Keskustelu:Sekki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

"Monet sellaiset vierassanat, joissa alkuaan on ollut suhu-s, ovat kotoistuneet niin, että sekä š että s ovat mahdollisia (esimerkiksi bolsevikki tai bolševikki, sekki tai šekki, samaani tai šamaani) tai tavallinen s on yksinomainen (esimerkiksi attasea, fetissi, plyysi, seriffi). Tällaisten sanojen oikeinkirjoituksen voi tarkistaa vaikkapa Kielitoimiston sanakirjasta". Vaikka kannatankin š-kirjaimen käyttöä, kannattaa sitä varmaan välttää kun se on mahdollista ihan käytännön syistä. Kielitoimiston mukaan siis sekki on yhtälailla oikein, joten siirsin artikkelin sille nimelle. --C Lindblom 28. heinäkuuta 2008 kello 00.26 (UTC)

Kuten artikkelin tekstistäkin voi nähdä, genetiivimuoto sekin on varsin harhaanjohtava. Tietosanakirjaan sopii paremmin kielihistoriallisesti korrekti muoto. Silkkaa hupsuttelua on väite, että š:n käyttöä "kannattaa varmaan välttää kun se on mahdollista". --Mlang.at.elisanet.fi 29. heinäkuuta 2008 kello 13.02 (UTC)
En näe sitä kovinkaan harhaanjohtavana, sillä genetiivimuodon kyllä tunnistaa lauseesta. "Får får får?" :). Eikä se mitään hupsuttelua ole, tosiasia nyt vain on, että suomalaisella näppäimistöllä ei ole mahdollista saada Š-kirjainta muutakuin ulkoaopeteltavalla alt+0154-koodilla. Hyvä mielestäni välttää jos mahdollista. --C Lindblom 24. elokuuta 2008 kello 01.12 (EEST)[vastaa]
Ei muuten koske kaikkia käyttöjärjestelmiä. Ainakin Ubuntu Linuxissa toimii muistaakseni AltGr+S. Siksi toisekseen Mac OS:ssa ei toimi tuo alt+0154:kään. No, asiaan: en pidä š:n välttelyä hupsutteluna, mutta en sanoisi "aina kun mahdollista", vaan "aina kun tarpeellista". Niin kauan kun sekki ohjaa tänne, ei Wikipedian käyttäjällä ole vaikeuksia päästä sivulle. Tarpeen ei siis ole välttää tilanteita, joissa käyttäjä joutuu š:n lukemaan vaan joissa sen joutuu kirjoittamaan. –Saruwine 24. elokuuta 2008 kello 10.09 (EEST)[vastaa]

Prosessoinnin kustannukset[muokkaa wikitekstiä]

Miten paljon shekin prosessointi maksaa esim. Suomessa? Shekkiä käyttäen rahathan eivät ilmaiseksi ja kuin itsestään siirry pankkitilille. Joskus olen saanut USA:sta shekkejä Suomeen ja niiden "lunastaminen" olisi maksanut tuhottomasti -- tyyliin 20 dollaria, jos en väärin muista? --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 11.42 (EET)[vastaa]

Katselin pikaisesti pankkien hinnastoja. Siellä oli hintoja shekin asettamiselle ja lunastamiselle. Ei varmaan ole syytä Wikipediaan listata hinnastoja kuitenkaan? --Wähäwiisas (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 15.15 (EET)[vastaa]

Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]

Tämän artikkelin nimi ei vastaa sen lähteitä. Epäsuomalainen ja slaavilainen kirjoitusmuoto šekki ei esiinny yhdessäkään lähteessä, joten merkitsin sen lähdepyyntö mallineella. Kuten shakkikin, tämä pitäisi nimetä sen yleisimmän ja oikeasti käytössä olevan kirjoitusasun mukaan, ei minkään kielitoimisto-viraston virkamiesten marginaalisen näkemyksen mukaan. Shekkilain 1§:n mukaan "Shekissä tulee olla: 1) itse tekstiin merkitty ja asiakirjan kielellä ilmaistu nimitys shekki", joten on suorastaan kyseenalaista että joku kyrilinen suhuässätranslitterointi vähän sinne päin paperilla, voisi edes tehdä siitä lain tarkoittaman shekin.

