Ero sivun ”Šamanismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
Rivi 30: Rivi 30:
{{Commons-rivi|Category:Shamanism|Šamanismi}}
{{Commons-rivi|Category:Shamanism|Šamanismi}}
{{Wikikirjasto|Maailman uskonnot/Samanismi|Samanismi}}
{{Wikikirjasto|Maailman uskonnot/Samanismi|Samanismi}}
* Sari Östman: [http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=4122 Kun loitsijat vielä loveen lankesivat – shamanistisen maailmankuvan käsikirja.] Kirja-arvostelu teoksesta: Siikala, Anna-Leena: Suomalainen shamanismi – mielikuvien historiaa. SKS, 2017. (Agricolan kirja-arvostelut 30.10.2017)
* [http://www.lehto-ry.org/shamanismi.html Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry.].
* [http://www.lehto-ry.org/shamanismi.html Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry.].
* [http://www.thuleia.com/shamanismi.html Thuleian Tupa: Shamanismi].
* [http://www.thuleia.com/shamanismi.html Thuleian Tupa: Shamanismi].

Versio 15. marraskuuta 2017 kello 11.59

Altailainen naisšamaani ja rumpu. S. I. Borisovin valokuva venäläisessä postikortissa 1910-luvulta.

Šamanismi (rinnakkainen muoto samanismi) tarkoittaa hengellistä kulttuuria, jossa šamaanilla on keskeinen osa.[1] Šamaani on yhteisön jäsen, jolla uskotaan olevan erityisiä yliluonnollisia taitoja. Šamaani on usein parantaja ja ennustaja, hän neuvoo monenlaisissa ongelmissa ja toimii yhdyssiteenä henkimaailman ja ihmisyhteisön välillä.[2]

Šamanismiin liittyy usein muuntuneiden tajunnantilojen käyttö yhteytenä henkimaailmaan. Joskus henkimaailmaan pyritään myös unessa. Transsitilaa haetaan muun muassa rummuttamalla, rytmikkäällä musiikilla ja laululla, toistuvilla tanssiliikkeillä ja muilla toistuvilla rituaaleilla.[2]

Šamanismin esiintyminen maailmassa

Lähes kaikilla maapallon pohjoisilla alueilla, havumetsävyöhykkeestä arktisiin alueisiin, harjoitetaan šamanismia. Šamanismia tunnetaan Euraasiassa Skandinaviasta Tyynellemerelle ja Japaniin, Pohjois-Amerikassa intiaanien keskuudessa ja inuittien keskuudessa Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa. Sana šamaani on peräisin Siperian evenkeiltä.[2] Suomalaisten tai laajemmin itämerensuomalaisten keskuudesta ei tunneta varsinaiselle pohjoiselle šamanismille suoraan verrannollisia ilmiöitä – kylläkin sellaisten mahdollisia jäänteitä.[3]

Šamanismia esiintyy myös elinvoimaisena korealaisten keskuudessa. Etelä-Koreassa siitä käytetään nimitystä Musok eli mudang-menot. Etelä-Koreassa arvioitiin vuonna 1972 olevan mudang eli šamaaneja noin 0,3 % väestöstä.[4]

Katso myös

Lähteet

  • Kena, Kirsti: Kaukoidän teologian näkökulmia. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 181. Jyväskylä: Gummerus, 1993. ISBN 951-9111-93-X.

Viitteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b c Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
  3. Siikala, Anna-Leena: Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992 (2. tarkistettu painos 1994). ISBN 951-717-704-6.
  4. Kena 1993.

Kirjallisuutta

  • Drury, Nevill: Šamanismi. (The elements of shamanism, 1989.) Suomentanut Eero Mänttäri. Hämeenlinna: Karisto, 1993. ISBN 951-23-3309-0.
  • Hoppál, Mihály: Šamaanien maailma. Suomentanut Juhani Huotari. Jyväskylä: Atena, 2003. ISBN 951-796-299-1.
  • Ohlmarks, Åke: Studien zum Problem des Schamanismus. Lund: Universitas Regia Lundensis, 1939.
  • Pentikäinen, Juha: Samaanit: Pohjoisten kansojen elämäntaistelu. Helsinki: Etnika, 1998. ISBN 951-97889-1-3.
  • Remes, Marjo: Katseen kulttuuriset rajat: Shamanismista uusshamanismiin. Väitöskirja, Lapin yliopisto, Acta Universitatis Lapponiensis 87. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2005. ISBN 951-634-974-9.
  • Siikala, Anna-Leena: Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992 (2. tarkistettu painos 1994). ISBN 951-717-704-6.

Aiheesta muualla

Wikibooks
Wikibooks