Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Suominen (yritys)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaus:  2017 source edit 
Merkkaus:  2017 source edit 
Rivi 41: Rivi 41:
Vuoden 1982 alussa [[Lassila & Tikanoja]] osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti myös muovisia joustopakkauksia valmistaneen [[Amerplast]]in. Se oli perustettu vuonna 1952 [[Tampere]]ella Amerplast M. Suominen -nimisenä. Amerplast oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista. 1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon kuului J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi nauhatuotteita valmistanut [[Inka (yritys)|Inka]].
Vuoden 1982 alussa [[Lassila & Tikanoja]] osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti myös muovisia joustopakkauksia valmistaneen [[Amerplast]]in. Se oli perustettu vuonna 1952 [[Tampere]]ella Amerplast M. Suominen -nimisenä. Amerplast oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista. 1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon kuului J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi nauhatuotteita valmistanut [[Inka (yritys)|Inka]].


Vuonna 2000 Nakkilassa kuitukankaita valmistaneen J.W. Suominen Oy:n osuus Lassila & Tikanoja -yhtymän liikevaihdosta oli suurempi kuin muilla tytäryhtiöilllä. JWS:n liikevaihto oli noin 570 miljoonaa markkaa, ja liikevoittopsosentti oli noin 21 prosenttia, kun taas Amerplastin ja Säkkivälineen liikevoitto oli alle 8 prosenttia ja Inkalla viisi prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000003861581.html|nimeke=Kuitukankaat parasta Lassila & Tikanojassa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2000-02-10|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

⚫
=== Suominen Oyj (2001–) ===
Syyskuussa 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi: Lassila & Tikanoja Oyj ja Suominen Yhtymä Oyj.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/historia/Sivut/historia.aspx | Nimeke=Historia | Julkaisija=Lassila & Tikanoja Oyj | Viitattu=20.2.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/porssiin-tulo-kohmetti-osakkeen-3393507 | Nimeke=Osakkeen arvo: Pörssiin tulo kohmetti osakkeen | Ajankohta=26.4.2002 | Tekijä=Karttunen, Anu | Julkaisija=Talouselämä | Viitattu=21.7.2016}}</ref>
Syyskuussa 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi: Lassila & Tikanoja Oyj ja Suominen Yhtymä Oyj.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/historia/Sivut/historia.aspx | Nimeke=Historia | Julkaisija=Lassila & Tikanoja Oyj | Viitattu=20.2.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/porssiin-tulo-kohmetti-osakkeen-3393507 | Nimeke=Osakkeen arvo: Pörssiin tulo kohmetti osakkeen | Ajankohta=26.4.2002 | Tekijä=Karttunen, Anu | Julkaisija=Talouselämä | Viitattu=21.7.2016}}</ref>


Rivi 46: Rivi 49:
*J. W. Suominen, jonka nimeksi tuli Suominen Kuitukankaat Oy
*J. W. Suominen, jonka nimeksi tuli Suominen Kuitukankaat Oy
*Amerplast, jonka nimeksi tuli Suominen Joustopakkaukset sekä
*Amerplast, jonka nimeksi tuli Suominen Joustopakkaukset sekä
*Suominen Nauhatuotteet (ent. Inka), jonka osuus yhtiön liikevaihdosta oli noin kymmenesosa ja jonka kannattavuus oli kolmesta yhtiöistä heikoin.
*Suominen Nauhatuotteet (ent. Inka)