Sanat matkašekki ja palkintošekki tässä kirjoitusasussaan ovat varsin selvästi wikipedistien omaa keksintöä, ne saavat kokonaista 2 ja 3 Google-osumaa. Jni (keskustelu) 30. lokakuuta 2015 kello 20.24 (EET)[vastaa]

Juurikin näin. Melko yksiselitteisesti pitäisi siis siirtää nimelle Shekki --KaMeWa2 (keskustelu) 11. helmikuuta 2016 kello 18.52 (EET)[vastaa]
Kielitoimiston mukaan mennään. Sekki, rinnakkaismuoto šekki. Oliko muuta? --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 09.09 (EEST)[vastaa]
Onhan toki muuta. Sitten on lähteet (esim. lainsäädäntö), Wikipediassa sovitut nimistölähteet ja tarvittaessa nimeämiskäytännössä määritellyt tavat artikkelin nimen valintaan, tarvittaessa nimistölähteestä poiketenkin. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 09.20 (EEST)[vastaa]
Usko huviksesi, että kielenhuollon ammattilaiset ovat asiaa pohtineet ja suositukseensa perustellusti päätyneet. Ks. esim. [1] ja [2]. Ovatko Wikipedian ysiluokkalaiset heitä viisaampia? --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 09.49 (EEST)[vastaa]
Kielenhuollon kanta on hyvä lähtökohta, mutta kielenhuollon ammattilaiset tekevät myös virheitä. Meillä Wikipediassa on sovitut käytännöt, joilla voidaan käyttää muitakin lähteitä kuin kielitoimistoa. Ivailu ysiluokkalaisista ei tätä tosiseikkaa muuta. Eivät ne laitkaan ole ysiluokkalaisten säätämiä. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 09.59 (EEST)[vastaa]
Voitko viisaampana nimetä tällaisia "virheitä"? Kielenhuollon kannanotot ovat asiantuntijoiden antamia suosituksia, joita yleiskielessä tulee pyrkiä noudattamaan. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 10.15 (EEST)[vastaa]
En tiedä, mitä edes hyväksyisit näytöksi virheestä. Jos lähtökohta on, että kielenhuollon kanta osoittaa oikean, niin silloinhan määritelmällisesti kielenhuolto ei voi tehdä virhettä. Sen suosittama muoto kun on per definitionem oikea. Tapauksia kyllä on, joissa kielenhuolto on sitkeästi vuosikymmeniä tapellut jotakin tosiasiassa vallitsevaa muotoa vastaan eikä ole ollut näkevinään tosiasioita, so. on esiintynyt ikään kuin suositus olisi hyvinkin tehonnut. Sitten aikanaan kielenhuolto on ehkä kuitenkin muuttanut mieltään. Onko tämä sitten sen myöntäminen, että virhe tuli tehtyä, vai onko kielenhuolto ollut koko ajan, muuttuvine kantoineen, per definitionem oikeassa, no se on varmaan määrittelykysymys. Hauska esimerkki on verbi huomioida, olikohan se Lyytikäinen joka kirjoitti tästä kielenhuollon retkestä aika osuvasti? Kielenhuoltoa tuntevana muistat varmaan tapauksen, joten voit ehkä virkistää ysiluokkalaisten muistia. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 10.54 (EEST)[vastaa]
Huomioida on verbinä kovin kankea, joten se kannattaa korvata sujuvammilla ilmaisuilla. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.26 (EEST)[vastaa]
Tässä olet eri linjoilla kuin Kielitoimiston sanakirja. Kumpi teistä on väärässä? --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.28 (EEST)[vastaa]
Kielitoimiston sanakirja ei ota asiaan kantaa. Kyllä ihmisellä itselläänkin pitäisi jonkinlainen kielitaju olla. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 12.21 (EEST)[vastaa]
Ai pelisäännötkö vaihtuvat sen mukaan, mikä itseä miellyttää? No se kielenhuoltoa kovin askarruttanut kysymyshän ei kuitenkaan ollut huomioida-verbin kankeus tahi notkeus, vaan merkitys. Muistat varmaan miten siinä kävi. Ei tullut oikein pisteitä kielenhuollon suoritukselle. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 12.41 (EEST)[vastaa]
Minusta on kyllä ihan loogista pitää kielenhuollon ammattilaisten kantaa lähtökohtaisesti oikeana kielenhuollollisissa kysymyksissä. Lääketieteellisissä kysymyksissä luottaisin mieluiten lääkäreihin. Se ei tarkoita, etteivätkö lääkärit voisi tehdä virheitä. Samaa koskee sitä kielenhuoltoa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa se Kielitoimiston kanta vielä sattuu olemaan sama kuin oma intuitioni. --Makevonlake (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 12.08 (EEST)[vastaa]
Sanat ja niiden kirjoitusasut muuttuvat. Siihen aikaan kun itse käytin shekkejä ja huumausaineita, ne kirjoitettiin näin. Nykyisin ne ovat šekkejä tai sekkejä, huumeita tai päihteitä. –Kotivalo (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 09.52 (EEST)[vastaa]
