Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri. -Htm (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 00.09 (EEST)[vastaa]
Ei ole sama tyyppi. Vaalipiirithän on järkevästi nimetty tyyliin "Oulun seutukuntayhtymän eteläinen keskustoimisto", jossa jokainen sana on niin järkevä kuin se voi tuollaisessa yhteydessä olla. "Oulun Eteläinen" taas on yhtä tyhmä kuin "Mikkelin Lounainen", joka voisi olla jonkun huoltoaseman nimi. Vaalipiirien nimet keksi joku valtion virkamies kuukausipalkalla, nämä uudet nimet keksitään toimeksiannosta 50000 euroa per keksintö. --Pxos (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 15.33 (EEST)[vastaa]
Kun se kerran on (suuressa viisaudessa) nimetty "Oulun Eteläiseksi" niin olkoon sitten "Oulun Eteläinen", koska mitään vaalipiiriähän siellä ei ole. Sanan "alue" lisääminen nimitykseen ei tuo siihen mitä lisäselvyyttä, pikemminkin päin vastoin (so. itse nimiasuun, lauseyhteydessä toki voi käyttää, vrt. alla.). Kyseessähän on epävirallinen yhteenliittymä. Siitä voi sitten keskustella, tulisiko nimi kieliopillisesti korjata muotoon "Oulun eteläinen".--Urjanhai (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 12.37 (EEST)[vastaa]
Tai siis kyllä sanaa "alue" noin voi käyttää tekstissä kuin sitä nyt on käytetty, kunhan sitä ei käytetä erisnimen tapaan vaan yleisnimenä osana lauseyhteyttä. Eli sanonnan voi valita tapauskohtaisesti niin kuin se on selvin.--Urjanhai (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 12.43 (EEST)[vastaa]
Jos nimi on Oulun Eteläinen, niin tietysti Oulun Eteläisessä; jos taas Oulun eteläinen alue, niin Oulun eteläisellä alueella. --85.76.37.96 30. huhtikuuta 2013 kello 01.52 (EEST)[vastaa]
Ei suinkaan, koska olipa nimi mikä tahansa, niin nimeä tulee voida tekstissä luontevasti niin, että lukija ymmärtää mistä on kysymys. Näin voidaan asiayhteydestä riippuen esim. jossakin yhteydessä sanoa "Oulussa" tai jossakin yhteydessä "Oulun kaupungin alueella" riippuen siitä, mikä missäkin yhteydessä on tyylillisesti selkeintä. Eli ei siis ole mitään yhtä jäykkää sääntöä, etenkään kun nimitys ei ole välttämättä edes kovin tunnettu tai vakiintunut, vaan selkein ilmaisu voidaan valita ja sille voidaan tehdä kielenhuoltoa tapauskohtaisesti. Mikään "Oulun eteläinen alue"han tässä ei ole kysymyksessä, vaan seutukuntien yhteistyön yhteenliittymä, joka käyttää itsestään nimitystä "Oulun eteläinen", ja tämän yhteenliittymän toiminta-alueella voi esiintyä joitakin ilmiöitä tai olla olla joitakin ominaisuuksia, joista voi olla luontevaa kertoa tekstissä myös siten että ilmaisuun joskus siosältyy sana alue. - Vaikka noin yleisesti olen vastustanut ja vastustan edelleenkin sanan "alue" sirottelua joka paikkaan, varsinkin silloin jos kirjoittaja ei oikein ole hahmottanut, mistä on kysymys, ja luulee että tämä epäselvyys jotenkin korjantuu, jos sekaan heitetään jotenkin "fiiniltä" kuulostava sana "alue", jollaisia "alue"-sanan esiintymiä olen perannut täältä paljon pois. Mutta tuossa sanaa alue oli mielestäni käytetty ihan selkeästi ja luontevasti.--Urjanhai (keskustelu) 30. huhtikuuta 2013 kello 11.26 (EEST)[vastaa]
Ainakaan ilmaisua "Oulun Eteläisellä alueella" ei siis tule käyttää, koska se sekaantuu ilmaisuun "Oulun eteläisellä alueella", joka mieltyy helposti samaksi kuin "Oulun kaupungin eteläisellä alueella". --Aulis Eskola (keskustelu) 4. toukokuuta 2013 kello 13.13 (EEST)[vastaa]
Täytyy tässä myöntää että konsultti ei ole ollut niiasiassa tehtävänsä tasalla. Olen koko ajan luullut että tämä on Oulun moottoritieliittymä. Niitä näkee tuolla matkan varrella: Hyvinkää Eteläinen, Hämeenlinna Pohjoinen, voi olla Oulu Eteläinenkin. Jossain mielen taustalla virisi ajatus, että ehkä siihen liittymän ympärille on syntynyt joku yrityskeskittymä, vaikkapa St1:n "huoltoaseman" ympärille, ja siksi se on nyt wikimerkittävä. Jos jollakin on yhteyksiä tuonne Eteläisen virkaportaisiin, voisi ehdottaa että muuttavat nimen vähän kiinnostavammaksi, ettei sitä lukiessa tosiaan ohita moottoritieliittymänä. --Abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2013 kello 08.56 (EEST)[vastaa]
Ehkä juuri tämän liittymiin sekaantumisen takia useissa kohdissa alueesta puhuttaessa liitetään nimeen ilmaisu "alue". Liittymistä puhuttaessa muoto "Tampere Eteläinen" on hyvin perinteinen. Tässä on pieni ero: ilmeisu ei kuitenkaan ole "Oulu Eteläinen" vaan "Oulun Eteläinen" (genetiivi). --Aulis Eskola (keskustelu) 4. toukokuuta 2013 kello 13.01 (EEST)[vastaa]

Nimistöongelma - geometria[muokkaa wikitekstiä]

