Šekki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Esimerkki kanadalaisesta šekistä.

Šekki (myös sekki ja shekki < engl. cheque < arab. ṣakk) on maksuvälineenä käytettävä arvopaperi. Šekki on nykyisin Suomessa melko harvinainen.

Šekin asettaja (maksaja) kirjoittaa sen erityiselle pankin painattamalle šekkilomakkeelle, usein käsin. Šekin arvon voi valita vapaasti, kunhan asettajalla on pankissa varoja šekin katteeksi. Šekin saaja voi lunastaa sen pankissa. Rahat veloitetaan šekin asettajan tililtä. Šekin voi eräissä tilanteissa myös siirtää eli antaa eteenpäin maksuna.

Šekin käyttöön sisältyy riskejä: šekki voi kadota, sen käyttöön sisältyy kateriski, ja huijaukset ovat mahdollisia.

Yhdysvalloissa kirjoitettiin 2000-luvun alussa vuosittain noin 70 miljardia šekkiä.[1]

Šekkien käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šekki on Suomessa edelleen käytössä, joskin melko harvinaisena maksuvälineenä.

Šekin käyttö maksuvälineenä alkoi kasvaa 1920-luvulla. 1960-luvun lopulla yksityishenkilöiden raha-asioissa siirryttiin käteisestä paljolti tilirahaan: palkat alettiin maksaa käteisen sijaan palkansaajan pankkitilille, ja maksuvälineenä alkoivat yleistyä käyttöšekit.[2] Käyttötilin haltija sai pankistaan omin tunnistustiedoin esipainettuja šekkilomakkeita 25 kappaleen šekkivihkoina. Šekkiin kirjoitettiin joko ostoksen tasasummalle tai korkeintaan sadalle markalle, jolloin vaihtorahan sai ostospaikan kassasta käteisenä. Pankit olivat sitoutuneet lunastamaan enintään 100 markalle asetetut, muodollisesti oikein täytetyt käyttöšekit tarkistamatta šekinkäyttäjän henkilötietoja tai pankkitilillä olevaa katetta. Kauppaliikkeissäkään ei 100 markan šekin esittäjältä siksi yleensä kysytty henkilötodistusta. Kokonainen 25 käyttöšekin vihko edusti siis varkaalle 2 500 markan luvatonta käyttömahdollisuutta, ja varkaan rahankäytöstä vastasi šekkivihon laillinen omistaja, jos šekit olivat joutuneet vääriin käsiin tämän huolimattomuuden takia. Asuntomurroissa ja ryöstöissä anastetuista šekeistä vastasi sen sijaan pankki.[3]

Šekin käytön huippuvuosi oli 1984, jolloin Suomessa kirjoitettiin 72 miljoonaa šekkiä. 1980-luvun puolivälin jälkeen maksukortit syrjäyttivät šekin vähittäiskaupassa. 1990-luvun puolivälissä šekkejä ei enää sanottavasti käytetty kotitalouksien kulutusmenojen maksamiseen. Yritysten käytössä šekki pysyi pidempään.[4][5]

Suomessa šekkien käyttöä sääntelee shekkilaki (244/1932). Šekki on esitettävä maksettavaksi kahdessakymmenessä päivässä (asettamisesta eli päiväyksestä) tai, milloin šekki on asetettu jossakin Euroopan ulkopuolella olevassa valtiossa, jonka rajat eivät ulotu Välimereen, seitsemässäkymmenessä päivässä.[6]

Matkašekit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkašekit ovat tunnetulle valuutalle, kuten Yhdysvaltain dollarille asetettuja šekin kaltaisia maksuvälineitä, joita voi ostaa omasta pankistaan ennen matkalle lähtöä ja vaihtaa kohdemaan käteisvaluutaksi perillä hotellissa, vaihtokonttorissa tai pankissa. Joissakin maissa kuten Yhdysvalloissa matkašekit käyvät maksuvälineinä myös monissa liikkeissä. Matkašekkeihin on yleensä turvapainettu niiden arvo valmiiksi seteleiden tapaan.[7]

Isot palkintošekit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šekkejä näkee joskus kilpailujen voittajilla, joille jaetaan yleensä isokokoinen palkintošekki, joka on valmistettu paksusta kartongista tai muovista. Maailman suurin šekki on Kuwaitissa kirjoitettu 25 metriä leveä ja 12 metriä korkea šekki.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Future of Money, s. 76. (OECD), 2002. ISBN 978-92-64-19672-8. Julkaisun verkkoversio (viitattu 8.7.2009). (englanniksi)
  2. HE 33/2002 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, luku 2.4.5. Maksujenvälityksen kehitys, Edilex. Viitattu 18.8.2015.
  3. Tuomi-Nikula, Jorma: Shekkivihko on kadonnut, kuka maksaa? Kotiliesi 4/1973 s. 34.
  4. Markku Malkamäki ja Kirsti Tanila: Elektronisten maksu- ja informaatiojärjestelmien kehitys ja maksutapamuutokset (PDF) 12.10.1990. Suomen Pankin keskustelualoitteita 22/90. (suomeksi)
  5. Veikko Saarinen: Maksujärjestelmät ja -välineet Suomessa (PDF) 18.6.1996. Suomen Pankin keskustelualoitteita 17/96. (suomeksi)
  6. Shekkilaki (244/1932) (Finlex).
  7. Maksuvälineet, Matkaajan käsikirja, Valuutta, Iltalehti, päiväämätön. Viitattu 18.8.2015.
  8. A Really Big cheque Guinness World Records. Viitattu 8.7.2009. (englanniksi)