Kielitoimiston sanakirjan mukaan: "sekki (rinn. šekki) määrämuotoinen maksuosoitus". En ymmärrä miksi kielenhuollon kanta olisi vain "hyvä lähtökohta". Jos suositukset muuttuvat, vanhentuneisiin ei pidä jäädä kiinni vaikka kuinka tuntuisi tuskalliselta. Tai siis ainakin Wikipediassa pitää noudattaa Kielitoimiston ohjeita - yksityisesti voi valita sen ohjeen joka miellyttää eniten. Sitäpaitsi muutoksiin tottuu nopasti, olen itsekin joutunut äskettäin muuttamaan kantaani joissakin kieliasioissa vaikka kipeää aluksi teki. --Tpe1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 10.21 (EEST)[vastaa]
Tässä on muutamakin käyttäjä kertonut mielipiteenään, että kielitoiston kantaa "pitää noudattaa". Tietääkseni kerroin tuossa jo vähän ylempänä, miten Wikipediassa on sovittu meneteltävän. Mainitsin siinä ne sovitut termistölähteet ja käytännöt. Tämä siis ihan prosessuaalisena neuvona. Kysymykseen (?) "miksi kielenhuollon kanta olisi vain hyvä lähtökohta": no siksi, koska muissa lähteissä voi olla muuta, ja koska meillä nimenomaan ei ole sovittu, että kielenhuollon julkaisut olisivat ainoa auktoriteetti jota olisi ehdottomasti noudatettava. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 10.52 (EEST)[vastaa]
Kielitoimistossa ollaan välillä myös hönöjä, sillä välillä ihme tuubaa lykkäävät yleisluonteiseen sanakirjaansa ilman teknisen tai tieteellisen termistön asiantuntemusta, ja toisaalta sanakirjasta puuttuu ehkä puolet suomen kielen sanoista (mikä on ongelmista pienempi). Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu onneksi korjaa asiantuntemuksen vajetta. Toinen seikka on että normatiivisuus ei pure eikä ole koskaan purrutkaan. Esimerkiksi tuubin tilalle ehdottivat paremmaksi sanaksi purtiloa, joka ei ottanut tuulta alleen. Siinä kohtaa vika ei ole kielen käyttäjissä vaan erikoisissa kielenhuoltajissa. Mutta saahan mitä tahansa ehdottaa, en vain usko että kaikkiin ehdotuksiin kannattaa mukaan lähteä enkä kyllä sitäkään että yliopistotutkinto tai virka painaisivat asiassa (en ala kutsumaan hammastahnatuubia hammastahnapurtiloksi vaikka tohtoriksi väitellyt siihen yrittäisi pakottaa). --Hartz (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.17 (EEST)[vastaa]
Kielitoimiston sanakirjassa tuubi on kyllä tuubi. Kielenhuolto on prosessi, ja prosesseilla on historiansa. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.26 (EEST)[vastaa]
Hartzin jutut taitaa olla usein kieliposkijuttuja. Edes Nykysuomen sanakirjassa tuubin vastineeksi ei ole ehdotettu purtiloa, mikä johtuu siitä, että purtilo on eri asia kuin tuubi. "Purtilo = (pitkänomainen) puuastia, kaukalo, allas." Kai täällä saa esittää kuinka hönöjä tahansa, kunhan ei käy kiinni ihmisiin, niin kuin Hartz kommenttinsa alussa tekee. --Tpe1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.40 (EEST)[vastaa]
Onneksi ysiluokkalaisuus on jäntevä asia-argumentti. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.48 (EEST)[vastaa]
En ole ainakaan tässä keskustelussa sanonut ketään ysiluokkalaiseksi, joten huomautus tulee väärälle käyttäjälle. Jos on muuta huomauttamista minulle, voisitko jatkaa vaikka keskustelusivullani, ja keskustellaan tässä sekistä. --Tpe1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 12.50 (EEST)[vastaa]
Ovathan he (ketkä he?) joutuneet nielemään karvaan kalkin ettei kielenhuolto onnistunut odotetusti ja siksi siellä lukee nykyään tuubi. Kommenttini tarkoituksena oli vain hieman vetää Kielitoimiston sanakirjalta mattoa alta erehtymättömänä lähteenä. Ei kannata erehtyä luulemaan että se olisi niin laadukas julkaisu kuin Oxford English Dictionary ja lukea kuin "Raamattua". Sille on hyvä perustelu ettei mennä 100 % Kielitoimiston mukaan. --Hartz (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.53 (EEST)[vastaa]
Jos tämä vastaus on minulle, en ymmärrä sitä. Missä lukee tuubi? Sanoin että tuubia ei ole Kielitoimisto sanonut koskaan purtiloksi, mutta sanoin ehkä epäselvästi. Mutta jos jatketaan nyt asiasta eli sekistä, ja purtilon salaisuuksista voi jatkaa jossain muualla, vaikka tuolla. --Tpe1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 12.58 (EEST)[vastaa]