Matikkapoika aloitti vuonna 2006 artikkelin Ceviaani, jolla hän tarkoitti kolmion kulmasta lähtevää kulman jakavaa janaa tai suoraa. Tällaisille suorille on nimityksiä, kuten cevian ((englanniksi)) tai cevienne ((ranskaksi)), mutta suomenkielellä en ole havainnut sille vastinetta. Kyselin asiaa parilta geometriaa opettavalta, toinen nuorempi lehtori Tero harju, ja toinen vanhempi Matti Lehtinen (suomen matematiikan olympiajoukkueen valmentaja). Harju ei tuntenut termiä ceviaani suomenkielisestä kirjallisuudesta. Hän piti ceviaanin sanasta, muistuttaahan se mediaania ja symmediaania, mutta keksi kuvailevan nimen kulmanjakaja. Muut tutut eivät myöskään tiedä ceviaania. Koska löysin Lehtisen teksteistä sanan ceviaani (Solmu-lehti), kysyin häneltäkin asiaa. Hän tuntee sanan ulkomaalaisista teksteistä, ei tiedä sen käytöstä suomenkielisessä kirjallisuudessa. Hän vierasti myös kulmanjakajaa. Olen samaa mieltä, koska osa ceviaaneista ei jaa kolmion sisäkulmaa vaan kulkevat kolmion kärjestä sen ulkopuolelle. Eli nyt ei jäänyt mitään käteen. Katson, että on vain kaksi vaihtoehtoa: joko 1) koska termille ei ole nimitystä, ei siitä voi kirjoittaa sanakirjassa, joten artikkelit poistetaan, taikka 2) keksitään uusi termi, jolla asiasta voi keskustella ja kirjoittaa täällä. Kummallakin asialle on puolensa. Itse pidän kulmanpuolittajaa huonona nimityksenä, vaikka se olisikin kuvaileva. Ceviaani olisi parempi nimi, koska se on ulkomailla hyvin määritelty termi ja sopii kieleemme hyvin. Silloin se olisi lainasana. Muukin vaihtoehto tulee kysymykseen, mutta mikä. Asiaan voi tutustua Kolmion kulmanjakaja,Kulmanjakajien leikkauspiste, Kolmion merkilliset pisteet,Ceviaanikolmio,Ortokeskus,Kolmion painopiste --Jari Hokkanen (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 12.46 (EEST)[vastaa]

Yksi vaihtoehto on myös käyttää "alkukielistä" nimeä. Onko se sitten "cevian", en osaa sanoa. Vaihtoehtoisesti termin voi myös nimeä monisanaisemmin "Kolmion kulmasta lähtevä kulman jakava jana tai suora". Yleisesti ajatus siitä että keksitään omat termit ei minua innosta. Opetushallituksella on sanasto, mutta termiä ei löydy siitä. Sinne suunnalle voinee lähettää ehdotusta jos he päivittäisivät listan, jolloin saataisiin "virallinen" status. --Harriv (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 18.10 (EEST)[vastaa]
Cevalainen kulma tai Cevan kulma. Iivarius (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 20.34 (EEST)[vastaa]
Pidän ilmaisua "kolmion kulmanjakaja" outona, koska tuo jana voi kulkea vastakkaisen sivun jatkeellekin.
"Cevalainen kulma" tai "Cevan kulma" eivät tule kyseeseen, jos on kysymys janasta kuten olin ymmärtävinäni. Pitäisi olla kait "Cevan jana".
"Ceviaani" lienee paras ilmaisu. Pakko on toimia termien luojana, jos termejä ei löydy. Mitä ongelmaa on olla edelläkävijä suomeksi kirjoittamisessa? ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 23.04 (EEST)[vastaa]
Uusi tutkimus. Cevan kulma kun on kulma, Cevan jana, kun jana. Suora suomennos, joten on kaikkein vähiten uutta tutkimusta. Lainasanan lanseeraaminen olisi juuri sitä. Iivarius (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 23.25 (EEST)[vastaa]
Ceviaaniahan oli jo käytetty yksittäisessä lehtiartikkelissa, katso alustus. Pitäisikö siltikin jatkaa vielä "cevian" nimen käyttöä?
Missä tuo "Cevan jana" sitten on esiintynyt? Vai onko käytössä "Ceva's line segment" tms., josta voitaisiin suorana suomennoksena kirjoittaa "Cevan jana"? Mikä on lähteesi?
Missä yhteydessä tämä "cevian" muuten on kulma? --Aulis Eskola (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 23.50 (EEST)[vastaa]
Jos tuollainen uudissana luotaisiin suomen kieleen, niin se tulisi kai kirjoittaa muodossa "seviaani" tai "keviaani" (riippuen nimen Ceva ääntämyksestä, jota en tunne). C-kirjaimet yleensä kai katoavat suomeen sovitetuista sivistyssanoista (myös matematiikassa, esim. kosini). En ole tosin ihan varma, sovelletaanko tätä enää nykyisin uudissanoihin. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 13.13 (EEST)[vastaa]
Pääasiassa juuri näin - mutta se, kumpi ceen korvausmetodi vakiintuisi, riippuisi kielenkäyttäjistä. Joten on paljon turvallisempaa olla ennustamatta uutta tutkimalla ja vain suoraan kääntää asiat Ceva-nimisen tutkijan asioiksi. Iivarius (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 14.08 (EEST)[vastaa]
C ääntyy ainakin nykyitaliassa etuvokaalin edellä /tʃ/, mutta en ehdota käännökseksi tševiaania. --Silvonen (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 17.13 (EEST)[vastaa]

Monisanaisuus kääntyy sanakirjassa itseään vastaan: Kolmion ympäri piirretty ympyrä (engl. Circumcircle), Kolmion sisään piirretty ympyrä (engl. Incircle) -> Ei ole hakusanoja! Niitä ei pyytämälläkään saa. Joskus ihmettelee, kellä on "lupa" ottaa käyttöön ulkomaisia lainauksia (mediaani, tabletti, walkman, farmari, läppäri, reboundi ja passi, ...). Pitääkö asioista vaieta suomen kielellä, vai onko Wikipediassa tulossa tähän yleinen ratkaisu ??--Jari Hokkanen (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 20.57 (EEST)[vastaa]

