Perforointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kahden postimerkin välissä on lävistyksiä, joiden ansiosta ne on helppo irrottaa toisistaan
Puukengän perforoitu nahka antaa hengittävyyttä.
Perforoituja teräslevyjä.

Perforointi eli on paperin, muun materiaalin tai elävän kudoksen lävistystä, puhkaisua tai rei’itystä.[1]

Kirjapainoterminä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjapainon jälkikäsittelyvaiheena perforointi tarkoittaa paperin rivimäistä rei’itystä, jota pitkin esimerkiksi kuponki on helppo repäistä irti painotuotteesta. Perforointia käytetään myös muun muassa postimerkkiarkeissa ja -vihoissa, muistilehtiöissä.

Perforointilaitteita kehiteltiin 1800-luvun puolivälissä, ja sen jälkeen perforointi on yleistynyt monella alalla.

Filmin reunan perforointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perforoinniksi kutsutaan myös muuta lävistystä tai rei’itystä eri materiaaleihin, kuten elokuvafilmin reunan rei’itystä elokuvakameran ja -projektorin vetomekanismia varten. Perforoitua 35 millimetrin kinofilmiä käytettiin yleisesti myös valokuvauksessa. Pullon sinettikorkki on usein perforoitu, ja kun korkki avataan, rikkoutunut perforointi kertoo, että pullo on avattu.

Sinettikorkki, jossa on harva perforointi.

Perforoidut tekstit ja kuviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perforoinnilla eli perättäisillä rei’ityksillä voidaan materiaalin pintaan synnyttää tekstiä tai muita kuvioita. Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallitus käyttää dokumenttien hallinnassaan paperisten patenttihakemusasiakirjojen perforointia, joilloin hakemusnumero ja päivämäärä kirjataan paperiin rei'ittämällä.lähde?

Varhaiset tiedontallennusmuodot reikäkortti ja reikänauha perustuivat perforointiin eli paperin tai kartongin lävistykseen. Niitä käytettiin jo ennen tietokoneaikaa ohjaamaan muun muassa kutomakoneita ja automaattipianoja ja muita musiikkiautomaatteja.

Perforoinnista puhutaan ammattiterminä myös muun muassa rei’itettyjen puu- tai metallilevyjen valmistuksessa sekä leipomoalalla keksien, leipien ja muiden leivonnaisten pinnan rei’ityksessä tasaisemman paistotuloksen aikaansaamiseksi.

Myös taideteoksia voidaan tehdä perforoimalla. Esimerkiksi norjalainen Anne-Karin Furunes on tehnyt useita tunnettuja töitä kankaan perforointitekniikalla.

Lääketieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteessä puhutaan perforoinnin sijasta yleensä perforaatiosta, joka voi tarkoittaa yksittäistäkin puhkaisua, puhkeamista, puhkeamaa, lävistystä tai muulla tavoin syntynyttä reikää.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perforoida: lävistää, rei'ittää, puhkaista, Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 11.6.2015.
  2. Perforaatio, Terveyskirjasto, viitattu 11.6.2015.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.