Sekki

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Šekki)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itäsaksalainen sekkilomake
Enzo Ferrarin asettama sekki
Yhdysvaltalainen sekki. Alalaidassa koneluettavat magneettiset numerot.

Sekki, myös šekki[1] ja shekki, < engl. cheque, on maksuvälineenä käytettävä arvopaperi. Shekissä on Suomessa oltava nimitys shekki (ruots. check) sillä kielellä, jolla se on laadittu.[2]

Sekki on määrämuotoinen asiakirja, jolla sekin asettaja (trassentti) kehottaa maksajaa (trassaatti) maksamaan tietyn rahamäärän sekkiä esitettäessä. Maksajan on Suomessa oltava pankki (trassaattipankki). Kun sekin saaja (remittentti) lunastaa sekin pankissa, pankki veloittaa rahat asettajan (sekki)tililtä ja maksaa ne saajalle.[3][4]

Sekin asettaja kirjoittaa sekin erityiselle pankin painattamalle sekkilomakkeelle, usein käsin. Sekin arvon voi valita vapaasti, kunhan asettajalla on pankissa varoja sen katteeksi. Sekin voi eräissä tilanteissa myös siirtää eli antaa eteenpäin maksuna.

Sekin käyttöön sisältyy riskejä: se voi kadota, sen käyttöön sisältyy kateriski, ja huijaukset ovat mahdollisia.

Sekkien käyttö on Suomessa vähäistä.[5]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekin suomenkielinen nimitys on Kielitoimiston mukaan sekki. Sanan rinnakkaismuoto on šekki.[1]

Suomen laissa käytetty muoto on shekki.[6] Tämä nimitys on kirjoitettava shekkiin sillä kielellä, jolla shekki on laadittu; muuten shekki ei ole lain näkökulmasta shekki.[2]

Sekin englanninkielinen nimitys on cheque tai check. Nimen alkuperää ei ole täysin selitetty. Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache suosii mm. Enno Littmannin[7] ja Karl Lokotschin[8] esittämää hypoteesia, että sana johtuu arabian sanasta ṣakk (صك), jolla islamilaisessa pankkitoiminnassa kuvataan korottomia lainoja ja myös konkreettisesti siihen liittyviä kirjallisia maksumääräyksiä.[9] Toiset otaksuvat alkuperäksi shakkipeliä (persian sanasta šāh (شاه) ’kuningas’): check tarkoittaa englannissa alunperin shakkaamista eli ilmoitusta, että vastapelaajan kuningas on uhattuna; verbinä käytettynä check on niin muodoin ’pitää shakissa’ eli ’pysäyttää’ ja lopulta ’kontrolloida’ tai ’tarkistaa asian oikeellisuus’. Sekin nimi check tulisi tämän selityksen mukaan lunastuksen yhteydessä tehtävästä katevarmennuksesta.[10][11]

Viivattu sekki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläafrikkalainen viivattu sekki

Viivauksella voidaan estää sekin maksaminen sen luvattomasti haltuunsa saaneelle henkilölle.

Yleisviivattu sekki on sellainen sekki, jonka etupuolelle on vedetty kaksi yhdensuuntaista viivaa. Viivojen välissä voi lukea sana "pankki" tai vastaava. Maksava pankki ottaa yleisviivatun sekin vastaan vain omalta asiakkaaltaan tai toiselta pankilta.

Erikoisviivattu sekki on sellainen sekki, jossa viivojen välissä lukee pankin nimi. Maksava pankki ottaa erikoisviivatun sekin vastaan vain tuolta pankilta.[12]

Sekkien käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekki on Suomessa edelleen käytössä, joskin melko harvinaisena maksuvälineenä.[5]