Wikipediassa pitää kirjoittaa rohkeasti myös siinä tapauksessa, että pitää luoda suomenkielistä terminologiaa. Ollaan yhteyksissä alan termistöjä hoitaviin tahoihin ja muutetaan artikkelien nimet, jos jotakin uutta tietoa tulee esiin. Yksi keskusteluissa esiin tullut termipankki on http://tieteentermipankki.fi --Aulis Eskola (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 23.26 (EEST)[vastaa]
Jos termiä ei ole suomeksi, niin sitten ei ole hakusanaa. Pääasia että asia on selitetty. Jokatapauksessa ei keksitä omia, vaan kysytään kuten nyt on ansiokkaasti tehty (vaikka selkeää tulosta ei saatu vielä). --Harriv (keskustelu) 5. toukokuuta 2013 kello 23.54 (EEST)[vastaa]
Kuten yllä Iivarius ja Harriv toteavat, Wikipedia ei luo (edes rohkeasti) uusia termejä vaan kertoo käytössä olevista. Sellaista rohkeutta sen sijaan kaivataan että artikkelin tekijä tai muokkaaja ottaa yhteyttä asiantuntijatahoihin, termipankkiin tai alan professoriin, joilla käsittääkseni on jonkinlainen lausunnonantovelvollisuus. --Abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 07.30 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Wikipediassa ei saa luoda uutta kieltä, vaan pitää tukeutua jo käytössä olevaan yleiskieleen aina kun mahdollista (myös erikoiskieli käy, jos yleiskielestä ei löydy termistöä). Vaikeissa asioissa (eli jos termistö puuttuu kokonaan suomeksi) normaalilla, hyvällä kielen kääntämisellä eteenpäin. Käännetään ajatuksia, ei sanoja. Gopase+f (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 15.36 (EEST)[vastaa]
Kun sitten tajusin että kyseessä on henkilönimi, Giovanni Ceva, vastustan entistä enemmän englanti-lähtöistä ceviaania. Puolaksi termi on "prosta Cevy", Cevan suora, jossa vaikuttaisi olevan järkeä, mutta siitä huolimatta termille on löydyttävä luotettava lähde.--Abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 07.42 (EEST)[vastaa]
Mikä tämä Cevan lause on? --Abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 07.45 (EEST)[vastaa]

Wikipedian omaan toimintaan liittyvä ongelma: Muunkielisessä wikipediassa on selitetty asia asiallisesti, mutta sitä ei voi kääntää suomeksi, koska asialle ei ole suomessa nimeä. Kuinka oleellinen hakusana on asian esittämisessä? Yksi edellä esitetyistä ratkaisuista poikkeava ratkaisu olisi indeksin keksiminen asialle, joka on tärkeä. Esimerkki hektisestä maailmasta: Uusi Suomessa myytävä asia, maailmallakin uutuus, josta haluaa kirjoittaa W:aan, mutta hakusana on "vaikea" sopia (neljä eri maahantuojaa keskii sille hatusta eri nimet). Artikkelin voisi kirjoittaa "indeksillä" ja liittää ohjauksella muutkin hatausta keksityt nimet artikkeliin. Kun myöhemmin asialle vakiintuu nimi, siirtää artikkelin sitten sille nimelle. Tämän osion ceviaani on geometrian alaan. Termistöä ei Suomessa kuulemma ole, koska sitä ei tutkita meillä ja opetus ei yllä käsittelemiini asioihin sillä tasolla, että kansa vaatisi nimistöä. Matemaatikot operoivat silloin määrittelemällä asian joka kerta uudelleen (nimeämättä sitä). Ehdotuksessani Ceviaani olisi esimerkki indeksistä, joka vaihdetaan myöhemmin suomenkieliseksi sanaksi, kun sellainen annetaan. Synonyymien ilmestyessä, artikkelille lisätään ohjauksia. Jos käsite ja nimitys syntyy ensin muissa kielissä, voisi asian tehdä suomeksi tunnetuksi ennen sen vakiintunutta nimeämistä (sivistys leviää). Tämä vaatisi kuitenkin varotoimenpiteen. Artikkeliin tulisi lisätä tagi eli standardimallinne, joka ilmoittaa nimen "keksityksi" tai "suoraksi käännökseksi" jostakin kielestä. Siinä voisi jopa olla pyyntö muuttaa se oikeaan suomalaiseen termiin, jos lukija sen tietää. Mallinne toimisi myös pohjana tällaisten artikkeleiden seurannalle, kun niiden kohtaloa pohditaan myöhemmin tai kun niiden nimeämistä väsymättä korjataan jälkeenpäin. --Jari Hokkanen (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 15.35 (EEST)[vastaa]

Jos kerran Solmu-lehdessä on käytetty italian kielestä tuleva sanaa ceviaani (ital. ceviana), sitä sopii kyllä minusta käyttää niin kauan kuin parempaakaan suomekielistä termiä ei löydy. ¬Antilope 6. toukokuuta 2013 kello 16.27 (EEST)[vastaa]
Sitä (ceviaani) käytettiin vain yhden sanan verran. Ei tuu kevättä. Laitoin myös Kolmion kulmanjakajaan varoitukset, että termi saattaa olla virheellinen. Onhan se kahden ihmisen sähköpostikeskustelun tulos. Lisäksi kovin huono termiksi (vrt. yllä). --Jari Hokkanen (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 23.02 (EEST)[vastaa]

Edellisistä kommenteista olen tullut siihen tulokseen, että nimettömistä asioista kirjoittelu saattaa väen "sekaisin". Yhtään varteenotettavaa ehdotusta ei mielestäni tullut, jolla asiaan saisi positiivista ratkaisua. Toivottavasti hiljaisuus ei merkitse sulakkeiden palamista. Rohkeuden puuttuessa vaihtoehdoksi jää nimittäin varovaisuus, joten ehdotan tämätapaisten artikkeleiden poistamista. Tai sitten on hyväksyttävä tietyllä tavalla nimettyjen käsitteiden hyväksymistä (ehkä varoitusmallinteen kera), jotka olisivat joidenkin erikoisalojen termejä. Keskustelen siitä oppineiden kanssa vielä.--Jari Hokkanen (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 23.16 (EEST)[vastaa]

Jos et uskalla käyttää vähän teennäisesti käännettyä "Cevan jana"-termiä tai jo lehdessä käytössä ollutta "Ceviaani"-sanaa, pistä nimeksi vaikka englanninkielinen "Cevian" ja kerro, että tuo on termin käännöksen puutteessa asian englanninkielinen nimi. Muuten asiallisia artikkeleja ei kannata poistaakaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. toukokuuta 2013 kello 19.02 (EEST)[vastaa]

