Ero sivun ”S” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→S-kirjaimen merkityksiä: S=etelä |
p kappalejakoa, rivitys |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Latinalaiset aakkoset|iso=S|pieni=s}} |
{{Latinalaiset aakkoset|iso=S|pieni=s}} |
||
'''S''' ('''s''') on [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten]] ja myös [[suomen kielen aakkoset|suomen aakkosten]] 19. [[kirjain]]. Kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äs'' (aiemmin myös ''es'')<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä |
'''S''' ('''s''') on [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten]] ja myös [[suomen kielen aakkoset|suomen aakkosten]] 19. [[kirjain]]. Kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äs'' (aiemmin myös ''es'')<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä |
||
| Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 | |
| Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 | |
||
Rivi 9: | Rivi 8: | ||
[[kreikkalainen kirjaimisto|Kreikkalaisessa kirjaimistossa]] latinalaista S-kirjainta vastaa [[sigma]] (Σ, σ, ς), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[С|kyrillinen С (с)]]. [[Makedonian kieli|Makedonian]] aakkosiin kuuluva [[Ѕ|kyrillinen Ѕ (ѕ)]] on samannäköinen mutta äännearvoltaan erilainen. |
[[kreikkalainen kirjaimisto|Kreikkalaisessa kirjaimistossa]] latinalaista S-kirjainta vastaa [[sigma]] (Σ, σ, ς), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[С|kyrillinen С (с)]]. [[Makedonian kieli|Makedonian]] aakkosiin kuuluva [[Ѕ|kyrillinen Ѕ (ѕ)]] on samannäköinen mutta äännearvoltaan erilainen. |
||
==S suomen kielessä== |
== S suomen kielessä == |
||
S-kirjaimella merkitään suomessa konsonanttia, joka ääntyy tavallisesti [[soinniton alveolaarinen sibilantti|soinnittomana alveolaarisena sibilanttina]] {{IPA|[s]}}. Sillä on kuitenkin myös [[allofoni|allofoneja]] eli samaa merkitseviä variantteja. S voi ääntyä suomessa ns. [[soinniton postalveolaarinen frikatiivi|suhuässänä]] {{IPA|[ʃ]}} tai vokaalien välissä soinnillisena {{IPA|[z]}}:na, äänneympäristöstä ja puhujasta riippuen.<ref name=johdatus>{{Kirjaviite | Tekijä=Ojutkangas, Krista & Larjavaara, Meri & Miestamo, Matti & Ylikoski, Jussi | Nimeke=Johdatus kielitieteeseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY oppimateriaalit | Vuosi=2009 | Sivu=97 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32577-3}}</ref> |
S-kirjaimella merkitään suomessa konsonanttia, joka ääntyy tavallisesti [[soinniton alveolaarinen sibilantti|soinnittomana alveolaarisena sibilanttina]] {{IPA|[s]}}. Sillä on kuitenkin myös [[allofoni|allofoneja]] eli samaa merkitseviä variantteja. S voi ääntyä suomessa ns. [[soinniton postalveolaarinen frikatiivi|suhuässänä]] {{IPA|[ʃ]}} tai vokaalien välissä soinnillisena {{IPA|[z]}}:na, äänneympäristöstä ja puhujasta riippuen.<ref name=johdatus>{{Kirjaviite | Tekijä=Ojutkangas, Krista & Larjavaara, Meri & Miestamo, Matti & Ylikoski, Jussi | Nimeke=Johdatus kielitieteeseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY oppimateriaalit | Vuosi=2009 | Sivu=97 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32577-3}}</ref> |
||
Rivi 21: | Rivi 20: | ||
