Cevan lause

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolmion ABC:n kulmista vedetään kulmanjakajat kolmion sivuille pisteisiin D, E ja F.

Cevan lauseella voi geometriassa osoittaa kolmiossa kolmen kulmanjakajan leikkaavan kaikki toisensa yhteisessä pisteessä. Ylemmän kuvan tapauksessa leikkauspiste sijaitsee kolmion sisällä, mutta mikään ei estä leikkauspisteen sijaitsemasta kolmion ulkopuolella. Silloin kulmanjakajien voivat olla mitä tahansa kärkien kautta kulkevia suoria.[1]

Kun kolmiolle on merkitty kantapisteet sivulle siten, että A' sijaitsee janalla BC, B' sijaitsee janalla AC ja C' janalla AB, leikkaavat kulmanjakajat AA', BB' ja CC' toisensa yhteisessä pisteessä, mikäli

[1]

Toinen esitysmuoto, jota käytetään tälle ehdolle, on

[1]

On huomattavaa, että yhtälön janat ovat suunnattuja janoja eli esimerkiksi . Kun kolmion sivuja luetellaan yhtälöön, tulee ensin valita "kiertosuunta", jota myöten luetellut janat saavat positiivisia arvoja ja jota vastaan luetellut janat saavat negatiivisia arvoja.

Trigonometria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trigonometrinen versio Cevan lauseesta kuuluu seuraavasti:

Olkoon D, E ja F pisteitä kolmion sivuilla BC, CA ja AB. Tällöin AD, BE ja CF leikkaavat samassa pisteessä jos ja vain jos

[2]

Cevan lauseen avulla voidaan siis todistaa useita kolmion kärkien kautta kulkevien suorien leikkaavan samassa pisteessä mikäli onnistutaan laskemaan kolmion sivujen jakosuhteet.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimman säilynyeen teoreeman ja sen todistuksen on esittänyt Yusuf ibn Ahmad al-Mu'taman ibn Hūd (kuoli vuonna 1085), joka hallitsi Espanjassa Zaragosassa. Kirjassaan Kitab al-Istikmal (arab. كتاب الإستكمال‎ eli suomeksi "Täydellisyyksien kirja") hän esitti lauseen lähes nykymodossaan.[3] Espanjalainen jesuiitta, joka käytti nimeä José Zaragozà, julkaisi Toledossa teoksen Geometría magna in minimis vuonna 1674, missä hän esitteli laajan teorian geometriasta sisältäen todistelut Cevan lauseesta. Zaragozàn todistelut perustuivat eri menetelmään kuin aikalaisellaan italialaisella Giovanni Cevalla.[4] Hän esitti lauseen todistuksen neljä vuotta myöhemmin vuonna 1678 julkaisemassaan teoksessa De lineis rectis, jossa hän todisti lauseen edellä esitetyssä muodossa. Myöhemmin lause on merkitty hänen nimelleen muodossa Cevan lause.[1][3][4]

Cevan lauseessa käytetty geometrinen konstruktio ei poikkea kovinkaan paljon Menelaoksen lauseen konstruktiosta. Menelaos (noin 70−140 jaa.), joka vaikutti Egyptin Aleksandriassa, käytti lausettaan todistaakseen muita geometrisia väitteitään. Se lienee tunnettu lause jo tuolloin ja mahdollisesti myös Eukleides (noin 300 eaa.) tunsi Menelaoksen esittämän tuloksen. Voidaan olla varmoja, että Menelaoksen lause on toiminut inspiraationa Cevan lauseen keksijöille.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Weisstein, Eric W.: Ceva's Theorem (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  2. Yiu, P.: Euclidean Geometry (luentomoniste, s. 96–97) http://math.fau.edu/yiu/Geometry.html. 1998. Florida Atlantic University. Viitattu 25.9.2013.
  3. a b Hogendijk, Jan P.: Al-Mu'taman ibn Hūd, 11th century king of Saragossa and brilliant mathematician. Historia Mathematica, 1995, 22. vsk, nro 1, s. 1–18. Elsevier. doi:10.1006/hmat.1995.1001. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 4.5.2013. (englanniksi)
  4. a b Gallart, Eduard Recasens: Geometrical studies in 17th century Spain and their counterparts in European mathematics (pdf) 2iceshs.cyfronet.pl. 2009. Viitattu 4.5.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]