Ehdotus käytänteeksi: jos todelliselle asialle ei ole suomalaista termiä olemassa, voisi artikkelin kirjoittaa hengessä "Cevian-jana ... engl. kielisessä kirjallisuudessa käytetään nimitystä Cevian janalle, joka .. balaa blaa ... (jatkuu) Sille ei ole olemassa suomalaista nimeä ... (sitten: selitetään sen ominaisuudet kuten muutenkin artikkelissa tehtäisiin)...". Huomaamme, että artikkeli kertoisi engl. kielisestä geometrian termistä ja selittää sen sisällön suomeksi. Artikkeli olisi avoin nimistön suhteen ja asiaa saataisiin esille. --Jari Hokkanen (keskustelu) 8. toukokuuta 2013 kello 18.11 (EEST)[vastaa]

Lisäsin maininnan vakiintumattomista termeistä ohjeeseen. Eli, jos aihe on artikkelin väärti mutta vakiintunutta termiä ei ole, valitaan valistuneesti joku ja mainitaan siitä selvästi artikkelissa. -- Usp (keskustelu) 8. toukokuuta 2013 kello 23.19 (EEST)[vastaa]

Nimistöongelma - energiantuotanto[muokkaa wikitekstiä]

Edellä pohdittiin nimiä tilanteessa, jossa vakiintunutta suomenkielistä terminologiaa ei ole. Heitänpä uuden pyöriteltävän termin pöytään: Lentotuulivoima - katso myös artikkelin keskustelu. Englanninkielinen terminologiakin on tuossa tapauksessa vielä vakiintumatonta. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. toukokuuta 2013 kello 19.12 (EEST)[vastaa]

Lista "nimistöongelmista"?[muokkaa wikitekstiä]

Kahdesta välittömästi yllä keskustellusta tapauksesta tuli mieleeni, että voitaisiin varmaan luoda tänne joku sivu vastaavien luetteloimiseksi (Wikipedia:Ongelmalliset artikkelien nimet tms.). Eli vapaasti täydennettävä luettelo (mielellään aihepiireittäin järjestettynä) sellaisista artikkeleista, joiden kuvaama ilmiö tai asia on selvästi olemassa (eikä aiheen rajaus tms. ole ongelman syynä), mutta vakiintunut suomenkielinen nimi puuttuu, artikkelin nimi on kirjoittajan itse keksimä tai omatekoinen käännös ja syystä tai toisesta ongelmallinen, ja kaikki tarjotut vaihtoehdot tuntuvat huonoilta. Siis tavallista kimurantimpia nimeämisongelmia, joissa ei ole kyse pelkästään tavanomaisesta kiistasta kahden vaihtoehtoisen nimen välillä. Listan luominen voisi auttaa hahmottamaan ongelman laajuutta sekä helpottamaan yhtenäisten ratkaisujen kehittämistä mikäli niin halutaan. Huomasin jossain vaiheessa, että (ainakin) käyttäjällä Mlang.at.elisanet.fi on lyhyehkö alasivu (siis tämä), johon hän on listannut mielestään ongelmallisia artikkelien nimiä. Niistä tosin suurin osa on vähän eri mielessä ongelmallisia, eli kyse on kieliopillisista ongelmista. Sellaisiakin voitaisiin tietysti luetteloida yleisesti. --Risukarhi (keskustelu) 8. toukokuuta 2013 kello 14.50 (EEST)[vastaa]

Tämänhetken protokolla: Uuden artikkelin kirjoittaja antaa nimen, kriittinen lukija kritisoi nimeä, kirjoittaja/kritisoija vahtaa nimen uuteen, ...(toistuuko).. Silloin asia jää parin henkilön harkintaan, jos muut eivät huomaa keskustelua. Riittääkö se, kun samalla moniongelmainen asia ei kehity eteenpäin. Forumi, jossa sinne tuotuja nimistöongelmia voisi useat kiinnostuneet kommentoida ja vaikuttaa, saattaa poikia käytäntöjä. Kannatan ja lupaan osallistua. --Jari Hokkanen (keskustelu) 8. toukokuuta 2013 kello 18.03 (EEST)[vastaa]
Kannatan ehdotusta. Kimurantit termi- ja nimiongelmat etenkään uusissa asioissa eivät millään ratkea hetkessä, vaan asiaa voidaan joutua palaamaan vuoden parin päästäkin.
Viitatun listan tapaista tietoa pohjaksi, peruslista aakkosjärjestykseen. (Saadaan ilmeisesti taas ikuisuusaihe shakkikin kentälle takaisin.)
Taulukon muotoilu jotakin tänne päin. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. toukokuuta 2013 kello 19.09 (EEST)[vastaa]
Olisiko "Artikkelin aiheen nimi on vakiintumaton" tmv. kuvaavampi? Jos siis ehdotettu systeemi rajattaisiin tapauksiin kuten lentotuulivoima ja keviaani. -- Usp (keskustelu) 8. toukokuuta 2013 kello 23.39 (EEST)[vastaa]
Jos tapauksia halutaan rajata, tuollainen nimi olisi parempi. Mutta ei heti näe tarvetta rajata tapauksia. Vai tulisiko listasta liian hulppee? Pitäisi olla jokin tapa siirtää tapauksia jossakin mielessä päätettyihin. Ei siis lähdetä tekemään listaa, joka turpoaa ja turpoaa maailman tappiin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. toukokuuta 2013 kello 17.47 (EEST)[vastaa]
Tätähän voisi yrittää tehdä Tieteen kansallinen termipankki'in kanssa, tosin sieltä näyttää puuttuvan matematiikka. Siihen saakka, kun se käynnistyy, asiaa voisi pohtia täällä. Olen miettinyt, onko sille vastustusta? --Jari Hokkanen (keskustelu) 11. toukokuuta 2013 kello 19.13 (EEST)[vastaa]

