Turun seudun lähijunaliikenne
| Turun seudun lähijunaliikenne | |
|---|---|
| Tyyppi | lähijuna |
| Sijainti |
 Turku, Suomi |
| Avattu | 2025 |
| Linjoja | aluksi 1 |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Liikennöitsijä(t) | Suomen Lähijunat Oy |
Turun seudun lähijunaliikenne on Turun seudulle suunnitteilla oleva paikallisjunajärjestelmä. Lähiliikenne olisi tarkoitus aloittaa vuonna 2025, ja liikennöitsijänä tulisi toimimaan vuonna 2022 perustettu Suomen Lähijunat -rautatieyhtiö. Lähijunaliikenteen on tarkoitus toimia yhteistyössä Turun seudun joukkoliikenteen kanssa.[1][2]
Liikennöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen linja avattaisiin Turun ja Uudenkaupungin välille, ja myöhemmin linjaverkostoa laajennettaisiin Naantalin, Loimaan ja Salon suuntiin. Alkuvaiheessa junia liikennöitäisiin yhden tunnin vuorovälillä.[1] Vuorokaudessa kulkisi 18 junavuoroa aamukuuden ja keskiyön välisenä aikana. Sopimukset liikennöinnistä on tarkoitus solmia alueen kuntien kanssa vuonna 2023. Lähijunaliikenne on kerännyt kannatusta Turun seudulla toteutetussa mielipidekyselyssä. Myös VR on ilmoittanut harkitsevansa lähiliikenteen aloittamista Turun seudulla.[3]
Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Lähijunat on ostanut VR:ltä 11 käytöstä poistettua Sm2-junayksikköä marraskuussa 2023[4]. Kaupan yhteishinta oli puoli miljoonaa euroa. Yhtiön suunnitelmana on kunnostaa ja modernisoida ne noin 2 miljoonan euron hinnalla junayksikköä kohti, ja aloittaa niillä lähijunaliikenne Varsinais-Suomessa Uudenkaupungin, Turun ja Salon välillä. Myöhempiä tavoitteita ovat Rauma, Vaasa, Naantali ja Loimaa.[5] Suomen Lähijunat oli ilmoittanut kaupasta jo syyskuussa 2022[6]. Alun perin yhtiön oli tarkoitus aloittaa kaluston kunnostus jo alkuvuodesta 2023, jolloin kaudella 2024–2025 olisi ollut liikennöintikunnossa kolme tai neljä kahdesta moottorivaunusta koostuvaa junayksikköä[3].
Hankitut junat tullaan modernisoimaan Hyvinkäällä VR:n entisen konepajan tiloissa[2]. Suomen Lähijunat aikoo hyödyntää vanhoista junista ainoastaan neljä osaa: alumiinirungon, telit, pyöräkerrat ja päämuuntajan. Ne muodostavat 80 prosenttia junan arvosta. Kaikki muu puretaan ja rakennetaan uudelleen.[5] VR:ltä hankituilla modernisoitavilla junilla on käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta[2].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkulaisten toiveena oli jo 1800-luvun puolivälistä lähtien saada kaupunkiin rautatieyhteys. Useita ratalinjauksia hylättiin, kunnes ratatyöt Turku-Toijala välillä aloitettiin vuonna 1874. Turun päärautatieaseman avajaisia vietettiin 22. kesäkuuta 1876. Ratayhteys oli alusta alkaen tärkeä, mutta aluksi kaupunkiin liikennöi vain muutama päivittäinen junavuoro. Vuonna 1900 päivittäisiä junavuoroja oli neljä ja vuonna 1911 jo viisi, joista yksi vain Loimaalle asti.[7][8]
Rantaradan toteuttamista suunniteltiin pitkään, kunnes osuus avautui liikenteelle ensin Karjaalle asti vuonna 1899 ja lopulta Helsinkiin vuonna 1903.[9] Vuonna 1911 Rantaradalla oli päivittäin neljä junavuoroa, joista yksi liikennöi vain Saloon asti.[8] Kupittaan asema avattiin liikenteelle 1914.[7]
Uudenkaupungin radan suunnittelu alkoi jo 1890-luvulla. Radan tarkoituksena oli jatkua rannikkoa pitkin Raumalle ja kauemmaksi pohjoiseen asti. Yhteys avautui lopulta Suomen itsenäistymisen jälkeen 1918 Mynämäelle asti, jonne liikennöitiin Turusta kaksi vuoroa päivässä.[8] Syksyllä 1923 valmistui vielä Naantalin rata, jolla juna liikennöi myös kaksi kertaa päivässä. Radan jatke Uuteenkaupunkiin asti avattiin 1924. Junaliikenne näillä osuuksilla oli erityisen vilkasta kesäkuukausina.[10]
Turun seudun lähijunaliikenne kasvoi 1920-luvulta 1950-luvulle saakka, jolloin liikenne oli vilkkaimmillaan. Tällöin Turusta oli päivittäin 14 junavuoroa Raisioon, joista 10 jatkoi Naantaliin, 3 Uuteenkaupunkiin ja 1 Mynämäelle. Toijalan radalla oli 7 päivittäistä vuoroa, joista 2 Loimaalle asti ja loput 5 Toijalaan. Rantaradalla oli 13 vuoroa, joista 1 Piikkiöön, 12 Paimioon, 4 Saloon ja 3 Helsinkiin asti. Lähiliikenteessä kilpailu linja-autojen kanssa koveni kaiken aikaa, samalla kun junien merkitys pitemmillä matkoilla kasvoi.[10]
