Ero sivun ”Hattu (tarke)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kiinassa myös sävelkulun merkkinä; jäsentelyä ja alustavaa lähteistystä
lisälähteitä ja täsmennyksiä
Rivi 1: Rivi 1:
'''Hattu''' ('''ˇ''') on [[Kirjain|kirjaimeen]] liittyvä [[tarke]], joka tyypillisesti osoittaa [[Konsonantti|konsonantin]] ääntyvän [[liudennus|liudentuneena]] tai [[Sibilantti|sibilanteista]] (mm. [[Š|Š/š]] ja [[Ž|Ž/ž]]) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä. [[Vokaali]]merkkiin liittyvä hattu (esim. [[ǎ]]) voi kiinan kielen [[Siirtokirjoitus|siirtokirjoituksessa]] merkitä [[sävelkulku]]a, joka ensin laskee ja sitten nousee.<ref name="Korpela: Hattu"/>
'''Hattu''' ('''ˇ''') on [[Kirjain|kirjaimeen]] liittyvä [[tarke]], joka tyypillisesti osoittaa [[Konsonantti|konsonantin]] ääntyvän [[liudennus|liudentuneena]] tai [[Sibilantti|sibilanteista]] (mm. [[Š|Š/š]] ja [[Ž|Ž/ž]]) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä. [[Vokaali]]merkkiin liittyvä hattu (esim. [[ǎ]]) voi kiinan kielen [[Siirtokirjoitus|siirtokirjoituksessa]] merkitä [[sävelkulku]]a, joka ensin laskee ja sitten nousee.<ref name="Korpela: Hattu"/>


Ulkomuodoltaan hattu on tavallisesti kuin alaspäin osoittava nuolenkärki kantakirjaimen yläpuolella, mutta toisinaan se muistuttaa pikemminkin kirjaimen perään lisättyä [[heittomerkki]]ä (etenkin yläpidennyksellä varustetun [[Aakkoslaji|pienaakkosen]] yhteydessä, kuten kirjaimessa [[Ď|Ď/ď]], mutta kirjaimessa [[Ľ|Ľ/ľ]] myös suuraakkosen yhteydessä).
Ulkomuodoltaan hattu on tavallisesti kuin alaspäin osoittava nuolenkärki kantakirjaimen yläpuolella, mutta toisinaan se muistuttaa pikemminkin kirjaimen perään lisättyä [[heittomerkki]]ä (etenkin eräiden [[Aakkoslaji|pienaakkosten]] yhteydessä, kuten kirjaimessa [[Ď|Ď/ď]], mutta kirjaimessa [[Ľ|Ľ/ľ]] myös suuraakkosen yhteydessä).


Matemaattisissa merkinnöissä hatulla yleensä tarkoitetaan ''ylöspäin'' osoittavaa nuolenkärkeä (^ tai ˆ), vaikka tämän tarkkeen virallinen suomenkielinen nimi on [[sirkumfleksi]] ({{k-la|circumflexus}}; {{k-en|circumflex}}, mutta epävirallisesti myös ''caret'' tai ''hat''). Sitä käytetään muun muassa [[Tilastotiede|tilastotieteessä]] muuttujasymbolien yllä [[Estimaatti|estimaatin]] tai [[projektio]]n merkintänä: <math>\hat{x}</math> (lausutaan ''äks hattu'').
[[Kielitiede|Kielitieteellisistä]] ja [[yleiskieli]]sistä yhteyksistä poiketen [[Matematiikka|matemaattisissa]] merkinnöissä hatulla tavallisesti tarkoitetaan ''ylöspäin'' osoittavaa nuolenkärkeä (^ tai ˆ), vaikka tämän tarkkeen virallinen suomenkielinen nimi on [[sirkumfleksi]] ({{k-la|circumflexus}}; {{k-en|circumflex}}, epävirallisesti myös ''hat'' tai ''caret''). Sitä käytetään muun muassa [[Tilastotiede|tilastotieteessä]] muuttujasymbolien yllä [[Estimaatti|estimaatin]] tai [[projektio]]n merkintänä: <math>\hat{x}</math> (lausutaan ''äks hattu'').


