Ero sivun ”Saarimäki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
triviaa |
p stilisointia |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Meijeritoiminta jatkui vuoteen [[1960]] asti, jolloin se liitettiin Salon seudun osuusmeijeriin. Osuuskauppa laajeni ensin [[Vartsala]]an ja [[Kokkila]]an, mutta sekin myöhemmin liitettiin Salon seudun osuuskauppaan. Myös osuuspankki liitettiin Saloon suurempaan osuuskuntaan. [[Halikon kirkonkylä]]n kehittyessä palvelut alkoivat siirtyä sinne, eikä nykyään Saarimäessä ole enää yksityisiä palveluita. |
Meijeritoiminta jatkui vuoteen [[1960]] asti, jolloin se liitettiin Salon seudun osuusmeijeriin. Osuuskauppa laajeni ensin [[Vartsala]]an ja [[Kokkila]]an, mutta sekin myöhemmin liitettiin Salon seudun osuuskauppaan. Myös osuuspankki liitettiin Saloon suurempaan osuuskuntaan. [[Halikon kirkonkylä]]n kehittyessä palvelut alkoivat siirtyä sinne, eikä nykyään Saarimäessä ole enää yksityisiä palveluita. |
||
== |
==Lähteet== |
||
*Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti: ''Halikon kulttuuriympäristö ja arvot'' |
*Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti: ''Halikon kulttuuriympäristö ja arvot'' |
||
Nykyinen versio 31. tammikuuta 2017 kello 22.01
Saarimäki on kylä Länsi-Halikossa ja on osa Hajalan taajamaa. Kylä keskittyy Saarimäen ympärille. Mäen ympäristö on viljeltyä. Kuninkaantie ja rantarata kulkevat kylän läpi.
Saarimäki sijaitsee Purilanjoenlaaksossa, joka on Halikon vanhinta asutusseutua. Saarimäen kylä on perustettu viimeistään 1200-luvulla, sillä se kuului ns. suomalaisen vero-oikeuden piiriin. Ensimmäinen asiakirjamaininta Saarimäestä on vuodelta 1538, ja kylässä oli vain yksi kantatila 1900-luvun alkuun asti.
Kylään perustettiin vuonna 1909 koulu, joka on edelleen toiminnassa. Saarimäki alkoi kasvaa Hajalan kehittyessä 1900-luvun alussa Halikon keskustaksi, ja kylään rakennettiin paljon omakotitaloja. Asutus sijoittui Kuninkaantien varrelle etenkin kylän länsiosaan, joka kasvoi yhteen Hajalan kanssa.
Osuustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylään alkoi 1900-luvulla kehittyä paljon palveluita, ja halikkolaiset hyödynsivät ensimmäisten joukossa vuonna 1901 voimaan tullutta osuustoimintalakia. Kylään perustettiin Hajalan osuuskauppa 1903, Hajalan osuusmeijeri 1905 ja osuuskassa 1926, joka kehittyi Hajalan osuuspankiksi.
Meijeritoiminta jatkui vuoteen 1960 asti, jolloin se liitettiin Salon seudun osuusmeijeriin. Osuuskauppa laajeni ensin Vartsalaan ja Kokkilaan, mutta sekin myöhemmin liitettiin Salon seudun osuuskauppaan. Myös osuuspankki liitettiin Saloon suurempaan osuuskuntaan. Halikon kirkonkylän kehittyessä palvelut alkoivat siirtyä sinne, eikä nykyään Saarimäessä ole enää yksityisiä palveluita.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti: Halikon kulttuuriympäristö ja arvot