Ero sivun ”Avokado” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Actuallyisjoha) ja palautettiin versio 18982761, jonka on tehnyt 84.248.7.72 |
||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
}} |
}} |
||
'''Avokado |
'''Avokado''' (''Persea americana'') tarkoittaa sekä [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]] kotoisin olevaa puuta että sen päärynänmuotoista hedelmää. |
||
== Ulkonäkö == |
== Ulkonäkö == |
Versio 29. kesäkuuta 2020 kello 15.20
Avokado | |
---|---|
Hedelmä halkaistuna ja sen sisältämä kookas siemen. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Laurales |
Heimo: | Laakerikasvit Lauraceae |
Suku: | Avokadot Persea |
Laji: | americana |
Kaksiosainen nimi | |
Persea americana |
|
Katso myös | |
Avokado (Persea americana) tarkoittaa sekä Keski-Amerikasta kotoisin olevaa puuta että sen päärynänmuotoista hedelmää.
Ulkonäkö
Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25 cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Hedelmä on 7–20 cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5 cm kokoinen siemen. Maailman suurimman, 2,19 kg painaneen avokadon kasvatti venezuelalainen Gabriel Ramirez Nahim vuonna 2009.[2]
Ravintona
Avokado[3]
+ | |
---|---|
Proteiineja | 2,6 g |
Rasvaa | 19,4 g |
Hiilihydraatteja | 2 g |
Kuituja | 6,7 g |
A-vitamiinia | 5,2 µg |
C-vitamiinia | 10,2 mg |
B1-vitamiinia | 0,07 mg |
B2-vitamiinia | 0,16 mg |
E-vitamiinia | 2,1 mg |
K-vitamiinia | 20,0 µg |
Kalsiumia | 15,0 mg |
Rautaa | 0,5 mg |
Kaliumia | 400 mg |
Magnesiumia | 29,0 mg |
Natriumia | 6,0 mg |
Fosforia | 31,0 mg |
Levinneisyys
Avokado on kotoisin Keski-Amerikasta, mutta sitä viljellään nykyisin ympäri maailman paikoissa, joissa se ilmaston ja lämpötilan puolesta on mahdollista. Ihminen on lähes ainoa eläin joka syö avokadon hedelmiä ja levittää sen siemeniä. Puulajin elinvoimaisuus on siten riippuvainen ihmisestä. Siemeniä levittivät ennen viime jääkautta myös eläimet, todennäköisesti jättiläislaiskiaiset tai norsueläimiin kuuluneet mastodontit, jotka kuitenkin kuolivat sukupuuttoon muun muassa liiallisen metsästyksen takia.[4]
Elinympäristö
Kasvupaikan tulee olla melko tyyni ja kuohkeamultainen. Puu ei kestä pakkasia, joten sitä voidaan kasvattaa vain subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä.
Viljely
Suurimmat avokadontuottajamaat 2005 (tonnia)[5] | |
---|---|
Meksiko | 1 021 515 |
Indonesia | 263 575 |
Yhdysvallat | 256 189 |
Kolumbia | 185 811 |
Brasilia | 182 000 |
Chile | 163 000 |
Dominikaaninen tasavalta | 140 000 |
Peru | 103 000 |
Israel | 85 640 |
Etiopia | 81 500 |
Maailma yhteensä | 3 271 962,80 |
Avokado ei kypsy puussa, vaan vasta pudottuaan maahan.[6] Tavallisesti se poimitaan puusta, kun se vastaa kooltaan kypsää hedelmää. Poiminnan jälkeen se kypsyy muutamassa päivässä, ja esimerkiksi banaanien kanssa säilöttäessä vielä nopeammin eteenikaasun vaikutuksen vuoksi. Hedelmää ei tarvitse poimia heti, vaan sen voi jättää puuhun kunnes poiminnalle on tarvetta. Hedelmää voidaan pitää puussa 4–6 kuukautta kehittymisen jälkeen, mutta jos sitä ei poimita ajoissa, se putoaa maahan.
Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 hedelmää vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin seitsemän tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon. Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi.
Avokado voidaan idättää siemenestä helposti myös huonekasviksi. Se tarvitsee kuitenkin kasteluun runsaasti vettä, mitä pidetään myös kasvin eettisenä ongelmana jos sitä viljelään alueilla joissa juomakelpoisesta vedestä on pulaa.[7]
Käyttö
Tuore avokado | |
---|---|
Ravintosisältö/100 g | |
Energiaa | 829 kJ (198 kcal) |
Proteiinia | 2,6 g |
Hiilihydraatteja | 0,8 g |
sokereita | 0,7 g |
laktoosia | 0 g |
tärkkelystä | 0,1 g |
Rasvaa | 19,4 g |
josta tyydyttynyttä | 2,7 g |
Lähteet | |
Ravintoarvojen lähde: [8] Fineli-tietokanta (elintarvikkeen tunniste: 11057) |
Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät. Suurin osa rasvasta on kertatyydyttymätöntä. Kokonainen keskikokoinen avokado sisältää noin neljänneksen päivittäisestä tyydyttyneen rasvan saantisuosituksesta.[9] Avokadoissa on 60 prosenttia enemmän kaliumia kuin banaaneissa. Niissä on myös paljon B-, E- ja K-vitamiinia. Avokadon painosta noin kaksi kolmasosaa on vettä.