S-kirjaimen lisäksi suomessa käytetään myös [[Š]]-kirjainta vierasperäisissä sanoissa. |
S-kirjaimen lisäksi suomessa käytetään myös [[Š]]-kirjainta vierasperäisissä sanoissa. |
||
==S muissa kielissä== |
== S muissa kielissä == |
||
S-kirjain äännetään muissakin kielissä tavallisimmin [[Soinniton alveolaarinen sibilantti|{{IPA|[s]}}]], joskus myös [[Soinniton postalveolaarinen frikatiivi|{{IPA|[ʃ]}}]] – näin esimerkiksi [[Unkarin kieli|unkarissa]]. S-kirjain voi ääntyä myös {{IPA|[z]}} kuten esimerkiksi englannissa ja saksassa.<ref name=savolainen/> |
S-kirjain äännetään muissakin kielissä tavallisimmin [[Soinniton alveolaarinen sibilantti|{{IPA|[s]}}]], joskus myös [[Soinniton postalveolaarinen frikatiivi|{{IPA|[ʃ]}}]] – näin esimerkiksi [[Unkarin kieli|unkarissa]]. S-kirjain voi ääntyä myös {{IPA|[z]}} kuten esimerkiksi englannissa ja saksassa.<ref name=savolainen/> |
||
S esiintyy monien kielten kirjainyhdistelmissä, jotka vastaavat tiettyjä [[foneemi|foneemeja]] – lähinnä {{IPA|/s/}} tai {{IPA|/ʃ/}}. Tällaisia kirjainyhdistelmiä ovat muun muassa ''sh'', ''sch'', ''sz'', ''skj'' ja ''sj''. |
S esiintyy monien kielten kirjainyhdistelmissä, jotka vastaavat tiettyjä [[foneemi|foneemeja]] – lähinnä {{IPA|/s/}} tai {{IPA|/ʃ/}}. Tällaisia kirjainyhdistelmiä ovat muun muassa ''sh'', ''sch'', ''sz'', ''skj'' ja ''sj''. |
||
==Muita esitystapoja== |
== Muita esitystapoja == |
||
{{esitystavat|iso=S|pieni=s|morse=...|radiosuomi=Sakari|radionato=Sierra|braillenumero=|ASCII-iso=83|ASCII-pieni=115|Unicode-iso=U+0053|Unicode-pieni=U+0073}} |
{{esitystavat|iso=S|pieni=s|morse=...|radiosuomi=Sakari|radionato=Sierra|braillenumero=|ASCII-iso=83|ASCII-pieni=115|Unicode-iso=U+0053|Unicode-pieni=U+0073}} |
||
==S-kirjaimen merkityksiä== |
== S-kirjaimen merkityksiä == |
||
*[[Kemia]]ssa |
*[[Kemia]]ssa |
||
**S on [[rikki|rikin]] merkki |
**S on [[rikki|rikin]] merkki |
||
Rivi 58: | Rivi 58: | ||
* [[Ilmansuunnat|Ilmansuunnan]] lyhenteenä '''S''' merkitsee [[etelä]]ä |
* [[Ilmansuunnat|Ilmansuunnan]] lyhenteenä '''S''' merkitsee [[etelä]]ä |
||
==Katso myös== |
== Katso myös == |
||
*[[Š]], š (hattu-s) |
*[[Š]], š (hattu-s) |
||
*[[Ѕ]], ѕ ([[Kyrillinen kirjaimisto|kyrillisiä kirjaimia]]) |
*[[Ѕ]], ѕ ([[Kyrillinen kirjaimisto|kyrillisiä kirjaimia]]) |
||
Rivi 67: | Rivi 67: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
=== Viitteet === |
|||
{{Viitteet|sarakkeet}} |
|||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
Versio 19. marraskuuta 2014 kello 12.59
|
S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19. kirjain. Kirjaimen nimi on suomen kielessä äs (aiemmin myös es)[1] ja äännearvo tavallisesti [s].
Latinalaisten suuraakkosten S-kirjainta vastaa pienaakkosissa tavallisesti s. Aiemmin pienaakkosena käytettiin myös ſ-kirjainta (ns. pitkä s), erityisesti fraktuurakirjaimissa. Saksan kielessä puolestaan ss-yhdistelmä merkitään tietyissä tilanteissa ß-kirjaimella.
Kreikkalaisessa kirjaimistossa latinalaista S-kirjainta vastaa sigma (Σ, σ, ς), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan kyrillinen С (с). Makedonian aakkosiin kuuluva kyrillinen Ѕ (ѕ) on samannäköinen mutta äännearvoltaan erilainen.