⚫
=== Suominen Oyj (2001–) ===


Yrityksen ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kari Parviainen (2001–2002), häntä seurasi [[Heikki Bergholm]] (2002–2006). Vuosina 2002–2004 Suominen Yhtymä Oyj:n tuotteiden kysyntä alkoi taantua, mutta yhtiö maksoi runsasta osinkoa, mikä osaltaan vaaransi yhtiön tulevaisuutta.<ref name="te14">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/suomisella+pyyhkii+paremmin/a2228075 | Nimeke=Suomisella pyyhkii paremmin | Ajankohta=27.1.2014 | Tekijä=Salin, Markus | Julkaisu=Talouselämä | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Vuonna 2002 yhtiö koki ensimmäisen listautumisen jälkeisen toimitusjohtajanvaihdoksensa, kun 13 kuukauden ajan ajan tehtävässä toiminut Kari Parviainen vaihtui [[Heikki Bergholm]]iin<ref name="te121102" />. Vuonna 2003 Suominen osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi [[Puola]]n joustopakkaustehtaansa kapasiteetin kaksinkertaiseksi.<ref name="hist"/>
Yrityksen ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kari Parviainen (2001–2002). Vuosina 2002–2004 Suominen Yhtymä Oyj:n tuotteiden kysyntä alkoi taantua, mutta yhtiö maksoi runsasta osinkoa, mikä osaltaan vaaransi yhtiön tulevaisuutta.<ref name="te14">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/suomisella+pyyhkii+paremmin/a2228075 | Nimeke=Suomisella pyyhkii paremmin | Ajankohta=27.1.2014 | Tekijä=Salin, Markus | Julkaisu=Talouselämä | Viitattu=13.7.2016}}</ref> Vuonna 2002 yhtiö koki ensimmäisen listautumisen jälkeisen toimitusjohtajanvaihdoksensa, kun 13 kuukauden ajan ajan tehtävässä toiminut Kari Parviainen vaihtui [[Heikki Bergholm]]iin<ref name="te121102" />. Vuonna 2003 Suominen osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi [[Puola]]n joustopakkaustehtaansa kapasiteetin kaksinkertaiseksi.<ref name="hist"/>


Nauhatuotteet myi alkuvuodesta 2004 liiketoimintansa konserniyhtiö Inkalle<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/G7BlCg/4u97WhHDbMviN7jJtLRfLw/Vuosikertomus_2003.pdf | Nimeke=Vuosikertomus 2003 | Selite = sivu 12 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref>, joka myytiin lopulta syyskuussa 2005 Midinvest-rahastoille ja yrityksen toimivalle johdolle<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/agrLEQ/1Yn1hlBEEAvnqRTTy5QLxw/Vuosikertomus_2005.pdf | Nimeke=Vuosikertomus 2005 | Selite = sivu 5 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref>.
Nauhatuotteet myi alkuvuodesta 2004 liiketoimintansa konserniyhtiö Inkalle<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/G7BlCg/4u97WhHDbMviN7jJtLRfLw/Vuosikertomus_2003.pdf | Nimeke=Vuosikertomus 2003 | Selite = sivu 12 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref>, joka myytiin lopulta syyskuussa 2005 Midinvest-rahastoille ja yrityksen toimivalle johdolle<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/agrLEQ/1Yn1hlBEEAvnqRTTy5QLxw/Vuosikertomus_2005.pdf | Nimeke=Vuosikertomus 2005 | Selite = sivu 5 | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=13.7.2016}}</ref>.

Versio 18. maaliskuuta 2020 kello 15.55

Suominen Oyj
Tiedosto:Suominen-yhtymän logo.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: SUY1V
Markkina-arvo Laskua 117,9 milj. € (31.12.2018)[1]
Toimitusjohtaja Petri Helsky
Puheenjohtaja Jan Johansson
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toimiala kuitukankaat
Liikevaihto Nousua 431,1 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Laskua 4,6 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Nousua 0,7 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 6176 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.suominen.fi

Suominen Oyj on suomalainen yhtiö, joka valmistaa kuitukankaita pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia. Yhtiöllä on Suomen lisäksi tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Espanjassa ja Italiassa. Yhtiön osake noteerataan Helsingin pörssissä.

Suomisen historia Suomessa alkoi Juho Wiktor Suomisen vuonna 1898 Nakkilaan perustamasta nahkurinverstaasta, joskin yhtiön nykyisten tytäryhtiöiden historia ulottuu vanhimmillaan vuoteen 1767. Suominen kuului noin kahden vuosikymmenen ajan Lassila & Tikanoja -konserniin, kunnes se vuonna 2001 tehdyn jakautumisen yhteydessä irtosi omaksi yhtiökseen. Jakautumisen jälkeen Suominen valmisti myös joustopakkauksia, kosteuspyyhkeitä ja nauhatuotteita, mutta vuodesta 2014 lähtien se on ollut yksinomaan kuitukangasvalmistaja.

