Ero sivun ”Nuuskamuikkunen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Muuumilaakson tarinoita .-sarja
Rivi 12: Rivi 12:
Nuuskamuikkusen esikuvina toimivat Janssonin veli [[Lars Jansson]] sekä toimittaja [[Atos Wirtanen]], jonka ulkoasusta on lainattu Nuuskamuikkusen vihreä hattu.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Laitinen, Anne | Otsikko = Muumit ensimmäisenä lehtenä julkaissut Ny Tid palkittiin | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 7.11.2006 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = TS-Yhtymä | www = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-11-07,104:2:417325,1:0:0:0:0:0 | Viitattu = 10.2.2008 | Tunniste = ISSN 0356-133X}}</ref>
Nuuskamuikkusen esikuvina toimivat Janssonin veli [[Lars Jansson]] sekä toimittaja [[Atos Wirtanen]], jonka ulkoasusta on lainattu Nuuskamuikkusen vihreä hattu.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Laitinen, Anne | Otsikko = Muumit ensimmäisenä lehtenä julkaissut Ny Tid palkittiin | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 7.11.2006 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = TS-Yhtymä | www = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-11-07,104:2:417325,1:0:0:0:0:0 | Viitattu = 10.2.2008 | Tunniste = ISSN 0356-133X}}</ref>


''[[Muumilaakson tarinoita]]''-sarjassa Nuuskamuikkusella ja hänen isällään Juksulla on useampikin eroavaisuus mutta vain ulkonäössä. Juksulla on esimerkiksi punainen nenä sekä punainen hattu ja mustat hiukset.
''[[Muumilaakson tarinoita]]'' -sarjassa Nuuskamuikkusella ja hänen isällään Juksulla on useampikin eroavaisuus mutta vain ulkonäössä. Juksulla on esimerkiksi punainen nenä sekä punainen hattu ja mustat hiukset.


Jo 70-luvun [[Moomin|Muumi-animessa]] Nuuskamuikkusen ulkomuoto oli hieman erilainen, mutta samanlainen kuin kirjoissa. Hänen vaatetuksensa oli paljon keltaisempaa, ja hän soitti huuliharpun sijasta kitaraa.
Jo 70-luvun [[Moomin|Muumi-animessa]] Nuuskamuikkusen ulkomuoto oli hieman erilainen, mutta samanlainen kuin kirjoissa. Hänen vaatetuksensa oli paljon keltaisempaa, ja hän soitti huuliharpun sijasta kitaraa.

Versio 29. marraskuuta 2008 kello 14.38

Tiedosto:Nuuskamuikkunen.gif

Nuuskamuikkunen (ruots. Snusmumriken) on hahmo Tove Janssonin Muumi-tarinoista. Hän on Muumipeikon paras ystävä. Nuuskamuikkunen käyttää vanhoja vaatteita, kuten vihreää hattua ja takkia, asuu teltassa joen rannalla aivan Muumitalon liepeillä ja soittaa huuliharppua (Janssonin sarjakuvassa haitaria). Sarjakuvissa ja muissa kuvituksissa ja teoksissa hänen nähdään myös polttavan piippua. Hän istuu usein joen rannalla onkimassa itselleen kalaa. Nuuskamuikkusen hatussa oleva koriste vaihtelee: toisinaan reunusta on koristanut sulka, kukkaseppele tai naru. Nuuskamuikkusen isä on Juksu (ruots. Joxaren), joka tuli Muumilaaksoon Muumipapan mukana heidän tavattua Fredriksonin Merenhuiske-laivan rakennustyömaalla.[1] Nuuskamuikkusen äiti on vanhempi Mymmeli, ja koska vanhempi Mymmeli on myös nuoremman Mymmelin ja Pikku Myyn äiti, ovat Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy sisarpuolia.[2] Nuorempi Mymmeli on Nuuskamuikkusen sisarpuoli, sillä Mymmelin isän henkilöllisyys ei ole käynyt ilmi.