==Historia==
==Historia==
Varsinainen hattutarke on kehittynyt [[Yläpuolinen piste|yläpuolisesta pisteestä]], jonka otti ensimmäisenä käyttöön tšekkiläinen uskonpuhdistaja [[Jan Hus]]<ref name="Korpela: Šš"/> teoksessaan ''De Ortographia Bohemica'' vuonna [[1412]]. Ajan myötä hattu on saanut nykyisen muotonsa, mutta alkuperäinen yläpuolinen piste on säilynyt [[Puolan kieli|puolan]] kirjaimessa [[Ż|Ż/ż]].
Hattu on kehittynyt [[Yläpuolinen piste|yläpuolisesta pisteestä]], jonka otti käyttöön tšekkiläinen uskonpuhdistaja [[Jan Hus]]<ref name="Korpela: Šš"/> teoksessaan ''De Ortographia Bohemica'' vuonna [[1412]]. Ajan myötä hattu on saanut nykyisen muotonsa, mutta alkuperäinen yläpuolinen piste on säilynyt [[Puolan kieli|puolan]] kirjaimessa [[Ż|Ż/ż]].


Hatun [[Tšekin kieli|tšekinkielinen]] nimi on ''háček'' {{IPA|[ˈɦaːtʃɛk]}} ’hakanen’, joka on lainautunut [[Englannin kieli|englantiinkin]] muodossa ''hacek''; lähinnä [[merkistö]]standardeissa esiintyy vaihtoehtoinen nimi ''caron'', jonka alkuperästä ei ole varmaa tietoa.<ref name="Korpela: Hattu"/>
Hatun [[Tšekin kieli|tšekinkielinen]] nimi on ''háček'' {{IPA|[ˈɦaːtʃɛk]}} ’hakanen’, joka on lainautunut [[Englannin kieli|englantiinkin]] muodossa ''hacek''; lähinnä [[merkistö]]standardeissa esiintyy vaihtoehtoinen nimi ''caron'', jonka alkuperästä ei ole varmaa tietoa.<ref name="Korpela: Hattu"/><ref name="Unicode"/>


==Käyttö==
==Käyttö==
Hattua käytetään [[Fonetiikka|foneettisena]] tarkkeena monissa kielissä. Erityisen yleinen se on [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisissa]], [[Saamelaiskielet|saamelaisissa]], [[Balttilaiset kielet|balttilaisissa]], [[Länsislaavilaiset kielet|länsislaavilaisissa]] ja [[Eteläslaavilaiset kielet|eteläslaavilaisissa]] kielissä.
Hattua käytetään [[Fonetiikka|foneettisena]] tarkkeena monissa kielissä. Erityisen yleinen se on [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisissa]], [[Saamelaiskielet|saamelaisissa]], [[Balttilaiset kielet|balttilaisissa]], [[Länsislaavilaiset kielet|länsislaavilaisissa]] ja [[Eteläslaavilaiset kielet|eteläslaavilaisissa]] kielissä.