Historia

J. W. Suomisen nahkatehdas Nakkilassa.

J. W. Suominen Oy (1898–1982)

J. W. Suominen perusti Nakkilaan Tattaranjoen varrelle nahkurinverstaan vuonna 1898. Paikka oli sijainniltaan oivallinen nahanjalostuksen tarpeisiin; Poriin oli matkaa parikymmentä kilometriä, vieressä kulki 1895 valmistunut Tampere–Pori-rata, Tattaranjoesta oli saatavilla nahan muokkauksessa tarvittavaa vettä ja läheisen Kokemäenjoen kautta jätevedet kulkeutuivat kauas merelle. Alueella olevat rakennukset omisti suutari Kalle Koskinen, jonka tyttären Emman kanssa Suominen avioitui myös vuonna 1898. Teollinen toiminta tuotantolaitoksella alkoi vuonna 1908, jolloin verstaan yhteyteen rakennettiin ensimmäinen varsinainen tehdasrakennus ja käyttövoimaksi hankittiin höyrykone. Ensimmäisen maailmansodan johdosta nahan kysyntä Venäjän keisarikunnassa kasvoi ja tehdasta laajennettiin. Vuonna 1916 valmistui uusi tehdasrakennus ja myöhemmin 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti.[3]

J. W. Suomisen kuoltua vuonna 1935 tehtaan johtoon tuli hänen poikansa Leo Suominen, jonka johdolla alkoi laajentuminen.[4] 1960-luvulla kenkiä alettiin valmistaa nahan lisäksi muistakin materiaaleista, mutta kenkienvalmistuksen kannattavuuden heikkenemisen myötä myös nahkatehtaan kannattavuus laski. J. W. Suominen vastasi ongelmaan aloittamalla huopien, mattojen ja vanun valmistuksen tekstiilikuitukankaasta. Yhtiön ensimmäinen kuitukangastuote valmistui vuonna 1965.[5][6]

Osa Lassila & Tikanojaa (1982–2001)

Vuoden 1982 alussa Lassila & Tikanoja osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti myös muovisia joustopakkauksia valmistaneen Amerplastin. Se oli perustettu vuonna 1952 Tampereella Amerplast M. Suominen -nimisenä. Amerplast oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista. 1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon kuului J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi nauhatuotteita valmistanut Inka.

Vuonna 2000 Nakkilassa kuitukankaita valmistaneen J.W. Suominen Oy:n osuus Lassila & Tikanoja -yhtymän liikevaihdosta oli suurempi kuin muilla tytäryhtiöilllä. JWS:n liikevaihto oli noin 570 miljoonaa markkaa, ja liikevoittopsosentti oli noin 21 prosenttia, kun taas Amerplastin ja Säkkivälineen liikevoitto oli alle 8 prosenttia ja Inkalla viisi prosenttia.[7]

Suominen Oyj (2001–)

Syyskuussa 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi: Lassila & Tikanoja Oyj ja Suominen Yhtymä Oyj.[8][9]

Suominen Yhtymään kuuluivat[10][5]:

  • J. W. Suominen, jonka nimeksi tuli Suominen Kuitukankaat Oy
  • Amerplast, jonka nimeksi tuli Suominen Joustopakkaukset sekä
  • Suominen Nauhatuotteet (ent. Inka)

Yrityksen ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kari Parviainen (2001–2002). Vuosina 2002–2004 Suominen Yhtymä Oyj:n tuotteiden kysyntä alkoi taantua, mutta yhtiö maksoi runsasta osinkoa, mikä osaltaan vaaransi yhtiön tulevaisuutta.[11] Vuonna 2002 yhtiö koki ensimmäisen listautumisen jälkeisen toimitusjohtajanvaihdoksensa, kun 13 kuukauden ajan ajan tehtävässä toiminut Kari Parviainen vaihtui Heikki Bergholmiin[10]. Vuonna 2003 Suominen osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi Puolan joustopakkaustehtaansa kapasiteetin kaksinkertaiseksi.[5]

Nauhatuotteet myi alkuvuodesta 2004 liiketoimintansa konserniyhtiö Inkalle[12], joka myytiin lopulta syyskuussa 2005 Midinvest-rahastoille ja yrityksen toimivalle johdolle[13].