Käytännössä yksi kysymys on toteutetaanko ylhäältä-alas- vai alhaalta-ylös-rakenteella? Eli onko tieto jossain muodossa artikkeleissa (siis käytännössä keskustelusivulla kun metasivu poistuu) vai jossain listassa. Nykyisellään erillinen lista ajanee asiansa mutta kannattaisiko artikkelit merkitä vaikkapa piilotetulla luokalla, jotta pelkästä artikkelista tietoinen käyttäjä löytäisi myös listauksen? Jos lista paisuu heti useisiin kymmeniin kannattanee käytännön toteutusta sitten miettiä tarkemmin. Aloitin siis sivun Wikipedia:Ongelmalliset artikkelien nimet. Ja jätin sakin pois, koska kyse on kaiketi "tavanomaisesta kiistasta kahden vaihtoehtoisen nimen välillä". -- Usp (keskustelu) 12. toukokuuta 2013 kello 14.31 (EEST)[vastaa]

Jotakin ottaisin mukaan edelläkin viitatusta listasta. Kait kirjoitusmuodoltaan (siis oikeinkirjoitukseltaan) ongelmallisetkin kuuluvat tähän listaan?
Merkintä artikkeleissa olisi hyvä. Tähän listaan pitäisi myös linkittää, jotta listaa osattaisiin ruveta käyttämään. Olisko yksi linkityspaikka tämän kielenhuolto-kahvipaikan alku? --Aulis Eskola (keskustelu) 12. toukokuuta 2013 kello 14.51 (EEST)[vastaa]
Kokeilin käyttää listaa ja lisäsin vielä Ongelmia-sarakkeen.
Luokka:Väärännimiset artikkelit näköjään sivuaa aihetta. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. toukokuuta 2013 kello 15.51 (EEST)[vastaa]

Nimistöongelma - ajoneuvot[muokkaa wikitekstiä]

Kaksipyöräisiä lihasvoimalla kulkevia ajoneuvoja on jos minkämoisia. Näistä nimeämis- ja rajaamisongelmia on etenkin seuraavissa: kickbike, footbike ja potkupyörä. EDIT: katso tarkemmin Wikipedia:Ongelmalliset artikkelien nimet.

Myös velosipedin rajaamisessa on ongelmia. Millaisia kaikkia ajoneuvoja velosipedi voi tarkoittaa? --Aulis Eskola (keskustelu) 11. toukokuuta 2013 kello 15.52 (EEST)[vastaa]

Lihasvoimalla liikkuvia vempaimia on myös kolmi- ja nelipyöräisinä. Miten kuuluu nimetä kinneri, polkuauto ja velomobiili? Polkuautot ovat kait myös sellaisia lasten leluja. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. toukokuuta 2013 kello 15.52 (EEST)[vastaa]

Mikä ihmeen pojoki?[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa joki nimeltä Po on kirjoitettu monessa kohdassa "Pojoki". Mihin tämä perustuu vai onki kirjoitusasu virheellinen? "Po-joki" asu on ymmärrettävä ja oikea, jos halutaan kotostaa, että kysymyksessä on joki. Juuri oli vaihdettu ilmaisu "Po-joki" ilmaisuksi "Pojoki".

Yucca jaksaa spekuloida kaikenlaista: [3]. Pojoki olisi siis mahdollinen kirjoitusasu, mutta on se kovin hankalasti hahmotettava etenkin taivuttamattomassa muodossa. Onko selkeä muoto "Po-joki" sitten jotenkin väärä?! Jos ei, minusta pitäisi käyttää mahdollisimman selkeää muotoa. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 10.53 (EEST)[vastaa]

Kielitoimiston nimiopas opastaa: ”Yksiosaiseen paikannimeen lisätään tarvittaessa selittävä perusosa suoraan ilman yhdysmerkkiä. – – Thames ~ Thamesjoki”. Toisaalta yhdyssanassa voi erottaa ”oudon tai hankalasti hahmottuvan” vierassanan yhdysmerkillä, ja yksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan esimerkeistä on no-näytelmä. Hyväksyisin tässä tapauksessa molemmat vaihtoehdot. --Silvonen (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 13.52 (EEST)[vastaa]
Näin ymmärsin Yuccan pohdinnoistakin, että molemmat ovat periaatteessa oikein. Mutta olisiko selkeyden nimissä tapauksessa Po käytettävä muotoa "Po-joki" eikä "Pojoki"? --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 14.32 (EEST)[vastaa]
Kun muistaisimme, että tärkeintä on tehokas viestin perillemeno, lukijoiden palveleminen ja että kielenkäyttöön ei useinkaan ole yksiselitteistä säännöstöä (kuten vaikkapa biologinen taksonomia), niin välttyisimme täälläkin monelta turhalta riidalta. T. nimim. "Seine-joki, ei Seinejoki" –Kotivalo (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 15.25 (EEST)[vastaa]
En kyllä itse näe noissa kummassakaan mitään ihmeellistä tai epäselvää. Peruskoulun käynyt tietää molemmat. Vanhoissa lähteissä näkee viivan kanssa mutta se näyttää jotenkin vanhanaikaiselta. Niissä ei ole mihinkään sekaantumisen vaaraa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 18. toukokuuta 2013 kello 17.33 (EEST)[vastaa]
Perusteena "Po-joki"-nimitykselle ei niinkään ole sekaantumisvaara, vaan selkeyden hakeminen. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 18.17 (EEST)[vastaa]
Minusta siinä ei ole mitään epäselkeää. Ne jotka ammatikseen kirjoittavat, eivät lisäile yhdysmerkkejä kuin silloin kun on jokin selkeä epäselvyys. Tuossa sitä ei ole. Aurajoki, Vantaanjoki, Oulujoki, Thamesjoki, Pojoki. Aina on ihmisiä joille lukeminen on vaikeaa. Englanninkielisille taitaa olla aivan oma Simple English Wiki. Olisiko mitään ideaa tehdä suomenkielisestäkin Helppo suomi -wiki niille, joille eri syistä lukeminen on ongelma? Heitähän on paljon. Mutta jos normaalia kieltä ruvetaan venyttämään oikein helpoksi, kieli kärsii. Toisaalta mitään ei opi jos kaikki pureskellaan valmiiksi. --Käyttäjä:Kielimiliisi 18. toukokuuta 2013 kello 19.13 (EEST)[vastaa]
Taustalla ei tarvitse olla mitään lukemishäiriötä, kun oudossa asiayhteydessä lukijalle tuntematon nimi ei mielly heti. Yksitavuisessa nimessä esiintyy tällaista ongelmaa, mutta Aurajoki-tyyppisessä nimessä ongelmaa ei esiinny niin voimakkaasti.
"Po-joki" on ehdottoman selkeä ilmaisu asiasta ensi kertaa lukevallekin. On kysymyksessä joki, jonka nimi on "Po", eikä mikään härpätin nimeltään "pojoki".
Kuultuna sana hahmottuu paremmin, koska painotus ja rytmitys menee "pó jóki" eikä "pójoki" (saatika "po-jo-kí"). --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 20.02 (EEST)[vastaa]
Niin kuin Iijoki? Ei kun siis Ii-joki? Wikipedian artikkeli ei ole outo asiayhteys. Otsikko on Po, sen jälkeen tiedetään mistä puhutaan. Tätä mieltä täältä. Ei ruveta tekemään sääntöjä, joista kielenhuolto jo on tehnyt ohjeet. --Käyttäjä:Kielimiliisi 18. toukokuuta 2013 kello 20.24 (EEST)[vastaa]
Iijoki (myös Iijoki-sarja) on niin tunnettu suomalainen nimi, että tuossa kohdin ei varmastikaan ole syytä selventää kysymyksessä olevan joki ja alkuperäisnimi on "Iijoki". Nämä säännöthän koskevat _nimenomaisesti_ harvinaisempia ulkomaalaisia nimiä, joiden alkuperäisnimissä ei ole suomenkielistä "joki"-osaa (esim. "Po"). Katso tarkemmin "Rein-virta" (alkuperäisnimi "Rhein", "Rain", "Reine"), jos asia karkasi: [4]. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 22.19 (EEST)[vastaa]
Minusta Po-joki on parempi nimitys ja sitä pitäisi käyttää. Samasta syystä mm. Go-artikkelissa on käytetty yhdysviivaa säännöllisesti. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 17.42 (EEST)[vastaa]
Toisaalta ohje väliviivattomuuteen koskee nimenomaa paikannimiä. Go ei ole paikannimi. --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 19.24 (EEST)[vastaa]

