Ajoneuvoyhdistelmä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ajoneuvoyhdistelmä
1. Vetoauto
2. Perävaunu
Polkupyörän ja perävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä.

Ajoneuvoyhdistelmä on vetoajoneuvosta ja yhdestä tai useammasta perävaunusta tehty ajoneuvojen yhdistelmä[1].

Yhdistelmä, jossa vetoautona toimii kuorma-auto, on joko puoliperävaunu- tai täysperävaunuyhdistelmä. (Puoliperävaunussa on akselit vain takaosassa.) Molemmista yhdistelmistä käytetään yleiskielessä ilmaisua rekka tai rekka-auto.[2]

Puoliperävaunun vetämiseen käytetään erityistä lyhyttä kuorma-autoa, jonka taka-akselin kohdalle rungon päälle on asennettu vetopöytä. Täysperä on kuorma-autosta ja varsinaisesta perävaunusta koostuva ajoneuvoyhdistelmä.

Käytännössä kaikkien raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen vaaditaan CE-luokan ajokortti. 1. lokakuuta 2008 alkaen on tilapäinenkin siirto rajoitettu koskemaan vain palo- ja pelastustoimintaa sekä huolto- ja korjaustoimintaa.[3]

Ilmaisu "rekka"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka nimitystä rekka käytetään yleiskielessä perävaunullisesta kuorma-autosta[4] tai jopa pelkästä kuorma-autosta, ammattisanastossa rekan merkitys puolestaan vaihtelee sen suppeamman, perinteisen merkityksen ollessa pelkkä puoliperävaunu[5] ja laajemman merkityksen tarkoittaessa puolestaan puoliperävaunun ja kuorma-auton yhdistelmää. Alun perin rekka tarkoitti parireen päälle asetettua irtolavaa, jolla kuljetettiin puutavaraa.[6]

Yhdistelmätyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen yhdistelmätyyppiin. Nämä ovat moduuliyhdistelmät sekä kaikki näihin kuulumattomat. Moduuliyhdistelmillä tarkoitetaan rakenteellisesti yli 22,00 m pitkiä täysperävaunuyhdistelmiä ja yli 16,50 m puoliperävaunuyhdistelmiä. Moduuliyhdistelmien enimmäispituus on 25,25 metriä. Yli 22,00 metriä pitkissä yhdistelmissä pitää olla ABS-jarrut ja ABS-tunnistimet jokaisella akselilla. Suomi ja Ruotsi olivat ensimmäiset Euroopan unionin maat jotka sallivat näiden liikkumisen. Nyt ainakin Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa on näitä testikäytössä, mutta myös Saksassa ja Tanskassa saa ajaa moduuliyhdistelmillä tietyillä reiteillä. Muuallakin Euroopassa on paineita pidempien yhdistelmien käyttöön ottamiseksi.

Perävaunuja koskevat samat leveys- ja korkeusrajoitteet kuin kuorma-autoja.

Täysperävaunuyhdistelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton ja täysperävaunun yhdistelmä (täysperä)

Täysperävaunuyhdistelmän vetoautona toimii yleensä vetokytkimellä varustettu kuorma-auto, mutta myös henkilö- tai pakettiauto voitoimia vetoautona. Kuorma-auton vetokytkimeen on liitettynä varsinainen perävaunu. Tämän yhdistelmän virallinen nimitys on auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä. Yhdistelmää kutsutaan myös nimillä täysperä tai täysperävaunuyhdistelmä. Yhdistelmän enimmäispituus on N2 tai N3 luokan kuorma-autolla vedettäessä 34,5 metriä[7] ja ilman ABS-jarruja 22,00 metriä[8]. Henkilö- tai pakettiautolla vedettäessä 18,75 metriä. Moduulirakenteisen täysperävaunuyhdistelmän enimmäispituus on myös 34,5 metriä. Täysperävaunullisen yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 76 tonnia mikäli yhdistelmässä on vähintään 11 akselia, lisäedellytyksin kuitenkin 9 akselia riittää[9]. Kuormatilan enimmäispituus on moduuliyhdistelmässä 29,24 metriä[10]. Kansainvälisessä liikenteessä täysperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino on 44 tonnia viidellä akselilla[11] .

Täysperävaunuyhdistelmä voidaan tehdä myös kuorma-autosta, apuvaunusta ("dollysta") ja puoliperävaunusta. Apuvaunu on erikoisrakenteinen keskiakseliperävaunu jonka päälle on asennettu vetopöytä. Vetopöydän päälle saadaan kytkettyä mikä tahansa puoliperävaunu.

Puoliperävaunuyhdistelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoliperävaunuyhdistelmä

Puoliperävaunuyhdistelmän vetoautona toimi yleensä vetopöydällä varustettu kuorma-auto, mutta myös henkilö- tai pakettiauto voi toimia vetoautona. Vetopöydän päälle kytketään puoliperävaunu. Puoliperävaunun vetoautoa kutsutaan usein nimillä (rekan)veturi, (rekan)vetäjä tai nuppi. Puoliperävaunuyhdistelmää kutsutaan usein nimellä puolikas ja puoliperävaunua nimillä semi, semitrailet, rekka tai irtoperä. Puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu pituus Suomessa on 23 metriä[12] ,mikäli sitä vedetään raskaalla kuorma-autolla (N3-luokka), Kevyen N2-luokan kuorma-auton tai paketti- taikka henkilöauton vetämänä puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu pituus on vain 16,5 metriä normaaliliikenteessä.[13] Etelämpänä Euroopassa puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 44 tonnia viidellä akselilla.[14]

...jatkettuna keskiakseliperävaunulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä (lusikka-haarukka tai pendoliino)

Puoliperävaunuyhdistelmään on mahdollista liittää keskiakseliperävaunu. Näin saatavaa moduuliyhdistelmää koskevat samat koko- ja painorajoitukset kuin moduulirakenteista täysperävaunuyhdistelmää. Tämän yhdistelmän epävirallinen kutsumanimi on lusikka-haarukka sen liukkaalla ikävien taipumusten vuoksi. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä. Tällaisen moduulirekan taaemmasta keskiakselivaunusta käytetään myös nimeä vasikka.

...jatkettuna puoliperävaunulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton ja kahden puoliperävaunun yhdistemä (B-juna)

Puoliperävaunuyhdistelmän ensimmäisen puoliperävaunun päälle on mahdollista kytkeä toinen puoliperävaunu. Tällöin ensimmäiseen puoliperävaunuun pitää olla asennettuna vetopöytä. Tällaista vetopöydällistä puoliperävaunua kutsutaan linkkivaunuksi. Linkkivaunu voi olla varustettu siirrettävillä akseleilla, jolloin vetopöytä ja akselit saadaan siirrettyä kuormatilan alle laituriin peruuttamista ja ahtaissa paikoissa ajamista varten, kun ajetaan ilman toista puoliperävaunua. Vaihtoehtoisesti linkkivaunun korirakenne liukuu taaksepäin, taka-akseleiden päälle. Tämä yhdistelmä on Suomessa hyvin tuore tuttavuus. Yhdistelmää kutsutaan Suomessa nimellä B-juna. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä.


...jatkettuna varsinaisella perävaunulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton, puoliperävaunun ja täysperävaunun yhdistelmä

Puoliperävaunuun voidaan liittää myös varsinainen perävaunu toiseksi perävaunuksi. Tätä yhdistelmää kutsutaan täysperävaunurekaksi[15]. Niitä ei ole saanut käyttää Suomessa enää 31.12.2006 jälkeen[16][15], paitsi poikkeusluvilla. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan kielto johtuu siitä, että kolminiveliset yhdistelmät haluttiin poistaa liikenteestä niiden epävakaisuuden ja huonon hallittavuuden takia.[17] Vaikka tällä yhdistelmällä saadaan suuri kuljetuskapasiteetti, se on erittäin vaarallinen liukkaissa olosuhteissa, sillä äkkijarrutuksessa perävaunu voi sinkoutua pois ajoradalta ja yhdistelmä mennä kokoon linkkuveitsen tavoin. Tätä taipumusta kutsutaan englanniksi nimellä jackknifing, linkkuveitsi.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi kuitenkin 19.11.2013 viiden vuoden kokeiluluvan[18] Speed Oy:n täysperävaunurekalle reitille Vuosaari-Lahti-Vuosaari. Tämän yhdistelmän pituus on 33,50 metriä ja kokonaismassa 80 tonnia. Jatkossa näiden suurempien "superrekkojen" on tarkoitus parantaa kuljetusten taloudellisuutta ja ekologisuutta.