Suominen Yhtymä ajautui kannattavuusongelmiin, ja vuosien 2005–2014 välillä se esimerkiksi maksoi osinkoa vain kahdesti.[14] Yhtiön toimitusjohtajina toimivat vuonna 2006 tehtävästä väistyneen Bergholmin jälkeen Kalle Tanhuanpää (2006–2008)[15] ja Petri Rolig (2008–2011)[16][17]. Vuonna 2010 yhtiö sulki Norrköpingissä toimineen joustopakkaustehtaansa, ja seuraavana vuonna suljettiin Nastolan joustopakkaustehdas.[5]

Elokuussa 2011 Suominen osti Ahlstromin Home & Personal -liiketoiminnan eli pyyhintätuotteet, minkä myötä Suomisesta tuli maailmanlaajuinen markkinajohtaja rullatavarana myydyissä ja pyyhintätuotteisiin tarkoitetuissa kuitukankaissa.[5] Kauppa sisälsi tuotantolaitoksia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa, ja vanhimman hankitun tuotantolaitoksen historia ulottui vuoteen 1767. Suominen kasvoi kaupan myötä lähes kaksinkertaiseksi, ja lokakuussa 2011 yhtiö järjesti kaupan rahoittaakseen osake- ja konversioannin, joka nosti Ahlstromin Suomisen suurimmaksi omistajaksi.[18][19] Joulukuussa 2011 Suomisen toimitusjohtajaksi valittiin Nina Kopola. Yhtiön strategia uudistettiin vuoden 2012 aikana. Samana vuonna käytiin myös yt-neuvotteluita, ja Nakkilan-tehtaalla suljettiin tuotantolinja[20].

Huhtikuussa 2012 yhtiön nimi lyhentyi Suominen Oyj:ksi,[21] ja vuonna 2013 yhtiön pääkonttori ja kotipaikka siirrettiin Tampereelta Helsinkiin.[5] Kesällä 2013 Suominen myi pois asiakkaidensa kanssa kilpailleen ja näin hankaluuksia aiheuttaneen Codi Wipes -liiketoimintayksikön.[11] Ahlstromin Home & Personal -kauppa viimeisteltiin tammikuussa 2014, jolloin Suominen osti lupavaikeuksien jälkeen brasilialaisen Paulínian tehtaan laajantaen tuotantonsa samalla Etelä-Amerikkaan.[22] Tappiollisen Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueensa osake-enemmistön yhtiö myi britannialaiselle pääomasijoitusyhtiölle heinäkuussa 2014. Kaupan myötä Suomisesta tuli yksinomaan kuitukangasyhtiö.[23][5]

Lokakuussa 2014 Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two B osti osti Suomisen osakkeita Ahlstromilta.[24] [25] Loppuvuonna 2014 Suominen aloitti kasvuun tähdänneen strategisen vaiheen[26] ja käynnisti sitä varten investointiohjelman, joka sisälsi parannuksia tehtaisiin Espanjassa ja Brasiliassa sekä Nakkilassa aikaisemmin suljetun linjan käyttöön palauttamisen.[27]

Toukokuussa 2015 yhtiö ilmoitti rakentavansa Bethunen-tehtaalleen uuden tuotantolinjan,[28] ja syksyllä se ilmoitti kasvattavansa investointiohjelmansa 60 milj. euroon.[29]

Alkuvuonna 2016 Suominen nousi Helsingin pörssissä keskisuurten yhtiöiden (Mid Cap) ryhmään.[30] [31] Keväällä 2016 yhtiö supisti osakemääräänsä ns. käänteisellä splitillä viidesosaan.[32].