Sadassa grammassa avokadoa on 219 kcal energiaa.[10]
Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä sitruuna- tai limettimehulla. Niiden sisältämä C-vitamiini toimii hapettumista estävänä antioksidanttina. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (n. 40 °C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat entsyymit vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen. Avokadosta syödään vain hedelmäliha, ei kuoria eikä siementä.
Avokado on erityisen suosittu kasvisruokavaliossa, jossa voileivissä ja salaateissa.[10] Se ei ole makea, vaan rasvainen ja aromikas. Rakenteeltaan hedelmä on lähes kermainen. Avokado on guacamolen perusraaka-aine, ja lisäksi sitä käytetään sushin täytteenä, kanan lisukkeena ja levitteenä. Brasiliassa ja Vietnamissa avokadoa käytetään pirtelöissä ja joskus jäätelöissäkin. Filippiineillä valmistetaan jälkiruokajuomaa sokerista, maidosta ja soseutetusta avokadosta. Keski-Amerikassa hedelmiä tarjoillaan riisin kera.
Kuumennettaessa avokadoon kehittyy maun pilaavia yhdisteitä.[10]
Avokadoa ei tulisi antaa syötäväksi eläimille, sillä se sisältää persiiniä, joka on vaarallista tai jopa tappavaa monille eläimille. Se voi aiheuttaa esimerkiksi oksentelua, ripulia tai sydänvikoja.[11] Ihmisille se ei ole tavallisesti vaarallista.
Nimet
Avokadon nimi tulee nahuatlin sanasta ahuacatl, joka tarkoittaa kivestä. Joissakin Etelä-Amerikan maissa avokadoa kutsutaan sen ketšuankielisellä nimellä palta. Muissa espanjankielisissä valtioissa käytetään nimitystä aguacate.
Hedelmäavokadoa kutsutaan myös alligaattoripäärynäksi.[12]
Historia
Avokadoja lienee syöty Etelä-Meksikossa jo 8000 vuotta sitten ja viljelty 7000 vuotta sitten.[10] Ensimmäiset tiedot avokadosta Euroopassa ovat peräisin vuodelta 1519. Eurooppalaiset merimiehet käyttivät 1700-luvulla avokadoa levitteenä keksien päällä. Kasvia tavattiin Indonesiassa ensimmäisen kerran vuonna 1750, Brasiliassa vuonna 1809, Palestiinassa 1908 ja Australiassa sekä Etelä-Afrikassa 1800-luvun loppupuolella.[13]
Carl Schmidt kehitti vuonna 1911 Fuerte-lajikkeen, johon Kalifornian viljely perustui monta vuotta.[13] Vuonna 1935 postinkantaja Rudolph Hass patentoi Hass-lajikkeen, joka on ainoa avokadolajike, jota voidaan viljellä ympäri vuoden.[6] Hän oli ostanut A. R. Rideoutilta avokadopuun siemeniä, jotka istutti pihalleen. Lajike kehittyi ilmeisesti sattumalta. Jokainen nykyinen Hass-puu polveutuu Rudolphin kasvattamasta yksilöstä, joka kuoli vuonna 2002.[6] Hass-avokadojen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen, ja hedelmäliha hyvin kermainen. Nykyisin se on suosituin ja kasvatetuin avokadolajike.[13]
Lähteet
- ↑ Persea americana IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Guinness World Records 2017, s. 88. Sanoma Media Finland Oy, 2016. ISBN 978-951-32-4329-6.
- ↑ Avokado, kuorittu, kivetön fineli.fi. Viitattu 17.3.2019.
- ↑ Haamuja hedelmätiskillä Tiede. 6.6.2015. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ FAOSTAT
- ↑ a b c http://whatscookingamerica.net/avacado.htm
- ↑ Avokadon suosion seuraus: Chileläinen kylä kärsii kuivuudesta ja kyläläiset joutuivat juomaan likaista vettä Helsingin Sanomat. 18.5.2018. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ Ravintoarvot Finelissä (tunniste: 11057) Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (suomeksi)
- ↑ KASVIKSET, MARJAT JA HEDELMÄT Helsingin yliopisto.
- ↑ a b c d Kotimaiset kasvikset
- ↑ ASPCA: Animal Poison Control Center
- ↑ Kustannusosakeyhtiö Otava: Otavan tietosanakirja, s. 89. Otava, 1997. ISBN 951-1-13654-2.
- ↑ a b c http://www.indexfresh.com/avocado_history.htm
Aiheesta muualla
- Lipponen & Hilpo: Kodin kukoistavat kasvit. WSOY, 2001.
- Avokado Kotimaiset kasvikset ry:n sivustolla
- Fineli: Avokadoöljyn ravintosisältö
- Karala, Maija: Haamuja hedelmätiskillä Tiede.fi. 10.7.2013. (Alun perin Tiede-lehdessä 6/2013)
- ITIS: Persea americana (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Persea americana (englanniksi)
- Flora of China: Persea americana (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Persea americana (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Persea americana (avocado) (englanniksi)