Olisko hyvä linjaus se, että alussa puhuttaisiin asiasta kerran nimellä "Po-joki" ja sen jälkeen puhuttaisiin lyhyesti pelkästä Posta? --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 18.17 (EEST)[vastaa]

Tulisi siinäkin aika oudonnäköisiä taivutusmuotoja: Pon, Polle, Pohon, Polla, niin ja aina tarpeellinen abessiivi Potta. –Kotivalo (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 18.20 (EEST)[vastaa]
Ehkä joitakin noista taivutuksista pitäisi välttää :) Mutta muoto "Pon" artikkelissa onkin nykyään: se vielä menettelee. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2013 kello 19.12 (EEST)[vastaa]
Niin kaikki Wikipedian lukijat ja kirjoittajat eivät ole käyneet peruskoulua ja muusta koulunkäynnistä on vierähtänyt aikaa. Eikä Po-joen nimeä ole tätä ennen tarvinnut kirjoittaa tai lukea aikoihin. Po-joki saattaa lisäksi esiintyä muissakin artikkeleissa kuin siinä, joiden otsikko on Po . -Htm (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 04.32 (EEST)[vastaa]

Pojokin löytyy läntiseltä Uudeltamaalta siinä missä Lojo ja Kariskin. --Jmk (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 07.15 (EEST)[vastaa]

Ilmeisesti tämä keskustelu liittyy siihen, että ip 88.192.194.192 (keskustelu · muokkaukset) on muun tekemänsä kielenhuollon yhteydessä poistanut joista väliviivoja? Käyttäjän käyttämiä ip:tä lienee useampia, mutta itse asiahan kuitenkin taitaa olla sellainen, että väliviivojen käyttö tai käyttämättömyys on tyylikysymys eikä siihen taida olla oikeaa tai väärää tapaa joten hänet varmaan kannattaisi pyytää mukaan keskusteluun. Varsinkin jos halutaan, että ei enempää viivoja poistettaisi. --Zache (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 10.40 (EEST)[vastaa]

Tarpeetonta lukita tällaisia pikku yksityiskohtia. Tilannekohtainen ratkaisu, eli jos tuntuu tärkeältä selventää, mistä on kyse, käytettäköön väliviivaa, mutta lähtökohta on ettei tarvitse käyttää, Kielitoimiston ohjeen mukaan. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 11.35 (EEST)[vastaa]

