Permin Komi

Permin Komin autonominen piirikunta (myös Komi-Permjakia tai Perminkomien autonominen piirikunta) on Venäjän federaation osa Koillis-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Komiin, idässä ja etelässä Permin alueeseen sekä lännessä Kirovin alueeseen. Permin Komin pinta-ala on 32 900 km² ja sen asukasluku on 146 527 (2003). Piirikunnan pääkaupunki on Kudymkar (34 200 as.).

Maantiede

Permin Komi kuuluu Kaman vesistöalueeseen ja Kaman yläjuoksu virtaa alueen halki länsi-itä suunnassa. Piirikunnan pinta-alasta noin 4/5 on metsää, josta 60 % on havumetsää ja 30 % lehtimetsää.

Väestö

Permin Komin asukasluku on 146 527 (2003) ja väentiheys 4,5 as/km². Suurin osa väestöstä on komeja (permjakkeja). Vuonna 1989 väestöstä oli komeja 60,2 %, venäläisiä 36,1 % ja muita 3,7 %. Vuonna 2002 piirikunnan väkiluku oli 136 076 ja väestöstä oli komeja 59 %, venäläisiä 38 %, tataareja 0,8 %, ukrainalaisia 0,5 %, valkovenäläisiä 0,5 % ja muita 1,2 % (koostuu 52 etnisestä ryhmästä).

Hallinto

Permin Komin autonominen piirikunta kuuluu Permin alueeseen, mutta on myös suoraan yksi Venäjän federaation osa (subjekti). Piirikunnan pääkaupunki on Kudymkar, joka perustettiin 1500-luvulla, mutta se sai kaupunginoikeudet vasta 1938. Hallinnollisesti maa on jaettu 6 piiriin (kuntaan) ja yhteen kaupunkiin (Kudymkar). Piirikunnan hallintoa johtavat Hallinnon päällikkö ja Lainsäädäntökokous.

Talous

Permin Komilla on suuret metsävarat ja sen alueella on 3 öljyesiintymää, joiden hyödyntäminen ei vielä ole kovin mittavaa. Piirikunta ei ole kovinkaan teollistunut. Siellä on vain jonkin verran metsä- ja puunjalostusteollisuutta sekä elintarvike- ja elektroniikkateollisuutta (lentokoneen mittareita). Vain 5 % alueen tuottamasta raakapuusta jalostetaan piirikunnassa, suurin osa viedään Permin paperi- ja sellutehtaille. Maa- ja varsinkin metsätalous ovat pääelinkeinoja. Karjatalous tuottaa maitoa ja lihaa. Alueella viljellään viljaa, perunaa ja vihanneksia. Permin Komi on viljan suhteen omavarainen. Alueen pohjoisosissa on lisäksi turkistuotantoa.

Liikennemuodoista maantieliikenne on tärkein. Kesäaikaan on myös laivaliikennettä Kamalla. Rautateitä ei ole lainkaan. Suunnitelmissa on kuitenkin rakentaa rautatie Permistä Kudymkarín kautta Komin pääkaupunkiin Syktyvkariin. Tämä rautatie myös edesauttaisi alueen öljyesiintymien hyödyntämistä. Rautatien myötä syntyisi myös yhteys Permin komien ja heidän Komin tasavallassa asuvien sukulaistensa välille. Tällä hetkellä näiden alueiden välillä ei ole yhtään suoraa liikenneyhteyttä, paitsi talvisin metsänajotiet.

Kulttuuri

Piirikunnassa ei ilmesty ainoatakaan kominkielistä lehteä. Paikallisessa venäjänkielisessä lehdessä on kuitenkin kaksi kertaa viikossa komi-sivu. Radiosta tulee kominkielistä ohjelmaa kahdesti viikossa. Kudymkarissa toimii kominkielinen draamateatteri.

Koulutus

Kansallisissa kouluissa opetus tapahtuu komiksi. Neuvostoliiton aikaan kominkielinen opetus ei kuitenkaan ollut sallittua. Kudymkarissa on 4 keskiasteen oppilaitosta ja 3 ammattikoulua. Omasta yliopistostakin haaveillaan.

Historia

Permin Komin kansallinen piirikunta perustettiin 26. helmikuuta 1925 ja myöhemmin sen nimi muutettiin autonomiseksi piirikunnaksi.

Vuonna 2004 päätettiin että Permin Komin autonominen piirikunta liitetään Permin alueeseen 1. joulukuuta 2005 ja samalla Permin alueesta muodostetaan Permin aluepiiri.