22. tammikuuta 2019 alkaen yhdistelmät, jonka kokonaispituus on enintään 34,50 metriä, eivät ole enää HCT-yhdistelmiä, vaan mahtuvat yleisesti tiellä sallittujen mittojen raja-arvoihin. Se ei tarvitse lupaa, ellei sen kokonaismassa ylitä suurinta sallittua 76 tonnia, tai yhdistelmässä olevien yksittäisten ajoneuvojen mitat ylitä niille yleisesti sallittuja raja-arvoja, paitsi sellaiset HCT-yhdistelmät, joissa viimeisenä on täysperävaunu, koska niitä ei pituudesta riippumatta ole sallittua käyttää yleisessä tieliikenteessä ilman lupaa. Vaatimuksena yhdistelmälle on muun muassa kaistavahti ja katvekamerat. Lyhenne HCT tulee sanoista high capacity transport. Sillä tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmää, joka mitoiltaan ja massoiltaan ylittää tavanomaisesti sallitut raja-arvot ja jota ei pidetä erikoiskuljetuksena.

Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä

Yhdistelmän vetoautona toimii vetokidalla tai vetokuulalla varustettu kuorma-, paketti, tai henkilö- tai linja-auto[19]. Tähän on kytketty keskiakseliperävaunu. Yhdistelmän suurin sallittu pituus on yleisesti 18,75 metriä, mutta Suomessa kuorma-autolla vedettäessä 20,75 metriä[20]. Yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on Suomessa 50 tonnia[21]. Tätä Suomessa yleistä yhdistelmää käytetään Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä usein myös kuorma-autolla vedettäessä. Kansainvälisessä liikenteessä tämän yhdistelmätyypin suurin sallittu kokonaismassa on 44 tonnia.[22]

Muualla maailmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australiassa saa kokemusperäisellä luvalla kuljettaa rekanvetäjään kytkettyä usean perävaunun yhdistelmää. Yleensä yhdistelmät koostuvat apuvaunulla/-vaunuilla toisiinsa yhdistetyistä linkkivaunun ja puoliperävaunun yhdistelmistä. Yhdistelmää kutsutaan nimellä road train, maantiejuna. Suurimmat sallitut kokonaispituudet vaihtelevat alueittain. Länsi-Australian ja Pohjoisterritorion osavaltioissa ovat sallittuja jopa yli 50-metriset yhdistelmät.

Joissakin Yhdysvaltain osavaltiossa saa puoliperävaunuyhdistelmään kytkeä apuvaunujen avulla lisäksi kaksi muuta puoliperävaunua.


Erikoiskuljetukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa erikoiskuljetuksissa ei tarvita kuljetuslupaa, kun massat eivät ylitä tiellä yleisesti sallittuja rajoja, ja mitat mahtuvat vapaisiin mittarajoihin.

Vapaat mittarajat julkaisee Ely-keskus, ja se päättää myös tarvittaessa lupien myöntämisestä. Enimmillään lupia tarvitsematon erikoiskuljetus voi olla 40 metriä pitkä, 4 metriä leveä, sekä 4,4 metriä korkea. B-kortillakin on Suomessa vapaan mittarajojen taulukon mukaan mahdollista kuljettaa 20,75 m pitkiä, 3,5m leveitä, ja 4,4 m korkeita kevyitä kuormia keskiakseliperävaunun ja B-luokan vetoauton yhdistelmillä ilman lupia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ajoneuvoyhdistelmät - Yleinen suomalainen asiasanasto YSA Kansallinen ontologiakirjastopalvelu ONKI. Viitattu 25.2.2011.
  2. Kielitoimiston sanakirja
  3. Liikenne- ja viestintäministeriö C-kortilla ei saa siirtää bussia tai yhdistelmää
  4. Suomen kielen perussanakirja. 2. p., hakusanat rekka ja rekka-auto. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1993.
  5. Nurmi, Timo: MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja 1.0. Verkkosanakirja, hakusana rekka. Helsinki: Gummerus Kustannus, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.2.2010).
  6. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Hakusana rekka. WSOY, 2004.
  7. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (24§) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  8. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (32 §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  9. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (23 §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  10. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 4.12.1992/1257, 24 §; Finlex
  11. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (30 e §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  12. Murto, Petri: Tulevaisuuden mitat ja massat & ajankohtaista lainsäädännöstä SKAL – ADR-seminaari 2018. 25.10.2018. Viitattu 9.3.2019.
  13. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (24 §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  14. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (30 e §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  15. a b "Täysperävaunurekka" kielletään; TS 29.4.2004
  16. Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta 326/2004; Finlex
  17. LVM:n 29.4.2004 antama tiedote: Kuormaussäännöksen muutoksella parannetaan ajoneuvoyhdistelmien vakautta
  18. Ekorekalla päästösäästöä
  19. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (32 §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  20. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (24 §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  21. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (23 §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.
  22. Ajantasainen lainsäädäntö: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 (30 e §) finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 12.5.2019.