[[Suomen kieli|Suomen kielessä]] hattu esiintyy vain kirjaimissa Š/š ja Ž/ž, joiden käyttö rajoittuu lähinnä uusiin lainasanoihin, kuten [[šekki]] ja [[džonkki]]. [[Kyrilliset kirjaimet|Kyrillisiä]] nimiä [[Translitterointi|translitteroitaessa]] hattua käytetään seuraavien kirjainten yhteydessä: [[ж]] (ž), [[ч]] (tš), [[ш]] (š), [[щ]] (štš) ja [[џ]] (dž). Suomalaisen [[Aakkosjärjestys|aakkosjärjestyksen]] kannalta Š ja Ž eivät ole itsenäisiä kirjaimia, vaan ne katsotaan pelkästään S:n ja Z:n muunnelmiksi.
[[Suomen kieli|Suomen kielessä]] hattu esiintyy vain kirjaimissa Š/š ja Ž/ž, joiden käyttö rajoittuu lähinnä eräisiin uudehkoihin [[Lainasana|lainasanoihin]] (kuten [[šekki]] ja [[džonkki]]) ja vieraisiin [[erisnimi]]in.<ref name="Korpela: Šš"/> [[Kyrilliset kirjaimet|Kyrillisiä]] nimiä [[Translitterointi|translitteroitaessa]] hattua käytetään seuraavien kirjainten yhteydessä: [[ж]] (ž), [[ч]] (tš), [[ш]] (š), [[щ]] (štš) ja [[џ]] (dž). Suomalaisen [[Aakkosjärjestys|aakkosjärjestyksen]] kannalta Š ja Ž eivät ole itsenäisiä kirjaimia, vaan ne katsotaan pelkästään S:n ja Z:n muunnelmiksi.<ref name="Korpela: Aakkosjärjestys"/>


[[Viron kieli|Viron kielessä]] hattua kutsutaan nimellä ''katus'' ’katto’. Se esiintyy kirjaimissa Š/š ja Ž/ž, jotka ovat virossa jonkin verran yleisempiä kuin suomessa, vaikkakaan eivät esiinny omaperäisissä vironkielisissä sanoissa. Viron aakkosissa ne lasketaan silti erillisiksi kirjaimiksi, jotka aakkostetaan peruskirjaimensa perään (kaikki neljä kirjainta järjestyvät R:n ja T:n väliin järjestyksessä S, Š, Z ja Ž).
[[Viron kieli|Viron kielessä]] hattua kutsutaan nimellä ''katus'' ’katto’. Se esiintyy kirjaimissa Š/š ja Ž/ž, jotka ovat virossa hieman yleisempiä kuin suomessa, vaikkakaan eivät esiinny omaperäisissä vironkielisissä sanoissa.<ref name="Korpela: Šš"/> Viron aakkosissa ne lasketaan silti erillisiksi kirjaimiksi, jotka aakkostetaan peruskirjaimensa perään (kaikki neljä kirjainta järjestyvät R:n ja T:n väliin järjestyksessä S, Š, Z ja Ž).


[[Karjalan kieli|Karjalan]] ja [[vepsän kieli|vepsän kielessä]] hattu esiintyy kirjaimissa [[Č|Č/č]] {{IPA|[ʧ]}}, Š/š {{IPA|[ʃ]}} ja Ž/ž {{IPA|[ʒ]}}. Toisin kuin suomessa ja virossa, näitä kirjaimia käytetään myös omaperäisissä karjalan ja vepsän sanoissa.
[[Karjalan kieli|Karjalan]] ja [[vepsän kieli|vepsän kielessä]] hattu esiintyy kirjaimissa [[Č|Č/č]] {{IPA|[ʧ]}}, Š/š {{IPA|[ʃ]}} ja Ž/ž {{IPA|[ʒ]}}. Toisin kuin suomessa ja virossa, näitä kirjaimia käytetään myös omaperäisissä karjalan ja vepsän sanoissa.
Rivi 27: Rivi 27:
[[Romani|Suomen romanissa]] käytetään hattua kirjaimissa [[Ȟ|Ȟ/ȟ]] (toisissa lähteissä{{Lähde|29.9.2012}} = x, ch), Dž/dž (= dz, ǧ), Tš/tš (= č).
[[Romani|Suomen romanissa]] käytetään hattua kirjaimissa [[Ȟ|Ȟ/ȟ]] (toisissa lähteissä{{Lähde|29.9.2012}} = x, ch), Dž/dž (= dz, ǧ), Tš/tš (= č).