Keskitytäänpä tämän artikkelin nimeen. Lähteitä:

  1. Kielitoimiston mukaan "sekki (rinn. šekki)" [3]
  2. Suomen shekkilain suomenkielisessä shekissä pitää lukea "shekki" [4]
  3. Suomen pankkiyhdistyksen mukaan "shekki" [5] [6] [7]
  4. Suurimman pankkiryhmän OP:n mukaan sekaisin "sekki" tai "shekki" [8]
  5. Nordean mukaan "shekki" [9] tai "sekki" [10]

Oliko vielä muita olennaisia? Tilanne on outo, koska kielitoimiston näkemyksen mukainen sekki tai šekki ei ole ollenkaan pätevä suomenkielinen maksuväline Suomessa. Nimi šekki on joko vanhentunut tai ei todellisessa käytössä, joten ainakaan se ei kelpaa artikkelin nimeksi. --Wähäwiisas (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.34 (EEST)[vastaa]

Tieteen termipankki, joka on ennalta määritelty sanastolähde. Muotoa šekki ei löydy lainkaan, sekki ja shekki löytyvät kumpikin muutaman kerran (tekstissä, ei itsenäisenä hakusanana). Mikäli nimistölähteissä on useampi kuin yksi muoto, niin siihen on sitten olemassa sovittu menettely. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.38 (EEST)[vastaa]
Sitten on tietenkin mahdollista katsoa, miten tosiasiassa yleiskieltä käyttävät sellaiset suuret toimijat kuin vaikkapa Yle ja lehdet. Ohje:Artikkelin nimi kun määrittelee, että Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 11.43 (EEST)[vastaa]
Wähäwiisaan linkittämä "Shekkilaki" on vuodelta 1932. Siellä ei sitä paitsi sanota, että paperissa pitää olla sana "shekki" vaan asiakirjan kielellä ilmaistu nimitys shekki, mikä mielestäni on eri asia. --Tpe1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 12.02 (EEST)[vastaa]
Oletko tarkistanut, miten uudemmassa lainsäädännössä kirjoitetaan? --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 13.23 (EEST)[vastaa]
Olen aika yksinkertainen ihminen enkä ymmärrä mitä uudempaa lakia tarkoitat, mutta jos linkität niin tarkistan, tai voit kertoa mitä siellä kirjoitetaan. --Tpe1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 13.52 (EEST)[vastaa]
Kai se sana voi esiintyä muissakin laeissa? Eiköhän Finlexissä ole joku hakutoiminto. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 13.53 (EEST)[vastaa]
Ollaan kyllä aika hakoteillä, jos viime vuosituhannen lakiteksteistä haetaan tukea omille virhekäsityksille. Sen ajan kirjoituskoneissa ei edes ollut hattuässiä. Jos sinulla on jalka poikki, käännytkö asianajajan puoleen? --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 13.59 (EEST)[vastaa]
Miten sitten tämän vuosituhannen lakiteksteissä mielestäsi on asian laita? --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 14.01 (EEST)[vastaa]
Käsittääkseni suurin ongelma on, että kielenpuhujana katsot olevasi pätevämpi kuin alan ammattilaiset. Jos minä alkaisin väittää sinulle jotain matematiikasta, pitäisit sitä julkeana. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 14.21 (EEST)[vastaa]