Vuonna 2017 Suomisen liikevaihto oli 426 miljoonaa euroa.[33]

Vuonna 2018 Suomisella oli yli 650 työntekijää Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.[33] Elokuussa 2018 Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola jätti tehtävänsä. Hänen jälkeensä väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Tapio Engström.[34] Pekka Ojanpään oli tarkoitus aloittaa toimitusjohtajana joulukuussa 2018, mutta hän kuoli ennen sitä.[35]

Petri Helsky aloitti Suominen Oyj:n toimitusjohtajana tammikuussa 2019.[33]

Organisaatio

Suominen-konsernin emoyhtiö on Suominen Oyj, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä, Suomessa. Konsernilla on Suomessa, Italiassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa sataprosenttisesti omistetut tytäryhtiöt, joiden kautta se omistaa sataprosenttisesti tuotantolaitostensa osakekannat.[36]

Yhtiö on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Amerikat ja Eurooppa.[37]

Hallinto

Suomisen toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2019 Petri Helsky. Keväällä 2020 Suominen Oyj:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jan Johanssonin lisäksi Risto Anttonen, Andreas Ahlström, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Sari Pajari. Yhtiön johtoryhmään taas kuuluivat toimitusjohtaja Petri Helskyn lisäksi Toni Tamminen, Lynda A. Kelly, Markku Koivisto, Klaus Korhonen, Ernesto Levy ja Mimoun Saïm.[38]

Omistajat

Suomisella oli 29. helmikuuta 2020 58 259 219 osaketta ja noin 3 800 osakkeenomistajaa, joista kaksi suurinta olivat Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two B.V ja Erkki Etolan omistama Oy Etra Invest Ab.[39]

Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa olivat (suluissa prosenttiosuus osakkeista) [39]

  1. AC Invest Two B.V (23,95)
  2. Oy Etra Invest Ab (13,34)
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (7,72)
  4. Euroclear Bank Sa/Nv (5,81)
  5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,23)
  6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (5,19)
  7. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (3,23)
  8. Oy H. Kuningas & Co Ab (2,69)
  9. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy (2,18)
  10. Evald ja Hilda Nissin säätiö (1,72)