[[Tšekin kieli|Tšekin kielessä]] käytetään hattua kirjaimissa Č/č, [[Ď|Ď/ď]], [[Ě|Ě/ě]], [[Ň|Ň/ň]], [[Ř|Ř/ř]], Š/š, [[Ť|Ť/ť]] ja Ž/ž. Läheisessä [[slovakki|slovakissa]] ei käytetä kirjaimia Ě/ě ja Ř/ř, mutta sen sijaan käytetään kirjainta [[Ľ|Ľ/ľ]] (jonka hattu muistuttaa heittomerkkiä sekä [[Aakkoslaji|suur- että pienaakkosen]] yhteydessä).
[[Tšekin kieli|Tšekin kielessä]] käytetään hattua konsonanteissa Č/č {{IPA|[ʧ]}}, [[Ď|Ď/ď]] {{IPA|[ɟ]}}, [[Ň|Ň/ň]] {{IPA|[ɲ]}}, [[Ř|Ř/ř]] {{IPA|[r̝]}}, Š/š {{IPA|[ʃ]}}, [[Ť|Ť/ť]] {{IPA|[c]}} ja Ž/ž {{IPA|[ʒ]}}; lisäksi vokaali [[Ě|Ě/ě]] osoittaa edeltävän konsonantin ääntyvän liudentuneena.<ref name="Wells: Caron"/> Läheisessä [[slovakki|slovakissa]] ei käytetä kirjaimia Ř/ř ja Ě/ě, mutta sen sijaan käytetään liudentunutta äännettä osoittavaa kirjainta [[Ľ|Ľ/ľ]] {{IPA|[lʲ]}}.


==Hattumerkit tietokoneessa==
==Hattumerkit tietokoneessa==
Rivi 153: Rivi 153:
Tarkenäppäin ei ensi painalluksella näytä tekevän mitään, mutta se jättää järjestelmän odottamaan seuraavaa näppäilyä, joka kertoo, mihin kirjaimeen hattu on tarkoitus liittää. Teknisesti tarkenäppäin väliaikaisesti muuttaa näppäinasettelua, niin että seuraavaksi painettava näppäin ei tuotakaan tavanomaista kirjainta vaan siihen perustuvan koostemerkin.
Tarkenäppäin ei ensi painalluksella näytä tekevän mitään, mutta se jättää järjestelmän odottamaan seuraavaa näppäilyä, joka kertoo, mihin kirjaimeen hattu on tarkoitus liittää. Teknisesti tarkenäppäin väliaikaisesti muuttaa näppäinasettelua, niin että seuraavaksi painettava näppäin ei tuotakaan tavanomaista kirjainta vaan siihen perustuvan koostemerkin.


Joskus koostemerkkiin voi sisältyä kaksikin tarketta. Tällaisen merkin kirjoittaminen ei välttämättä onnistu edes laajennetulla suomalaisella näppäimistöllä, mutta [[Linux]]-järjestelmistä esimerkiksi [[Debian]] (vuonna 2009 julkaistusta versiosta 5.0 alkaen) mahdollistaa senkin: koostemerkki voidaan tuottaa painamalla ensin ylemmän tarkkeen näppäinyhdistelmää, sitten alemman tarkkeen näppäinyhdistelmää ja lopulta kantakirjaimen näppäintä.
Joskus koostemerkkiin voi sisältyä kaksikin tarketta, sillä esimerkiksi [[Vietnamin kieli|vietnamissa]] yksi tarke voi osoittaa [[vokaali]]n erityistä äännearvoa ja toinen [[sävelkulku]]a.<ref name="Korpela: Vietnam"/><ref name="Wells: Two diacritics combined"/> Tällaisen merkin kirjoittaminen ei välttämättä onnistu edes laajennetulla suomalaisella näppäimistöllä, mutta [[Linux]]-järjestelmistä esimerkiksi [[Debian]] (vuonna 2009 julkaistusta versiosta 5.0 alkaen) mahdollistaa senkin: koostemerkki voidaan tuottaa painamalla ensin ylemmän tarkkeen näppäinyhdistelmää, sitten alemman tarkkeen näppäinyhdistelmää ja lopulta kantakirjaimen näppäintä.