Älähän nyt väistä vaihtamalla puheenaihetta. Kerro nyt vaan miten olet havainnoinut tämän vuosituhannen lakitekstiä, kun mielestäsi oli olennaista, miltä vuosituhannelta lakiteksti on. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 14.24 (EEST)[vastaa]
Lakiteksti on kielenhuollon kohde, ei auktoriteetti. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 14.27 (EEST)[vastaa]
Siis et ole havainnoinut? No näin mä vähän arvasinkin. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 14.29 (EEST)[vastaa]
Sanojen kirjoitusasua ei määrätä laeissa, joten kysymys on epärelevantti. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 14.35 (EEST)[vastaa]
Wikipedian tulee perustua lähteisiin. Kun termi on taloudellis-juridinen, on syytä tutustua näiden alojen lähteisiin. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 14.37 (EEST)[vastaa]
Turhaan jankkaat. Sekki~šekki on (oli?) yleiskielen sana, ja niihin riittää auktoriteetiksi Kielitoimiston sanakirja. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 14.42 (EEST)[vastaa]
Usein auktoriteettina käytetty Yucca Korpela pitää Nykyajan kielenopas -sivulla muotoa sekki nykyaikaisena: Nykyisin kirjoitetaan jo usein (ja on sallittua kirjoittaa) ”sekki”. Sivu on päivätty 21.8.2017 joten tuoretta tietoa se kai on. Shekkiin hän ei ota kantaa eikä ainakaan suosittele sitä. --Kari Filunen (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 15.14 (EEST)[vastaa]

Lisää lähteitä:

  1. Maksupalvelulaki 1990, Maksulaitoslaki 1990, Ulosottokaari 2007, Laki yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta muutettu 2016: "shekki"
  2. Taloustiedon Taloussanasto (1987): "shekki"
  3. Danske Bank: "sekki" [11]
  4. Amex: "sekki" [12]
  5. Tietosanakirja (1909-1922): "šekki" [13]

Lakikielessä aina "shekki". Nykyisessä yleiskielessä joko "sekki" tai "shekki". Ehdotan uudelleennimeämistä toiseen näistä. --Wähäwiisas (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 15.41 (EEST)[vastaa]

Mikäli yleiskielen todellisuus kiinnostaa (se "miten aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä"), sitä voi katsoa esim. Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelmasta (CSC:n korpukset, 194 korpusta, joissa noin 5,2 miljardia sanetta).

  1. shekki: 13 081 osumaa
  2. sekki: 134 osumaa, joista tosin osa ei liity asiaan, joukossa on hevostermejä ("Löysä sekki, kumikuolaimet ja hampaiden raspaus") ja murretta ("Klaar kyl o sekki asja oikke"). Tämä sisältää ilmeisesti myös šekki-muodot, sillä niitä ei erikseen hakien löydy yhtäkään.

Kuvan laajentamiseksi voi tietysti katsoa esim. yhdyssanoja kuten palkintosekki (1 kpl) ja palkintoshekki (8 kpl), sekkitili (3 kpl) ja shekkitili (495 kpl) jne. Asiaa voi ken haluaa tutkia myös vuosikymmenittäin. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 17.45 (EEST)[vastaa]

Sanakirjojakin voi katsoa.