Sekin käyttö maksuvälineenä alkoi kasvaa 1920-luvulla. 1960-luvun lopulla yksityishenkilöiden raha-asioissa siirryttiin käteisestä paljolti tilirahaan: palkat alettiin maksaa käteisen sijaan palkansaajan pankkitilille, ja maksuvälineenä alkoivat yleistyä käyttösekit.[13] Käyttötilin haltija sai pankistaan omin tunnistustiedoin esipainettuja sekkilomakkeita 25 kappaleen sekkivihkoina. Sekkiin kirjoitettiin joko ostoksen tasasummalle tai korkeintaan sadalle markalle, jolloin vaihtorahan sai ostospaikan kassasta käteisenä. Pankit olivat sitoutuneet lunastamaan enintään 100 markalle asetetut, muodollisesti oikein täytetyt käyttösekit tarkistamatta sekinkäyttäjän henkilötietoja tai pankkitilillä olevaa katetta. Kauppaliikkeissäkään ei 100 markan sekin esittäjältä siksi yleensä kysytty henkilötodistusta. Kokonainen 25 käyttösekin vihko edusti siis varkaalle 2 500 markan luvatonta käyttömahdollisuutta, ja varkaan rahankäytöstä vastasi sekkivihon laillinen omistaja, jos sekit olivat joutuneet vääriin käsiin tämän huolimattomuuden takia. Asuntomurroissa ja ryöstöissä anastetuista sekeistä vastasi sen sijaan pankki.[14]

Sekin käytön huippuvuosi oli 1984, jolloin Suomessa kirjoitettiin 72 miljoonaa sekkiä. Sekin keskimääräinen summa oli 5 000 markkaa. 1980-luvun puolivälin jälkeen maksukortit syrjäyttivät sekin vähittäiskaupassa. Vuonna 1988 sekkilomake tuli maksulliseksi, eikä 1990-luvun puolivälissä sekkejä enää sanottavasti käytetty kotitalouksien kulutusmenojen maksamiseen. Vuonna 1997 pankit poistivat aiemmin käytössä olleen 1 000 markan sekkitakuun. Tälloin varmentamattoman sekin vastaanotto jäi vastaanottajan riskiksi, minkä piti poistaa sekin käyttö vähittäismaksuista kokonaan.[15][16][17]

Yritysten käytössä sekki pysyi pidempään. 1990-luvun puolivälissä sekkiä käytettiin erityisesti pankkien välisissä isoissa rahansiirroissa ja arvopaperikaupassa. Tälloin vältyttiin tilisiirron arvopäiväviiveeltä. Sekin keskikoko vuonna 1996 oli 270 000 markkaa.[17]

Vuonna 2016 Suomessa lunastettiin noin 70 000 sekkiä. Sekin keskimääräinen arvo oli noin 30 000 euroa.[18]

Suomessa sekkien käyttöä sääntelee shekkilaki (244/1932). Sekki on esitettävä maksettavaksi kahdessakymmenessä päivässä (asettamisesta eli päiväyksestä) tai, milloin sekki on asetettu jossakin Euroopan ulkopuolella olevassa valtiossa, jonka rajat eivät ulotu Välimereen, seitsemässäkymmenessä päivässä.[19]

Sekkien käyttö ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekkien käytön yleisyys on vaihdellut maittain. 1980-luvulla ”sekkimaita” olivat Yhdysvallat, Kanada, Ranska ja Iso-Britannia. Sekki oli yleinen myös Italiassa. Ns. ”pankkisiirtomaihin”, joissa pankkisiirto oli sekkiä yleisempi, kuuluivat Suomen lisäksi erityisesti Japani, Länsi-Saksa ja Sveitsi sekä myös Ruotsi, Alankomaat ja Belgia.[15]

1990-luvulla sekki oli edelleen yleinen maksutapa monissa EU-maissa. Portugalissa, Irlannissa ja Ranskassa noin puolet tilimaksuista suoritettiin vuonna 1995 sekeillä. EU-maista selvimmin sekkien käyttö oli vähentynyt Isossa-Britanniassa.[17]

Yhdysvalloissa kirjoitettiin 2000-luvun alussa vuosittain noin 70 miljardia sekkiä.[20]

Sekin varmennin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin sanottu sekin varmennin (engl. check protector, protectograph, checkwriter) on väärentämisen estämiseksi kehitetty laite. Niillä perforoitiin eli lävistettiin tai painettiin sekkiin sen summa, asettajan nimi tai muita turvatietoja. Perforointia tai paperin kuituihin asti imeytynyttä moniväristä turvapainatusta ei voinut helposti väärentää. Vuosina 1896–1932 Yhdysvalloissa patentoitiin noin 40 sekin varmentimen toimintaperiaatetta. Merkittäviä valmistajia olivat Todd ja Defiance.[21][22] Myöhemmin turvamerkinnät kehittyivät tietokoneiden optisesti luettaviksi numerosarjoiksi tai viivakoodeiksi.