S suomen kielessä
S-kirjaimella merkitään suomessa konsonanttia, joka ääntyy tavallisesti soinnittomana alveolaarisena sibilanttina [s]. Sillä on kuitenkin myös allofoneja eli samaa merkitseviä variantteja. S voi ääntyä suomessa ns. suhuässänä [ʃ] tai vokaalien välissä soinnillisena [z]:na, äänneympäristöstä ja puhujasta riippuen.[2]
Suomalainen [s]-äänne on erilainen kuin useiden eurooppalaisten kielten s:[3]
- kielen kärki nousee aina ylös hampaiden taakse
- suomalainen s ei muutu selvästi soinnilliseksi vokaalien välissä
- se on vähän lyhempi kuin esim. englantilaisen s
- se ei ole niin "terävä" kuin esim. saksan, ruotsin tai englannin s.
S-kirjaimen lisäksi suomessa käytetään myös Š-kirjainta vierasperäisissä sanoissa.
S muissa kielissä
S-kirjain äännetään muissakin kielissä tavallisimmin [s], joskus myös [ʃ] – näin esimerkiksi unkarissa. S-kirjain voi ääntyä myös [z] kuten esimerkiksi englannissa ja saksassa.[3]
S esiintyy monien kielten kirjainyhdistelmissä, jotka vastaavat tiettyjä foneemeja – lähinnä /s/ tai /ʃ/. Tällaisia kirjainyhdistelmiä ovat muun muassa sh, sch, sz, skj ja sj.
Muita esitystapoja
- Morseaakkosissa S merkitään: ...
- Radioaakkosissa S on suomalaisen standardin mukaan Sakari ja NATO-standardin mukaan Sierra
- Pistekirjoituksessa (Braille) S merkitään:
- Tietokoneissa S koodataan eri merkistöissä seuraavasti:
S | s | |
---|---|---|
ASCII | 83 | 115 |
Unicode | U+0053 | U+0073 |
S-kirjaimen merkityksiä
- Kemiassa
- S on rikin merkki
- s tarkoittaa kiinteää olomuotoa, esimerkiksi NaCl (s).
- Biokemiassa S merkitsee seriiniä.
- SI-järjestelmässä
- S on sähkönjohtokyvyn yksikön siemensin tunnus
- s on ajan yksikön sekunnin tunnus.
- Fysiikassa
- S on näennäistehon tunnus
- S on sedimentaationopeuden yksikön svedbergin tunnus
- s voi tarkoittaa matkaa tai etäisyyttä.
- Termodynamiikassa S on entropian tunnus.
- Kvanttimekaniikassa s merkitsee spinkvanttilukua.
- Matematiikassa
- S voi merkitä summaa
- s tarkoittaa usein kaaren pituutta.
- Tietotekniikassa <s> on HTML-kielen elementti, jolla saadaan aikaan tekstin
yliviivaus. - Ajoneuvon kansallisuustunnuksena S tarkoittaa Ruotsia. Se tulee sanasta Sverige
- Lyhenne s. tarkoittaa suomen kielessä sivu(t), sivu(i)lla tai syntynyt.
- Arvosanoissa S tarkoittaa suoritettu.
- Vaatteiden kokoluokituksessa S merkitsee pientä (englannin kielen sanasta small).[4]
- S-ryhmä on suomalainen osuuskaupparyhmittymä.
- Elokuvissa merkintä -S- tarkoittaa sallittua kaikenikäisille.
- VR-Yhtymän yleisöaikatauluissa kirjain S tarkoittaa Pendolinojunavuoroa.
- Kalentereissa S merkitsee sunnuntaita (Suomessa käytetään myös lyhennettä Su)
- Laatuun tai määrään liittyen S voi tarkoittaa super:ia, suurta tai tavallista parempaa
- Ilmansuunnan lyhenteenä S merkitsee etelää
Katso myös
- Š, š (hattu-s)
- Ѕ, ѕ (kyrillisiä kirjaimia)
- ß (saksan kaksois-s)
- ſ (pitkä s)
- $ (dollarimerkki)
- ∫ (integraalin merkki)
Lähteet
Viitteet
- ↑ Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ojutkangas, Krista & Larjavaara, Meri & Miestamo, Matti & Ylikoski, Jussi: Johdatus kielitieteeseen, s. 97. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2009. ISBN 978-951-0-32577-3.
- ↑ a b Savolainen, Erkki: Verkkokielioppi (1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)) finnlectura.fi. 2001. Viitattu 18.8.2014.
- ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.1.2014.