  1. MOT Lakikielen perussanakirja: Hakusana on "shekki". Haut "sekki" ja "šekki" ohjaavat sinne avuliaalla ilmoituksella: "Tarkoititko: shekki".
  2. MOT Englannin tekniikka ja kauppa: "šekki" johtaa säkkiin, "sekki" kertoo selitteeksi "shekki", "shekki" on varsinainen hakusana, jolla löytyy parikymmentä termiä ja idiomia kuten "shekin asettaja", "shekin peruuttaminen" jne.

Näin. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 18.18 (EEST)[vastaa]

Edelleenkin ainoa yleiskielen auktoriteetti on Kielitoimiston sanakirja: "sekki (rinn. šekki)". Shekkiä siellä ei edes ole, koska he ovat löytäneet näppäimistöstä hattuässän. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 21.47 (EEST)[vastaa]
Jukka Korpelan pohdintaa aiheesta: Suhuässä ja sen merkitseminen (shekki, šekki vai sekki?). –Ejs-80 26. syyskuuta 2017 kello 21.56 (EEST)[vastaa]
Ei suomen kielessä edes ole mitään hattuässä š-kirjainta, muuta kuin siis Kielitoimiston byrokraattien mielikuvituksessa. Ei siis siinä todellisessa kielessä mitä loput 99.99% kansasta, jotka eivät ole jotain ihmeen kielipoliiseja, käyttää. Suomi on äidinkieleni, joten luonnollisesti tiedän mitä kirjaimia siihen kuuluu. Artikkelin luonnollisin nimi olisi shekki, koska sen esiintyvyys todellisissa teksteissä on noin 100-kertainen kielitoimiston keksimällä keksimään sekkiin nähden. jni (k) 27. syyskuuta 2017 kello 21.52 (EEST)[vastaa]
Pitäisikö artikkeli Tšekki siis mielestäsi siirtää nimelle Tshekki? Esimerkiksi Nordean sivuilla käytetään kirjoitusasua sekki, joten ei sen käyttö taida pelkästään Kielitoimiston yksinoikeutta olla. –Ejs-80 27. syyskuuta 2017 kello 22.02 (EEST)[vastaa]
Ei tietenkään vieraista kielistä peräisin olevia erisnimiä aleta mitenkään vääntelemään. Meillä voi aivan hyvin olla artikkeli Ærøn kunta, mutta ei meidän tarvitse teeskennellä että siinä olevat ligatuurit tai muut merkit ovat osa suomen kieltä. Tosiaan harmillista että Kielitoimisto on onnistunut sotkemaan kieltä keksimällä näitä omia ilmauksiaan, joita sitten jotkut käyttävätkin vaikka täysin vakiintunut muotokin on olemassa. jni (k) 27. syyskuuta 2017 kello 22.13 (EEST)[vastaa]

Kyllähän Kielitoimiston vastuulla on jo ihan sen tehtävän määrittelyssä antaa ohjeet nykyajan suomen kielen kysymyksiin. Muut tietolähteet kertovat muista asioista, eikä 85-vuotias lakikaan määrittele kielenhuollon kysymyksiä 2000-luvulla. Puhumattakaan jostain korpuksista. --Kirjakaappi (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 23.17 (EEST)[vastaa]

Jaahas on kaksi vuotta sitten aloittamani keskustelu saanut lisää vauhtia. Väite siitä että Kielitoimiston kannalla olisi joku erityisasema Wikipediassa muiden lähteiden suhteen, ei perustu mihinkään käytäntöön. Ajantasainen Suomen Säädöskokoelma käyttää ilmaisua "shekki" joka paikassa, ei vain shekkilaissa, esim. OikTL 24:14 muiden jo tällä sivulla mainittujen lainkohtien lisäksi. Oikeustoimilaki on tosin vuodelta 1734 joten kelvanneeko sekään sinulle. jni (k) 27. syyskuuta 2017 kello 21.52 (EEST)[vastaa]
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisut ja Kielitoimiston neuvonta ovat mukana suomenkielisen Wikipedian ennalta määritellyissä sanastolähteissä, joiden asema on määritelty nimeämiskäytännössä. –Ejs-80 27. syyskuuta 2017 kello 22.08 (EEST)[vastaa]
Niin ja toinen nimistölähde Tieteen Termipankki on noiden kanssa ristiriidassa, kuten yllä on todettu. Kirjakaappi viittasi Kielitoimiston "tehtävän määrittelyyn", mikä on argumentointia perustuen johonkin muuhun auktoriteettiin kuin Wikipedian käytäntöihin. jni (k) 27. syyskuuta 2017 kello 22.15 (EEST)[vastaa]

