Kuralan ponttonisilta ja kampiföri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuralan ponttonisilta korvasi kampiförin 2013.
Kuralan ponttonisilta sijaitsee Aurajokilaakson kulttuurimaisemassa.[1] Kuva Halisten suunnasta kesäkuulta 2007 jolloin paikalla oli vielä kampiföri (hiekkatien päässä).

Kuralan ponttonisilta on joulukuussa 2013 avattu kevyeen liikenteen ponttonisilta Aurajoen yli Turussa Kuralan ja Halisten kaupunginosien rajalla. Samalla paikalla oli käytössä kevyeen liikenteen käsikäyttöinen vaijerilossi kampiföri vuosina 2005–2011.[2][3] Kampiförin käyttöä vaikeuttivat vaijeriongelmat ja jatkuva ilkivalta, jonka takia se oli useasti pois käytöstä.[2]

Sijainti ja kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ponttonisilta sijaitsee Kuralan ja Halisten kaupunginosien rajalla. Joki on tässä kohtaa noin 40 metriä leveä ja 3–4 metriä syvä.[3] Halisten puolella kevyenliikenteenväylä jatkuu peltojen keskellä ja Kuralan puolella se menee Ristimäenpuiston läpi jonka vieressä on pumppu-asema. Aivan sillan vieressä Aurajokeen laskee Jaaninoja. Ponttonisilta sijoittuu Halistensillan (matkaa 1,7 km) ja Kantatie 40:n Auranlaakson sillan (1,4 km) väliin.[4]

Kampiföri ja nykyinen silta kuuluu noin viiden kilometrin pituiseen Aurajoen ulkoilu- ja kulttuurireittiin Elämää joesta.[5] Silta yhdistää Kuralan ja Halisten ulkoilureitistöt.[6]

Ponttonisilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. joulukuuta 2013 käyttöönotetun[7] ponttonisillan pituus on 47 metriä[1] ja leveys 3 metriä[8]. Sillan keskellä on teräsristikkoinen kaarisilta, jonka alitse pääsee melomalla ja pienveneellä. Kaarisillan kulkuaukko veneille on 7 metriä leveä ja 1,2 metriä korkea. Sillan rakensi Meritaito Oy, joka myös purki kampiförin.[1]

Kelluvat ponttonit ovat betonikantisia massiiviponttoneita, jotka on rakentanut raisiolainen A-Laiturit Oy.[7] Ponttoneiden syväys on 0,45 metriä.[3] Teräsosat ovat virolaisten tekemiä.[7] Ponttonisilta on paikalla pysyvästi ja se on ankkuroitu 20 000 kilon painoilla. Jäiden aiheuttamaa vahinkoa sillalle laskee se, että Halistenkosken padon takia jäät sulavat lähes paikalleen.[8]

Kampiföri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampiföri oli käsikäyttöinen vaijerilossi, joka otettiin käyttöön toukokuussa 2005. Kampiföri oli kuusi metriä pitkä ja neljä metriä leveä. Kampiförin kyytiin mahtui 12 ihmistä ja myös polkupyörät olivat sallittuja. Noin 40 metrin matka joen halki kesti vinssaajan voimista riippuen hiukan alle kymmenen minuuttia. Kampiförin pystyi myös vinssaamaan vastakkaiselta rannalta luokseen.[6] Kampiföri oli käytössä jäiden lähdöstä syksyn ensimmäisiin pakkasiin.[9]

Kampiföri maksoi 89 000 euroa ja sen suunnitteli Elomatic Oy.[10] Kampiföri ja sen rantalaiturit maksoivat yhteensä 230 106 euroa, josta Turun kaupungin osuus oli 107 502 euroa ja Suomen valtion sekä Euroopan unionin osuus 122 604 euroa.[11] Kampiföri kuului Itä-Turun kehittämishankkeisiin kuuluneeseen Elävä Kulttuurimaisema -hankkeeseen, jota hallinnoi Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos ja rahoitti Lounais-Suomen ympäristökeskus.[6]

Kun kampiföri oli rannassa, makasivat vaijerit joen pohjassa ja käytössä ne kiristyivät noin puolen metrin syvyyteen, jolloin melomalla pääsi vielä niiden yli. Perinteisistä kapulalosseista kampiföri erosi muun muassa vaijeristolla, joka kulki veden alla ja teollisuuskäyttöön tehtyjen vinssien käytöllä.[12] Kampiförissä oli kaksi vaijeria.[6]