Lähijunaliikenteen vaiheittainen väheneminen alkoi jo 1940-luvulta alkaen, jolloin vähemmän liikennöityjä seisakkeita lopetettiin. Talvella 1951–1952 Valtionrautatiet vähensi kokeiluluontoisesti junavuoroja Paimioon, Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin. Kokeilua arvosteltiin niin paljon, että se peruttiin. Kesällä 1954 raskaat höyryjunat korvattiin lähiliikenteessä Dm6 ja Dm7 kiskobusseilla, eli niin sanotuilla lättähatuilla. Toijalan suuntaan liikenne kasvoi, mutta autoistumisen myötä liikennemäärät lähtivät viimeistään 1960-luvulla laskuun kaikilla linjoilla.[10]
Naantalin radalla säännöllinen henkilöliikenne loppui vähäisten matkustajamäärien vuoksi vuonna 1972.[11] Hieman ennen tätä oli jo suljettu osa Naantalin radan seisakkeista. Salon suunnassa lopetettiin 1969 Halikon ja Hajalan rautatieasemat. 1979 suljettiin Piikkiön juna-asema ja 1980-luvun taitteessa Paimion suuntaan suljettiin useita seisakkeita. 1987 suljettiin Littoisten ja Räntämäen rautatieasemat ja 1988 Paimion rautatieasema. 1990-luvun alussa VR lakkautti ympäri Suomen suuren määrän vähemmän liikennöityjä asemia. Tällöin Turun lähijunaliikenteessä suljettiin esimerkiksi 1990–1991 Nousiaisten, Hietamäen ja Kalannin asemat sekä lähes kaikki Uudenkaupungin radan seisakkeet. Toijalan suuntaan suljettiin Liedon, Auran, Kyrön ja Mellilän asemat. Henkilöjunaliikenne Uuteenkaupunkiin päättyi kokonaan 1993, jolloin suljettiin Uudenkaupungin lisäksi Raision, Maskun, Mynämäen ja Vinkkilän asemat sekä viimeiset Kiimkallion ja Kalarannan seisakkeet.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Uusi junaoperaattori aloittaa Varsinais-Suomessa 2024 – Suomen lähijunat kunnostaa liikenteeseen vanhoja VR:n sähkömoottorijunia 6.6.2022. Yle uutiset. Viitattu 8.6.2022.
- ↑ a b c Hjelt, Yrjö: Lähijunaliikenne alkaa ensimmäisenä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa seitsemällä junalla, uskoo Suomen Lähijunien toimitusjohtaja 30.11.2023. Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2023.
- ↑ a b Hjelt, Yrjö: Turun ja Uudenkaupungin välille kaavaillaan 18 junavuoroa päivässä – neuvottelut kuntien kanssa kesken, liikenne alkaisi parin vuoden päästä 2.12.2022. Yle uutiset. Viitattu 21.12.2022.
- ↑ Ihatsu, Katja: Suomen Lähijunat osti VR:ltä 11 lähijunaa: "Upea päivä suomalaisen joukkoliikenteen historiassa" Turun Sanomat. 30.11.2023. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ a b Tsokkinen, Eelis: HS Turku | Suomeen on syntymässä uusi junayhtiö – Aikoo liikennöidä yli 40 vuotta vanhoilla vaunuilla Helsingin Sanomat. 2.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
- ↑ VR Group myy 11 junayksikköä Suomen lähijunat Oy:lle Turun Sanomat. 7.9.2022. Viitattu 12.11.2022.
- ↑ a b Lahtinen, Rauno: Turun historia, s. 104–106. Turku: Turkuseura, 2014. ISBN 978-952-7025-04-8.
- ↑ a b c Jutikkala, Eino: Turun kaupungin historia 1856–1917, ensimmäinen nide, s. 213–256. Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
- ↑ Laaksonen, Hannu: Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta, s. 125–127. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 2007. ISBN 978-952-99637-3-7.
- ↑ a b c Laakso, Veikko: Turun kaupungin historia 1918–1970, ensimmäinen nide, s. 306–314. Turku: Turun Sanomat, 1980.
- ↑ Valtionrautatiet poisti liikenteestä 15 junavuoroa. Helsingin Sanomat, 29.5.1972. Artikkelin verkkoversio.
| Linja-autoliikenne | |
|---|---|
| Vesiliikenne | |
| Liikenteen tilaajat | |
| Liikennöitsijät |
TuKL · Länsilinjat · Savonlinja · LS-Liikennelinjat · V-S Bussipalvelut · Vesman Liikenne/Jalobus · Vainion Liikenne · Nobina · Airisto Line · Explore Saimaa |
| Järjestelmän ulkopuoliset | |
| Hankkeet | |
| Historia |