Yhteenveto[muokkaa wikitekstiä]

Otsikon ”Artikkelin nimi” alla on 9 käyttäjää esittänyt mielipiteensä. Seuraavia sanoja on puollettu: sekki 6/9, šekki 4/9, shekki 4/9. Lisäksi muodon "šekki" puoltajat hyväksyivät kaikki muodon "sekki". Siirsin artikkelin nimeltä Šekki nimelle Sekki, koska "sekki" sai 2/3 kannatuksen. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 09.26 (EEST)[vastaa]

mielestäni hätiköity siirto. Tästä olisi pitänyt olla kunnollinen pizza vs. pitsa taisto ennen siirtämistä. Nyt meillä on silti Tšekki jonka sisälle on leivottu tämä sana suhuässän kera. Shekki on mielestäni parempi vaihtoehto kuin sekki, jossa suhuässän kanssa on kokonaan luovutettu. --Hartz (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 22.13 (EEST)[vastaa]
Minustakin shekki on parempi, perusteluja jo yllä. Tšekki, Kambodža tai tuhannet muut alkujaan vieraskieliset nimet taas on täysin väärä analogia, koska vieraskielisistä erisnimistähän Wikipedian ohjeet ja Kielitoimisto ovat käsittääkseni yhtämieltä että niitä ei tarpeettomasti suomalaisteta. Shekki taas on yleiskielen sana, ei paikan tai henkilön nimi. jni (k) 27. syyskuuta 2017 kello 22.33 (EEST)[vastaa]
Maan nimessä ei ole suhuässää, vaan C jonka yllä vastaava väkänen. Shekkitili sanassa on ainakin shekki. Jmk yllä googletteli sekki sanalla ja osumia huonosti. --Hartz (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 22.52 (EEST)[vastaa]
Vaihdoin šekin pois, koska sanaa ei käytetä, sitä ei kukaan ehdottomasti vaatinut ja sen puoltajille kelpasi muukin. Keskustelusta laskin ohjeissa mainitun 2/3 kannatuksen nimelle sekki. Myös shekki olisi perusteltu. Keskustelussa oli liikaa riitahakuisuutta ja toistoa. Voimme jatkaa vaikka artikkeleissa shakki, šokki, šeikki, sherry ja sampoo. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 09.20 (EEST)[vastaa]
Se että vastaavia on nippu todistaa vain sen että siirrettiin yksi hätiköidysti ja muut ovat vielä miettimättä. Mielestäni ennemmin pitäisi miettiä kokonaisuus selväksi eikä käydä siirtämässä joukon yksi uudelle nimelle kuten nyt tapahtui. --Hartz (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 09.55 (EEST)[vastaa]
Ei käytetä? Laajensin juuri artikkelia kertomalla šekinvarmistuskoneesta käyttäen lähteenä konttoritekniikan historiaa vuodelta 2009. Siinä šekki on šekki. Samasta kirjasta luin myös, ettei kirjoituskoneita enää juuri käytetä. Nykyisistä tietokoneista suhuässä löytyy, minulla niinkin helposti kuin nojaamalla hetken s-näppäimeen. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 11.06 (EEST)[vastaa]
Ylempänä on monipuolista tilastotietoa, mitä kirjoitustapaa nykyisin käytetään ja kuinka usein. Voitaisiin siirtyä Kahvihuoneeseen pohtimaan š/s/sh-kysymystä yleisesti eikä vain šekkiin rajoittuen. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 19.44 (EEST)[vastaa]