Alun perin kampiföri oli vaijerivetoinen ja se kärsi vaijeriongelmista, muun muassa ensimmäisellä ylityksellä toinen vaijereista irtosi kiinnikkeestään. Vaijerit vaihdettiin ketjuihin kesällä 2007, mutta tällöin kampeaminen osoittautui liian raskaaksi ja syksyllä kampiföri otettiin turvallisuussyistä pois käytöstä. Kampiföriä ei saanut kampeamisen raskauden takia kammettua vastarannalta luokseen.[10]

Kesäkuussa 2010 kampiföri jumittui keskelle jokea, jolloin pelastuslaitoksen piti hakea moottoriveneellä lautan kyydissä olleet kuusi matkustajaa.[13] Kesäkuussa 2011 kampiföri otettiin lopullisesti pois käytöstä jatkuvan ilkivallan takia.[14][3] Kampiföri nostettiin Aurajoesta pois 24. lokakuuta 2013 ja siirrettiin kaupungin varastoon.[2]

Kampiförin ohjetaulu oli Turun murteella.[12]

»Föris ei saa ikä olla ookal enemppä ku tusina verra ihmisi ja polkupyärä voi otta föli mut ei mopo. [– –] Muista panna kettinkit kii ennen ku lähret. [– –] Käännä vivust ja verä kamppe nuolitten suuntaa. [– –] Sitku sää veivaat, kato et muut o viiva ulkopualel. [– –] Kato et föri o rannas kunnol kii ja vaihra vinssi vapaal.»

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Välimäki, Matti: Silta yli rauhallisen virran. Turkuposti, vk 49. 2013, nro 6, s. 5. Turku: Turun kaupunki. ISSN 1798-4661. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 18.12.2013.
  2. a b c Ponttonisilta korvaa kampiförin (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 24.10.2013. Turun Sanomat Oy. Viitattu 17.12.2013.
  3. a b c d Kuralan ponttonisillan rakentaminen Aurajoen yli ja valmistelulupa hanketta varten, Turku (pdf) (Päätös Nro 69/2013/2. DnroESAVI/9/04.09/2013) 22.3.2013. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 18.12.2013.
  4. Kaavakartta Turun seudun opaskartta, opaskartta.turku.fi. Turku: Turun kaupunki. Viitattu 18.12.2013.
  5. Elomaa, Jouni et al.: Ulkoilijan Aurajoki -kartta. 4. painos. Turku: Turun kaupunki, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 18.12.2013).
  6. a b c d Malkamäki, Elina: Kampiförin kuljettajaksi pääsee kuka tahansa (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 27.5.2005. Turun Sanomat Oy. Viitattu 17.12.2013.
  7. a b c Aurajoen uusin silta otettiin käyttöön (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 17.12.2013. Turun Sanomat Oy. Viitattu 17.12.2013.
  8. a b Ruuska, Vesa-Matti: Aurajoki saa uuden sillan – kampiföri sai lähteä yle.fi. 31.10.2013. Turku: Yleisradio Oy. Viitattu 18.12.2013.
  9. Eskola, Sinikka: Kampiföri vie verkkaan yli joen (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 16.7.2009. Turun Sanomat Oy. Viitattu 17.12.2013.
  10. a b Orell, Jussi & Laitinen, Anne: Kovan onnen Kampiföri liikkuu jälleen (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 25.8.2008. Turun Sanomat Oy. Viitattu 17.12.2013.
  11. Massinen, Aimo: Aimo Massisen kyselypalsta Aimo Annos: Miten kampiförin taulu on kulkenut? (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 13.1.2007. Turun Sanomat Oy. Viitattu 17.12.2013.
  12. a b Pyhälahti, Heidi: Ihme ja kumma tuo Turun oma kampiföri (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 2.9.2005. Turun Sanomat Oy. Viitattu 17.12.2013.
  13. Kampiföri rikkoutui - matkustajat jumissa puoli tuntia yle.fi. 17.6.2010. Turku: Yleisradio Oy. Viitattu 18.12.2013.
  14. Kampiföri otettu pois käytöstä yle.fi. 6.6.2011. Turku: Yleisradio Oy. Viitattu 18.12.2013.