===Yhdistyvä tarke===
===Yhdistyvä tarke===


Hattu-kirjaimen ei aina tarvitse olla koostemerkki, sillä Unicode-merkistöön sisältyy myös niin sanottu [[yhdistyvä tarke]] U+030C, jonka voi liittää periaatteessa mihin tahansa kantamerkkiin. Yhdistyvä tarke on kirjoitusmerkki, joka ei vie rivillä lainkaan tilaa vaan asemoituu edeltävän kirjoitusmerkin yläpuolelle ([[fontti|fontista]] riippuu, miten hyvin yhdistyvä tarke käytännössä osuu kohdalleen tai onko se ylipäätään käytettävissä).
Hattu-kirjaimen ei aina tarvitse olla koostemerkki, sillä Unicode-merkistöön sisältyy myös niin sanottu [[yhdistyvä tarke]] U+030C, jonka voi liittää periaatteessa mihin tahansa kantamerkkiin. Yhdistyvä tarke on kirjoitusmerkki, joka ei vie rivillä lainkaan tilaa vaan asemoituu edeltävän kirjoitusmerkin yläpuolelle (käytetystä ohjelmistosta ja [[fontti|fontista]] riippuu, miten hyvin yhdistyvä tarke käytännössä osuu kohdalleen tai onko se ylipäätään käytettävissä).<ref name="Korpela: Tarkennusta tarkkeen käsitteeseen"/>


Joissain laajennettua suomalaista näppäimistöä käyttävissä [[Linux]]-järjestelmissä yhdistyvän hatun voi kirjoittaa painamalla ensin erityistä yhdistelmänäppäintä (jollaisena usein toimii oikeanpuoleinen [[Windows-näppäin]]) ja sen jälkeen hattutarkkeen näppäinyhdistelmää kaksi kertaa peräkkäin.
Joissain laajennettua suomalaista näppäimistöä käyttävissä [[Linux]]-järjestelmissä yhdistyvän hatun voi kirjoittaa painamalla ensin erityistä yhdistelmänäppäintä (jollaisena usein toimii oikeanpuoleinen [[Windows-näppäin]]) ja sen jälkeen hattutarkkeen näppäinyhdistelmää kaksi kertaa peräkkäin.
Rivi 167: Rivi 167:
== Lähteet ==
== Lähteet ==


*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Tekijä = Jukka K. Korpela | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 14.1.2011 | Viitattu = 29.9.2012 }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 14.1.2011 | Viitattu = 29.9.2012 }}

*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unicode.org/faq/casemap_charprop.html | Nimeke = Character Properties, Case Mappings & Names FAQ | Tekijä = Unicode | Julkaisu = Frequently Asked Questions | Ajankohta = 1991–2012 | Viitattu = 30.9.2012 }}

*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.phon.ucl.ac.uk/home/wells/dia/diacritics-revised.htm | Nimeke = Orthographic diacritics and multilingual computing | Tekijä = Wells, J. C. | Julkaisu = Language Problems and Language Planning, 24.3 | Ajankohta = 2001–2006 | Viitattu = 30.9.2012 }}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
{{Viitteet|viitteet=


<ref name="Korpela: Hattu">[http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf Korpela 2011]: 140–141 (viitattu 29.9.2012).</ref>
<ref name="Korpela: Aakkosjärjestys">Korpela 2011: 37–39.</ref>

<ref name="Korpela: Hattu">Korpela 2011: 140–141.</ref>

<ref name="Korpela: Šš">Korpela 2011: 103–107.</ref>

<ref name="Korpela: Tarkennusta tarkkeen käsitteeseen">Korpela: 2011: 132–134.</ref>

<ref name="Korpela: Vietnam">Korpela 2011: 206–208.</ref>

<ref name="Unicode">Unicode 1991–2012: [http://www.unicode.org/faq/casemap_charprop.html#21 Why is the hacek accent called "caron" in Unicode?] (viitattu 30.9.2012).</ref>

<ref name="Wells: Caron">[http://www.phon.ucl.ac.uk/home/wells/dia/diacritics-revised.htm#caron Wells 2001–2006: 2.4] (viitattu 30.9.2012).</ref>