Tuotteet

Suominen valmistaa kuitukangasrullia pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tarpeisiin. Yhtiön toimittamasta kuitukankaasta valmistetaan esimerkiksi lastenhoito- ja muita pyyhkeitä, terveyssiteitä ja haavanhoitotuotteita. Suominen on maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia, ja pyyhintään tarkoitetuissa kuitukankaissa se on noin 20 prosentin osuudellaan maailmanlaajuinen markkinajohtaja.[40] Yhteensä Suominen työllistää noin 600 ihmistä Euroopassa ja Pohjois- sekä Etelä-Amerikassa.[41]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Vuosikertomus 2018 (PDF) Suominen Oyj. Viitattu 23.6.2019.
  2. ↑ Yhtiöjärjestys Suominen Oyj. Viitattu 12.7.2016.
  3. ↑ J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 3.2.2017.
  4. ↑ Nummela, Ilkka: Kauppaneuvos Leo Suominen (1904–1970). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. ↑ a b c d e f g Historia Suominen Oyj. Viitattu 12.7.2016.
  6. ↑ J. W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 12.7.2016.
  7. ↑ Kuitukankaat parasta Lassila & Tikanojassa Helsingin Sanomat. 10.2.2000. Viitattu 18.3.2020.
  8. ↑ Historia Lassila & Tikanoja Oyj. Viitattu 20.2.2015.
  9. ↑ Karttunen, Anu: Osakkeen arvo: Pörssiin tulo kohmetti osakkeen 26.4.2002. Talouselämä. Viitattu 21.7.2016.
  10. ↑ a b Mikkonen, Antti: Sijoituskommentit: Kasvua, tehtailija Bergholm Talouselämä. Viitattu 13.7.2016.
  11. ↑ a b Salin, Markus: Suomisella pyyhkii paremmin Talouselämä. 27.1.2014. Viitattu 13.7.2016.
  12. ↑ Vuosikertomus 2003 (sivu 12) Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  13. ↑ Vuosikertomus 2005 (sivu 5) Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  14. ↑ Osinkohistoria: Suominen Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  15. ↑ Kalle Tanhuanpää Suominen Yhtymän toimitusjohtajaksi Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  16. ↑ Seppälä, Jarmo: Petri Rolig Suomisen toimitusjohtajaksi Tekniikka & Talous. Viitattu 13.7.2016.
  17. ↑ Suominen Oyj: Petri Rolig jää pois Suominen Oyj:n palveluksesta Suominen Oyj/Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  18. ↑ Seppälä, Jarmo: Ahlstrom myy pyyhkeitä Suomiselle Tekniikka & Talous. 4.8.2011. Viitattu 13.7.2016.
  19. ↑ Kalmi, Riikka: Pörssin ainoa naispomo: Jos lapsia hankkii, ne on hoidettava Taloussanomat. 7.12.2011. Viitattu 13.7.2016.
  20. ↑ Suominen aikoo lomauttaa Tampereella hs.fi. 31.7.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.7.2012.
  21. ↑ Pörssitiedote: Suominen Yhtymä Oyj on nyt Suominen Oyj 13.4.2012. Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  22. ↑ Suominen ostaa Ahlstromin Paulínian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla 10.1.2014. Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  23. ↑ Pantzar, Minna: Suominen myi osiaan ja paransi tulosnäkymiään Yle Uutiset. 11.7.2014. Viitattu 13.7.2016.
  24. ↑ Hurmerinta, Mirko: Ahlstrom myy Home and Personal -liiketoimintansa ja päivittää ohjeistustaan Arvopaperi. Viitattu 13.7.2016.
  25. ↑ Thomas Ahlström nimitetty Suominen Oyj:n nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi Suominen Oyj/Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  26. ↑ Pörssitiedote: Suominen siirtyy uuteen kasvua painottavaan strategiseen vaiheeseen – sijoitetun pääoman tuottotavoitetta korotettu, osinkopolitiikka julkaistu Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  27. ↑ Suominen käynnistää investointiohjelman kasvustrategiansa toteuttamiseksi Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  28. ↑ Suominen vahvistaa investoivansa uuteen tuotantolinjaan Bethunen-tehtaalle - uusi linja keskittyy kotitalouksien ja teollisuuden pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa käytettäviin kuitukankaisiin Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  29. ↑ Suominen laajentaa investointiohjelmaansa 60 miljoonaan euroon ja täsmentää Bethunen-tehtaan investoinnin arvoa Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  30. ↑ Suominen nousee pienten yhtiöiden listalta keskisuurten joukkoon Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  31. ↑ Osake ja omistus Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  32. ↑ Suominen suunnittelee osakkeidensa yhdistämistä Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  33. ↑ a b c Suominen menetti uuden toimitusjohtajansa lentoturmassa – Nyt tehtävään valittiin Petri Helsky www.aamulehti.fi. Viitattu 18.3.2020.
  34. ↑ Naisjohtajien pioneerin Nina Kopolan ura Suomisella päättyi Yle 3.8.2018
  35. ↑ Keto-Tokoi, Jenna; Saastamoinen, Anni; Hyttinen, Tuomo: Zimbabwen lentoturmassa kuolivat Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja metsäyhtiö UPM:n johtaja Heikki Vappula: ”Tämä tragedia jättää meidät kaikki sanattomiksi” Iltalehti.fi. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
  36. ↑ Suomisen vuosikertomus 2015, 80
  37. ↑ Liiketoiminta www.suominen.fi. Viitattu 18.3.2020.
  38. ↑ Hallinnointi www.suominen.fi. Suominen Oyj. Viitattu 18.3.2020.
  39. ↑ a b Osake ja omistus www.suominen.fi. Viitattu 17.3.2020.
  40. ↑ Tietoa Suomisesta: Toimintaympäristö Suominen Oyj.
  41. ↑ Tietoa Suomisesta: Suominen yhtiönä Suominen Oyj.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suominen_(yritys)&oldid=18801188”