Sekkien varmentaminen päättyi Suomessa euroon siirryttäessä.[22]

Isot palkintosekit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autokilpailun palkintosekki

Kilpailujen voittajille jaetaan palkinnonjakotilaisuudessa usein isokokoinen palkintosekki – todellisuudessa vain näytöstarkoituksiin tehty suurennos tai mukaelma oikeasta sekistä, joka on valmistettu paksusta kartongista tai muovista. Varsinainen rahansiirto tehdään muulla tavoin. Maailman suurin sekki on Kuwaitissa kirjoitettu 25 metriä leveä ja 12 metriä korkea sekki.[23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kielitoimiston sanakirja, viitattu 30.10.2015.
  2. a b Shekkilaki 1 § (14.7.1932/244)
  3. Taloustiedon taloussanasto. Taloustieto r.y., 1987.
  4. Pieni tietosanakirja IV. Otava, 1954.
  5. a b Suomen Pankki: Maksuliiketilastot Suomen Pankki. Viitattu 14.10.2017.
  6. Shekkilaki, Maksupalvelulaki, Maksulaitoslaki, Ulosottokaari, Laki yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 
  7. Enno Littmann: Morgenländische Wörter im Deutschen. 2, vermehrte und verbesserte Auflage, Tübingen 1924, S. 116.
  8. Karl Lokotsch: Etymologisches Wörterbuch der europäischen (germanischen, romanischen und slavischen) Wörter orientalischen Ursprungs. Carl Winter, Heidelberg 1975, S. 140.
  9. Eintrag Scheck in: Friedrich Kluge: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Bearbeitet von Elmar Seebold. 25., aktualisierte und erweiterte Auflage (E-Book), Berlin u.a. 2012.
  10. Georg Cohn: Das Wort „Scheck“. In: Festgabe zum 60. Geburtstage des Herrn geheimen Justizrats Professor Dr. Riesser. Guttentag, Berlin 1913, S. 367–377.
  11. Leonidas Pitamic: Einfluss des Schachspieles auf die Rechtsterminologie: Etymologie der Worte „Scheck“ und „Exchequer.“ In: Österreichische Zeitschrift für öffentliches Recht und Völkerrecht, Ser. NF, Bd. 6, 1953/55, S. 501–516.
  12. Posti- ja lennätinhallitus: Kiertokirje shekeistä ja postivekseleistä Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjekokoelma N:o 35. 1951.
  13. HE 33/2002 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, luku 2.4.5. Maksujenvälityksen kehitys, Edilex. Viitattu 18.8.2015.
  14. Tuomi-Nikula, Jorma: Shekkivihko on kadonnut, kuka maksaa? Kotiliesi 4/1973 s. 34.
  15. a b Markku Malkamäki ja Kirsti Tanila: Elektronisten maksu- ja informaatiojärjestelmien kehitys ja maksutapamuutokset (PDF) 12.10.1990. Suomen Pankin keskustelualoitteita 22/90. (suomeksi) (Internet Archive)
  16. Veikko Saarinen: Maksujärjestelmät ja -välineet Suomessa (PDF) 18.6.1996. Suomen Pankin keskustelualoitteita 17/96. (suomeksi) (Internet Archive)
  17. a b c Hatakka, Tuula: Maksuvälineet ja -järjestelmät EU:ssa 1997. Suomen Pankki.
  18. Suomen Pankki: Taulukot Suomen Pankki. Viitattu 14.10.2017.
  19. Shekkilaki (244/1932) (Finlex).
  20. The Future of Money, s. 76. (OECD), 2002. ISBN 978-92-64-19672-8. Julkaisun verkkoversio (viitattu 8.7.2009). (englanniksi)
  21. Hynninen, Tom & Keitele, Jukka & Lehti, Matti: ”Šekinvarmennus”, Neljä kertaa nopeammin kuin pännällä. Konttoritekniikan historia, s. 44. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-951-20-7916-2.
  22. a b Nordea: Pankkimuseo. Shekin varmennin
  23. A Really Big cheque Guinness World Records. Viitattu 8.7.2009. (englanniksi)