<ref name="Korpela: Šš">[http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf Korpela 2011]: 103–107 (viitattu 29.9.2012).</ref>
<ref name="Wells: Two diacritics combined">[http://www.phon.ucl.ac.uk/home/wells/dia/diacritics-revised.htm#two Wells 2001–2006: 2.14] (viitattu 30.9.2012).</ref>


}}
}}

Versio 30. syyskuuta 2012 kello 17.04

Hattu (ˇ) on kirjaimeen liittyvä tarke, joka tyypillisesti osoittaa konsonantin ääntyvän liudentuneena tai sibilanteista (mm. Š/š ja Ž/ž) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä. Vokaalimerkkiin liittyvä hattu (esim. ǎ) voi kiinan kielen siirtokirjoituksessa merkitä sävelkulkua, joka ensin laskee ja sitten nousee.[1]

Ulkomuodoltaan hattu on tavallisesti kuin alaspäin osoittava nuolenkärki kantakirjaimen yläpuolella, mutta toisinaan se muistuttaa pikemminkin kirjaimen perään lisättyä heittomerkkiä (etenkin eräiden pienaakkosten yhteydessä, kuten kirjaimessa Ď/ď, mutta kirjaimessa Ľ/ľ myös suuraakkosen yhteydessä).

Kielitieteellisistä ja yleiskielisistä yhteyksistä poiketen matemaattisissa merkinnöissä hatulla tavallisesti tarkoitetaan ylöspäin osoittavaa nuolenkärkeä (^ tai ˆ), vaikka tämän tarkkeen virallinen suomenkielinen nimi on sirkumfleksi (lat. circumflexus; engl. circumflex, epävirallisesti myös hat tai caret). Sitä käytetään muun muassa tilastotieteessä muuttujasymbolien yllä estimaatin tai projektion merkintänä: (lausutaan äks hattu).

Historia

Hattu on kehittynyt yläpuolisesta pisteestä, jonka otti käyttöön tšekkiläinen uskonpuhdistaja Jan Hus[2] teoksessaan De Ortographia Bohemica vuonna 1412. Ajan myötä hattu on saanut nykyisen muotonsa, mutta alkuperäinen yläpuolinen piste on säilynyt puolan kirjaimessa Ż/ż.

Hatun tšekinkielinen nimi on háček [ˈɦaːtʃɛk] ’hakanen’, joka on lainautunut englantiinkin muodossa hacek; lähinnä merkistöstandardeissa esiintyy vaihtoehtoinen nimi caron, jonka alkuperästä ei ole varmaa tietoa.[1][3]

Käyttö

Hattua käytetään foneettisena tarkkeena monissa kielissä. Erityisen yleinen se on itämerensuomalaisissa, saamelaisissa, balttilaisissa, länsislaavilaisissa ja eteläslaavilaisissa kielissä.

Suomen kielessä hattu esiintyy vain kirjaimissa Š/š ja Ž/ž, joiden käyttö rajoittuu lähinnä eräisiin uudehkoihin lainasanoihin (kuten šekki ja džonkki) ja vieraisiin erisnimiin.[2] Kyrillisiä nimiä translitteroitaessa hattua käytetään seuraavien kirjainten yhteydessä: ж (ž), ч (tš), ш (š), щ (štš) ja џ (dž). Suomalaisen aakkosjärjestyksen kannalta Š ja Ž eivät ole itsenäisiä kirjaimia, vaan ne katsotaan pelkästään S:n ja Z:n muunnelmiksi.[4]

Viron kielessä hattua kutsutaan nimellä katus ’katto’. Se esiintyy kirjaimissa Š/š ja Ž/ž, jotka ovat virossa hieman yleisempiä kuin suomessa, vaikkakaan eivät esiinny omaperäisissä vironkielisissä sanoissa.[2] Viron aakkosissa ne lasketaan silti erillisiksi kirjaimiksi, jotka aakkostetaan peruskirjaimensa perään (kaikki neljä kirjainta järjestyvät R:n ja T:n väliin järjestyksessä S, Š, Z ja Ž).