Lähtökohtaisesti tosiaan kielitoimiston ohjeen mukaan ilman, itsekin niitä olen joskus poistellut muun kielenhuollon yhteydessä. Jos jotain hämää Pojoki, niin termin pystyy lähes poikkeuksetta ilmaiseen myös muutenkin. Ja monesti tilanneyhteydestä lukija kyllä käsittää ilman sitä -joki-päätettäkin, että nyt puhutaan nimenomaa joesta. Ja siis muotoa Pojoki käyttää yleisesti myös suomalaiset uutissivustot (tosin käyttävät yhtä yleisesti muotoa Po-joki), ettei muoto nyt mitenkään voi olla poikkeuksellisen epäselvä. --PtG (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 14.33 (EEST)[vastaa]
Kysyinpä kuukkeliltakin muutamien medioitten kirjoitusasua: HS käyttää 65%, MTV3 80% ja YLE 40% tapauksista yhdysviivaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 16.11 (EEST)[vastaa]
Googlen tulokset vastaavat tosiaan meedioiden tuloksia: tänään tätä, huomenna tuota. Itse sain Googlella Hs.fi-sivustolta 2 kpl Po-joki-tulosta ja 2 kpl Pojoki-tulosta, siis fifty-fifty. Yle 41 kpl Pojoki, 6 kpl Po-joki. Jonkin verran tuloksissa on taivutusmuotoja, mutta yleisesti ottaen taivutusmuotojen etsiminen on aika työlästä ja niihin sotkeutuu kaikenlaisia osumia, joilla ei ole Pojoen kanssa mitään tekemistä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. toukokuuta 2013 kello 17.12 (EEST)[vastaa]
Pitää etsiä taivutusmuoto kerrallaan teksti lainausmerkeissä (eli etsitään tarkalleen kirjoitettua asua) ja laskea yhteen. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 17.32 (EEST)[vastaa]
Teetkö tähän yhteenvedon miten paljon mitäkin taivutusmuotoa milläkin sivulla oli. Oletko muuten poistanut tuloksista chatit ja foorumit ym. roskan sekä saman artikkelin esiintymät useaan kertaan? Siltikään en usko että menisi missään läpi tilastollisena tutkimuksena, sillä virhelähteitä on paljon, jopa itse Googlen perusolemus. Hs:n tulokset eivät edes kuvasta kattavasti sen artikkeleita, sillä verkkoon tulee näkyville vain pieni osa, sama koskee luultavasti myös Yleä ja Mtv3:a, sillä joskus on työn takana että löytää etsimänsä vaikka olisi tarkka sanamuotokin, eikä aina löydäkään, ja toisaalta lainausmerkkejäkin käyttäen joukkoon tulee omituisuuksia. Keskeinen ongelma on kuitenkin se, että jossain sanotaan Wikipedian kielenhuollon lähteeksi Kielitoimisto, ei itse Google, ei HS:n, ei Ylen ei Mtv3:n Google-hakutulokset. Vai onko jossakin sovittu että sen on korvannut Google? --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. toukokuuta 2013 kello 18.20 (EEST)[vastaa]
Kuten aikaisemmin monesti todettu, kuukkelin mukaan ei mennä. Turha ruveta tekemään perusteellista kuukkelitutkimusta: vaikka suodattaisit pois muutamia keskustelukommentteja yms, se on siltikin lähtökohtana väärä. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 20.54 (EEST)[vastaa]
Hyvä että huomasit itsekin ;) --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. toukokuuta 2013 kello 22.46 (EEST)[vastaa]
Sorry, ei pitäisi hämmentää asiallista keskusteluja spekuloimalla sivuasioilla, jotka tietää hyvin sivuasioiksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 23.37 (EEST)[vastaa]
Pitänee varmaan kirjoittaa Po-niminen joki, niin ei tule kiistaa väliviivoista... --Lax (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 12.27 (EEST)[vastaa]
No mutta eikös se sitten nykysäännöillä pidä olla Poniminen joki? ;-) –Kotivalo (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 16.39 (EEST)[vastaa]
Entäpäs Kurajoki ja Vanjärvi? Pertteli - Georgia, Vihti - Turkki.--Urjanhai (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 16.45 (EEST)[vastaa]
Ei pitäisi olla Poniminen joki, käsittääkseni säännöllä tarkoitetaan nimenomaa sanaan lisättävää (maantieteellistä) perusosaa. En tiedä, olenko huono nationalisti, mutta Kurajoen yhdistän Georgiaan ja Vanjärven Turkkiin. --PtG (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 18.22 (EEST)[vastaa]
Kurajoki ja Kura-joki. Vanjärvi ja Van-järvi. Olis se elämä helppoo ja selkeetä perinteitä kunnioittaen... --Aulis Eskola (keskustelu) 21. toukokuuta 2013 kello 22.44 (EEST)[vastaa]
Tosin Turkin Vanjärvi ollut mielestäni aina muutenkin Vanjärvi, sillä järvi-osa kuuluu nimeen (ei kai ole Victoria-järveekään ikinä ollut), kun taas Kura on joen nimi ja -joki-lisäys on nimen perään mahdollisesti lisättävä määre. --PtG (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 08.14 (EEST)[vastaa]
Minua on usein ihmetyttänyt, mistä salatun tiedon lähteestä tulevat nämä "tätä kirjoitusmuotoa ei ole ikinä ollut", ja niin ihmetyttää nytkin. Kai nyt on jokaiselle selvää, että tämäntapaisesta nimestä varmasti löytyy historiasta useitakin eri kirjoitusmuotoja. (Päivälehti 7.3.1901: Victoria-järvi on 1,270 metriä syvä. Pieni Tietosanakirja: Viktorian järvi... Tietosanakirja: Viktoria-järvi...) --Jmk (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 13.36 (EEST)[vastaa]
Salattu lähde on lakisääteisesti suomen kielen huollosta vastaava instanssi Kotimaisten kielten keskus (=Kotus ja siellä neuvontaa antaa Kielitoimisto). On parempi että on yksi taho hoitamassa näitä asioita, niin ettei jokaisen tarvitse itse yrittää tuskailla miten kirjoittaa. Keskinäinen ymmärtämyskin sujuu ainakin kielen osalta paremmin, kun noudatetaan yhteisiä sääntöjä. Muu osa kommunikaatiosta on sitten jokaisen omalla vastuulla. Kätevä pienikokoinen opas on Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, jota voi varmaan lainata kirjastosta, jos ei katso tarpeelliseksi ostaa sitä. Kieli muuttuu, siksi vuosikymmenten takaisista painotuotteista löytyy erilaisia kirjoitustapoja. --Abc10 (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 13.54 (EEST)[vastaa]