Nuuskamuikkusen ikää on vaikea määrittää. Hän leikkii usein mielellään Muumipeikon ja muiden lasten kanssa, mutta toisaalta häneltä luonnistuvat vakavammatkin keskustelut Muumipapan kanssa. Hänen viisautensa, elämänkokemuksensa ja itsenäisyytensä antavat ymmärtää, että hän olisi aikuisikäinen. Ongelmatilanteissa muut turvautuvat usein Nuuskamuikkusen apuun, koska hän nauttii laakson asukkaiden varauksetonta ihailua monitietoisuutensa vuoksi. Hänen neuvojaan myös noudatetaan.

Etelä on Nuuskamuikkusen mieluisin matkakohde. Hän vaeltaa etelään joka talven ajaksi, kun Muumilaakson väki käy talviuneen. Keväisin hän palaa laaksoon ja pystyttää telttansa joen rantaan ja huuliharpun soinnista tietää Nuuskamuikkusen tulleen takaisin. On myös sanottu, että kevät ei ole tullut Muumilaaksoon ennen kuin Nuuskamuikkunen on taas palannut.

Nuuskamuikkusen voidaan katsoa olevan myös klassinen kapinallinen: hän on repinyt kieltotauluja paikoiltaan ja aukonut lukittuja portteja. Tässä hän tulee isäänsä Juksuun, kuten ulkonäöltään ja pukeutumiseltaankin. Heidän ainoa näkyvä eronsa on, että hänen isänsä hatun ympärillä on nuorarengas. Nuuskamuikkusessa korostuu usein myös täydellinen riippumattomuus ympäröivästä yhteiskunnasta – joskus jopa ystävistään Muumilaaksossa. Esimerkiksi Muumilaakson marraskuu -kirjassa korostuu tarkoituksellinen eristäytyminen muista ja novellissa Kevätlaulu (kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia) hän kertoo etelästä palatessaan Ti-Ti-Uulle, ettei hänen välttämättä tarvitse palata Muumilaaksoon vaan voi mennä muuallekin. Tämä kuvastaa Nuuskamuikkusen syvää itsenäisyyttä, samoin kuin se, että käydessään tervehtimässä Muumitalon väkeä hän jää toisinaan kuistille muiden ollessa sisällä. Merkille pantavaa on myös se, että ruokailu- tai teehetkellä hän istuu usein muista erillään Muumitalon ruokasalin seinustalle sijoitetulla sohvalla ruokapöydän sijaan.

Nuuskamuikkusen tavasta ajatella löytyy yhtymäkohtia monenlaisiin filosofisiin näkemyksiin. Hän on eittämättä yksi persoonaltaan monivivahteisimmin tulkittavissa olevia hahmoja Muumi-teoksissa. Nuuskamuikkunen on sanonut, ettei kenenkään pitäisi omistaa enempää kuin jaksaa mukanaan kantaa, eikä hän voi ymmärtää ystävänsä Nipsun kiintymystä tavaroihin sekä maallisiin asioihin.

Nuuskamuikkusen esikuvina toimivat Janssonin veli Lars Jansson sekä toimittaja Atos Wirtanen, jonka ulkoasusta on lainattu Nuuskamuikkusen vihreä hattu.[3]

Muumilaakson tarinoita -sarjassa Nuuskamuikkusella ja hänen isällään Juksulla on useampikin eroavaisuus mutta vain ulkonäössä. Juksulla on esimerkiksi punainen nenä sekä punainen hattu ja mustat hiukset.

Jo 70-luvun Muumi-animessa Nuuskamuikkusen ulkomuoto oli hieman erilainen, mutta samanlainen kuin kirjoissa. Hänen vaatetuksensa oli paljon keltaisempaa, ja hän soitti huuliharpun sijasta kitaraa.

Lähteet

  • Tove Jansson: Muumipapan urotyöt. (Muminpappas bravader), suomentanut Laila Järvinen. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19578-2.

Viitteet

  1. Jansson 1994, s. 24.
  2. Jansson 1994, s. 119.
  3. Laitinen, Anne: Muumit ensimmäisenä lehtenä julkaissut Ny Tid palkittiin. Turun Sanomat, 7.11.2006. Turku: TS-Yhtymä. ISSN 0356-133X. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.2.2008.