Karjalan ja vepsän kielessä hattu esiintyy kirjaimissa Č/č [ʧ], Š/š [ʃ] ja Ž/ž [ʒ]. Toisin kuin suomessa ja virossa, näitä kirjaimia käytetään myös omaperäisissä karjalan ja vepsän sanoissa.

Pohjoissaamessa hattu on kirjaimissa Č/č [ʧ], Š/š [ʃ] ja Ž/ž [ʤ].

Inarinsaamessa hattu on kirjaimissa Č/č, Š/š ja Ž/ž.

Koltansaamessa on saamelaiskielistä kaikkein runsain valikoima kirjaimia, joihin sisältyy hattu. Niillä merkitään postalveolaarisia sibilantteja sekä postalveolaarisia ja palataalisia affrikaattoja. Kirjaimet ovat Č/č [ʧ], Ǯ/ǯ [ʤ], Ǧ/ǧ [ɟʝ], Ǩ/ǩ [cç], Š/š [ʃ] ja Ž/ž [ʒ].

Suomen romanissa käytetään hattua kirjaimissa Ȟ/ȟ (toisissa lähteissälähde? = x, ch), Dž/dž (= dz, ǧ), Tš/tš (= č).

Tšekin kielessä käytetään hattua konsonanteissa Č/č [ʧ], Ď/ď [ɟ], Ň/ň [ɲ], Ř/ř [r̝], Š/š [ʃ], Ť/ť [c] ja Ž/ž [ʒ]; lisäksi vokaali Ě/ě osoittaa edeltävän konsonantin ääntyvän liudentuneena.[5] Läheisessä slovakissa ei käytetä kirjaimia Ř/ř ja Ě/ě, mutta sen sijaan käytetään liudentunutta äännettä osoittavaa kirjainta Ľ/ľ [lʲ].

Hattumerkit tietokoneessa

Unicode-merkistöön sisältyvät seuraavat latinalaisiin kantakirjaimiin perustuvat koostemerkit, joissa on hattu:

Kantakirjain Koostemerkki Huomautus
suuraakkonen pienaakkonen suuraakkonen pienaakkonen
A U+0041 a U+0061 Ǎ U+01CD ǎ U+01CE
C U+0043 c U+0063 Č U+010C č U+010D
D U+0044 d U+0064 Ď U+010E ď U+010F
E U+0045 e U+0065 Ě U+011A ě U+011B
G U+0047 g U+0067 Ǧ U+01E6 ǧ U+01E7
H U+0048 h U+0068 Ȟ U+021E ȟ U+021F
I U+0049 i U+0069 Ǐ U+01CF ǐ U+01D0
j U+006A ǰ U+01F0 koostemerkkiä ei ole suuraakkosena
K U+004B k U+006B Ǩ U+01E8 ǩ U+01E9
L U+004C l U+006C Ľ U+013D ľ U+013E
N U+004E n U+006E Ň U+0147 ň U+0148
O U+004F o U+006F Ǒ U+01D1 ǒ U+01D2
R U+0052 r U+0072 Ř U+0158 ř U+0159
S U+0053 s U+0073 Š U+0160 š U+0161
Ṧ U+1E66 ṧ U+1E67 S ja hattu sekä yläpuolinen piste
T U+0054 t U+0074 Ť U+0164 ť U+0165
U U+0055 u U+0075 Ǔ U+01D3 ǔ U+01D4
Ǚ U+01D9 ǚ U+01DA U ja treema sekä hattu
Z U+005A z U+007A Ž U+017D ž U+017E
Ʒ U+01B7 ʒ U+0292 Ǯ U+01EE ǯ U+01EF