Hämmästyttävää. Kätevästä pienikokoisesta normatiivisesta oppaasta siis löytyy myös deskriptiivinen tieto, että tätä tai tuota kirjoitusasua ei ole ikinä ollut. Kuitenkin tieto osoittautuu tarkemmin tutkittaessa vääräksi. Kyl mää nyt olen klapil päähän lyöty. --Jmk (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 13.56 (EEST)[vastaa]
Salatut lähteet ovat varmaankin aina mutu-tuntumaa. Myönnän, että se oli täysin heitto, mutta siis toisaalta 1901 vuonna tuolla tavalla kirjoitettu asia ei voikaan olla allekirjoittaneen muistissa (tuskin kovin monen muunkaan wikipedistin). --PtG (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 14.03 (EEST)[vastaa]
Lonkalta heitetyt kielenkäyttödeskriptiot osoittautuvat useinkin vääriksi, jos joku rupeaa niitä tarkistamaan. Mitä tämä merkitsee sen kannalta, kannattaako niihin yleensäkään (ennen tarkistamista) uskoa, jääköön itse kunkin omassa kammiossaan pohdiskeltavaksi. --Jmk (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 14.14 (EEST)[vastaa]
Aika harvoin kannattaa ilman asian tarkistamista uskoa mitään nimimerkin takaa heitettyä faktaa. --PtG (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 14.20 (EEST)[vastaa]
Tämä meinaa aika paljon tarkistustyötä, jos aikoo osallistua Wikipedian keskusteluihin. Tarkistitko muuten onko Päivälehdessä 7.3.1901 oikeasti ollut väittämäni teksti? --Jmk (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 14.25 (EEST)[vastaa]
Tuskin nämä argumentit olisivat yhtään sen uskottavampia vaikka kirjoittaisimme kaikki omilla nimillämme. Joillain meistä (ainakin Iivarius, joka on ilmoittanut julkisesti sekä nimensä että koulutustaustansa) on suomen kielen opintoja, mutta useimmat (tai ainakin allekirjoittanut) lienevät vain suomen kielen harrastajia Jukka Korpelan tapaan, eikä meidän sanomisillamme ole yhtään sen enemmän painoa kuin harrastaja ja yksityishenkilö Korpelankaan, kirjoitimmepa sitten nimellä tai nimimerkillä.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 14.29 (EEST)[vastaa]
Wikipedian kielenhuoltokeskusteluissa riittää osaamiseksi yleensä se, että löytää oikeat kohdat Kielitoimiston julkaisuista ja tulkitsee niitä sopivan joustavasti, mikä muistuttaa enemmän rabbin tehtävää kuin tiedettä. Minä olin muuten vuoteen 2001 asti suomen kielen oikeinkirjoituksen ylin auktoriteetti Microsoftin kielipalikoiden toimittajana. :) --Silvonen (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 16.02 (EEST)[vastaa]
Että siellä on ihan oikea ihminenkin ;) Mutta Wordin oikoluku on tainnut olla jonkin ulkoisen palvelun tekemää? Wikipedian kielenhuoltoasiat ovat kyllä ikävällä tolalla, kun juuri ja juuri luku- ja kirjoitustaitoisten sana painaa saman verran kuin kielenkäytön ja -huollon ammattilaisten (jotka muuten nopeasti erottuvat näissä keskusteluissa). Eivät edes selkeät Kotuksen ohjeet kelpaa, vaan otetaan neuvoa Googlesta tai omasta päästä sen mukaan, mikä tuntuu kivoimmalta. --Abc10 (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 18.31 (EEST)[vastaa]
Eikös tuo sama seikka (sanan painaminen) koske Wikipediassa kaikkea, ei pelkästään kielenhuoltoa? --Lax (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 18.34 (EEST)[vastaa]
Eikö kuukkelin painoarvo nyt ole oikeinkirjoituksen ohjenuorana todettu jo aikaja sitten hyvin matalaksi?! Vieläkö sitä johonkin pyritään käyttämään oikeasti ohjaavana tekijänä? --Aulis Eskola (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 19.29 (EEST)[vastaa]
Ei vanhentuneita kirjoitusasuja kannata mistään asiasta tai aiheesta käyttää, vaan nykyisen kielenkäytön mukaisia. Suomen kieltäkin on sentään kirjoitettu niin kauan, että muuttumista on ehtinyt tapahtua siinä, mitä kulloinkin pidetään vakiintuneena tai oikeana.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 14.28 (EEST)[vastaa]
Minusta tuollaiset muodot ulkomaisista nimistä näyttävät naurettavilta, eli nykyinen yhdysviivaton sääntö on typerä ja asiasta pitäisi keskustella Kotusin (Kotuksen?) kanssa. –Kotivalo (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 17.02 (EEST)[vastaa]
Ovathan myös mm. Neva (joki) ja neva (suotyyppi) erikseen. --85.76.166.22 22. toukokuuta 2013 kello 19.54 (EEST)[vastaa]
Eikö siinä ole ero, jos joen nimi on muun kuin suomenkielinen ("Thames") tai suomenkielinen ("Neva")? Vrt. esim. Päijänne.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 20.40 (EEST)[vastaa]
En niin tarkkaan ole tätä Po-keskustelua seurannut, mutta kieli muuttuu vähitellen ja ehkä nyt olemme Po-joen ja Pojoen välisessä siirtymävaiheessa eli molempi hyväksyttävä. Jos jokin viiva tai sen puute jossain selkeyttää tekstiä / tekee sen helppolukuisemmaksi, niin hyvä on. -Htm (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 21.02 (EEST)[vastaa]
Ei nimi Neva ole suomenkielinen, vaan venäjänkielinen. Sen sijaan nimi Moskovajoki on suomea. --85.76.166.22 23. toukokuuta 2013 kello 03.43 (EEST)[vastaa]
Eikös juuri Neva nimenomaan ole suomea tai jotain itämerensuomalaista kieltä ja niistä lainattu venäjään. Kun taas Moskovan osalta kai keskustellaan siitä, mihin suomalis-ugrilaiseen kieleen tai kielimuotoon nimi mahdollisesti pohjautuu, mutta ollaan kuitenkin tultu siihen tulokseen, että ei ainkaan itämerensuomalaisiin kieliin, vaikka niin onkin aiemmin luultu (ks. artikkelia Olhavan tšuudit ja siinä viitattu Pauli Rahkosen tutkimus).--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2013 kello 21.43 (EEST)[vastaa]
Juu, Urjanhai on käsittänyt ihan oikein, ip:n heitto on vailla pohjaa. Iivarius (keskustelu) 24. toukokuuta 2013 kello 02.12 (EEST)[vastaa]
Kyseessä on tunnettu estonkiertäjätrolli. --Jmk (keskustelu) 24. toukokuuta 2013 kello 10.08 (EEST)[vastaa]
Niin aina. Iivarius (keskustelu) 24. toukokuuta 2013 kello 10.17 (EEST)[vastaa]
Miten aina? --Jmk (keskustelu) 24. toukokuuta 2013 kello 10.32 (EEST)[vastaa]