Ero sivun ”Tanskan vastarintaliike” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Danish resistance) ja luodaan Aiheesta muualla -osio
p Lisätty malline
Rivi 30: Rivi 30:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
{{commonscat-rivi}}

{{Tanskan historia}}


[[Luokka:Vastarintaliikkeet toisen maailmansodan aikana]]
[[Luokka:Vastarintaliikkeet toisen maailmansodan aikana]]

Versio 17. tammikuuta 2021 kello 16.07

Tämän panssariauton rakensivat Tanskan vastarintaliikkeen jäsenet Frederiksværkin rautatietehtailla, ja sitä käytettiin toiminnassa 5. toukokuuta 1945 natsiryhmittymiä vastaan. Auton kunnossapidosta vastaa Tuborg-säätiö ja se on nykyisin Tanskan vastarintaliikkeen museossa.

Tanskan vastarintaliike (tansk. Modstandsbevægelsen) on yhteisnimitys niille tanskalaisille ryhmille, jotka muun muassa sabotaasi-iskuilla ja salamurhilla taistelivat natsi-Saksan miehitystä vastaan toisen maailmansodan aikana. Taistelutoimintaan osallistui vain pieni osa tanskalaisista.[1] Kaksi suurinta järjestöä olivat Holger Danske ja BOPA (Borgerlige Partisaner, "kansalaispartisaanit").[1] Holger Danskissa oli noin 350 jäsentä, joista 64 surmattiin.[2] BOPAssa oli korkeimmillaan noin 400 jäsentä (sodan loppuvaiheessa 175), joista 38 surmattiin.[3]

Liikkeet tekivät itsekin surmatöitä, joiden uhreina oli erityisesti ilmiantajina pidettyjä tanskalaisia.[1] Holger Dansk teki yli sata sabotaasi-iskua ja tappoi noin 200 natsien kanssa yhteistyötä tehnyttä tanskalaistalähde?. BOPA, joka oli alun perin kommunistinen järjestö[1], teki noin tuhat iskua. BOPAn perustajat olivat tanskalaisia Espanjan sisällissodan veteraaneja. BOPA teki kesäkuun 1944 loppupuolella Riffelsyndikatet-asetehtaaseen niin voimakkaan pommi-iskun, että tehtaan toiminta pysähtyi lopullisesti.[1]

Merkittävä toimija oli 16. syyskuuta 1943 perustettu Danska frihetsråd. Järjestö toimi eri ryhmien toiminnan koordinaattorina, jakoi niille liittoutuneiden Tanskaan toimittamia aseita ja piti yllä maanalaista tiedotusverkostoa julkaisemalla lehtiä ja lentolehtisiä.[2]

Lokakuussa 1943 Saksan poliisivoimat alkoivat pidättää Tanskan juutalaisia, mutta vastarintaliike auttoi 7 000 juutalaista turvaan Ruotsiin. Myös jotkut Tanskan miehityshallinnossa toimineet saksalaiset avustivat juutalaisten joukkopakoa Ruotsiin. Kuitenkin 485 juutalaista saatiin pidätettyä ja lähetettiin keskitysleirille Theresienstadtiin, Tsekkoslovakiaan.[4]

Saksalaisten tappio ja heidän vetäytymisensä Tanskasta keväällä 1945 ei aiheuttanut niin suurta kaaosta ja koston kierrettä kuin monissa muissa miehitetyissä maissa. Joitakin tanskalaisten keskinäisiä yhteenottoja kyllä oli.[1]

Tanskan vastarintaliike[1]
Taisteluissa kuolleita 850
Saksalaisten teloittamia 102
Saksaan viedyt juutalaiset 480 (joista 52 kuoli)
Saksaan vietyjen kokonaismäärä 6 000 (joista 600 kuoli)

Lähteet

  1. a b c d e f g Jacob Sörensen: Taistelu Saksaa vastaan. Historialehti, 2010, nro 11, s. 18–25. Somero: Storia Kustannus oy. ISSN 1795-4215.
  2. a b Hans Holmskov Schlüter: Danish Resistance during the Holocaust http://www.holocaustresearchproject.org/. Viitattu 27.9.2015.
  3. http://www.besaettelse-befrielse.dk/leksikon_b.html#BOPA_
  4. Tanskan kansallismuseo: German occupation (1940-1945)

Aiheesta muualla