Koostemerkit tarkenäppäimen avulla

Hatullisten koostemerkkien tuottamista varten on laajennettuun suomalaiseen näppäimistöön lisätty erityinen tarkenäppäin. Se liittyy pystyheittomerkin ['] ja asteriskin [*] yhteiseen näppäimeen, joka sijaitsee Ä-näppäimen oikealla puolella. Hattu-kirjaimen voi tuottaa painamalla ensin heittomerkin näppäintä yhdessä AltGr-näppäimen kanssa ja sitten erikseen kantakirjaimen näppäintä (tarvittaessa yhdessä vaihtonäppäimen kanssa):

AltGr·' + S → š
AltGr·' + ⇧ Shift·S → Š

Tarkenäppäin ei ensi painalluksella näytä tekevän mitään, mutta se jättää järjestelmän odottamaan seuraavaa näppäilyä, joka kertoo, mihin kirjaimeen hattu on tarkoitus liittää. Teknisesti tarkenäppäin väliaikaisesti muuttaa näppäinasettelua, niin että seuraavaksi painettava näppäin ei tuotakaan tavanomaista kirjainta vaan siihen perustuvan koostemerkin.

Joskus koostemerkkiin voi sisältyä kaksikin tarketta, sillä esimerkiksi vietnamissa yksi tarke voi osoittaa vokaalin erityistä äännearvoa ja toinen sävelkulkua.[6][7] Tällaisen merkin kirjoittaminen ei välttämättä onnistu edes laajennetulla suomalaisella näppäimistöllä, mutta Linux-järjestelmistä esimerkiksi Debian (vuonna 2009 julkaistusta versiosta 5.0 alkaen) mahdollistaa senkin: koostemerkki voidaan tuottaa painamalla ensin ylemmän tarkkeen näppäinyhdistelmää, sitten alemman tarkkeen näppäinyhdistelmää ja lopulta kantakirjaimen näppäintä.

Yhdistyvä tarke

Hattu-kirjaimen ei aina tarvitse olla koostemerkki, sillä Unicode-merkistöön sisältyy myös niin sanottu yhdistyvä tarke U+030C, jonka voi liittää periaatteessa mihin tahansa kantamerkkiin. Yhdistyvä tarke on kirjoitusmerkki, joka ei vie rivillä lainkaan tilaa vaan asemoituu edeltävän kirjoitusmerkin yläpuolelle (käytetystä ohjelmistosta ja fontista riippuu, miten hyvin yhdistyvä tarke käytännössä osuu kohdalleen tai onko se ylipäätään käytettävissä).[8]

Joissain laajennettua suomalaista näppäimistöä käyttävissä Linux-järjestelmissä yhdistyvän hatun voi kirjoittaa painamalla ensin erityistä yhdistelmänäppäintä (jollaisena usein toimii oikeanpuoleinen Windows-näppäin) ja sen jälkeen hattutarkkeen näppäinyhdistelmää kaksi kertaa peräkkäin.

Tarkkeenomainen hattu

Täysin kantakirjaimesta riippumaton on tarkkeenomainen hattu U+02C7 (ˇ), joka ei siis oikeastaan ole tarke lainkaan vaan tarkoitettu käytettäväksi itsenäisenä kirjoitusmerkkinä esimerkiksi kielitieteellisissä merkinnöissä. Se voidaan laajennetulla suomalaisella näppäimistöllä tuottaa painamalla tarkenäppäimen jälkeen välilyöntinäppäintä (joissain järjestelmissä toimii myös tarkenäppäimen painaminen kaksi kertaa peräkkäin).

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Korpela 2011: 140–141.
  2. ↑ a b c Korpela 2011: 103–107.
  3. ↑ Unicode 1991–2012: Why is the hacek accent called "caron" in Unicode? (viitattu 30.9.2012).
  4. ↑ Korpela 2011: 37–39.
  5. ↑ Wells 2001–2006: 2.4 (viitattu 30.9.2012).
  6. ↑ Korpela 2011: 206–208.
  7. ↑ Wells 2001–2006: 2.14 (viitattu 30.9.2012).
  8. ↑ Korpela: 2011: 132–134.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hattu_(tarke)&oldid=12171253”