Kypärämäki
| Kypärämäki 7. kaupunginosa |
|
|---|---|
 |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kypärämäki-Kortepohja |
| Väkiluku | 3 150[1] |
| Osa-alueet | Kypärärinne, Kypärätie, Köhniö, Köhniönranta |
| Postinumero(t) | 40630 |
Kypärämäki on Jyväskylän keskustaajaman länsilaidalla sijaitseva kaupunginosa. Se on Jyväskylän seitsemäs kaupunginosa. Asukkaita on noin 3 150.[1]
Pääosa osa Kypärämäestä on tyypillistä jälleenrakennuskauden omakotialuetta, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa.[2] Luoteinen osa Kypärämäkeä on kuitenkin kerros- ja rivitalovaltaista. Kypärämäki onkin moni-ilmeinen kaupunginosa. Kypärämäki valittiin Suomen vuoden kaupunginosaksi vuonna 2004.[3]
Kypärämäen eteläosassa sijaitseva omakotialue tunnetaan myös nimellä Köhniö.[4] Sen viereinen kerrostaloalue on nimeltään Köhniönranta.[4] Ne ovat saaneet nimensä vieressään sijaitsevasta Köhniönjärvestä. Köhniön asuinalueen reunalla kulkee Haapamäki–Jyväskylä-rata.
Luonto ja ympäristö
Kypärämäki on saanut nimensä samannimisestä maankohoamasta, jonka huippu on hieman kaupunginosan rajan ulkopuolella Kortepohjan kaupunginosassa.[4] Pienempiä mäkiä alueella ovat Könkkölänmäki kaupunginosan itäisessä päässä[4] ja länsipäässä Tähtitorninmäki[5]. Köhniönjärven lisäksi vesistöalueita ovat Killervä-lampi ja Rimminsuo.[4]
Kypärämäen asuinalueille on jätetty metsää talojen lomaan. Alueella on noin puolen kilometrin pituinen Kypärämäki-Köhniön luontopolku, joka esittelee tavallisimpia lehtomaisen metsän ja kuivan kangasmetsän kasvilajeja.[6]
Vuosina 2010-2011 Kypärämäen metsissä tehtiin maiseman parantamiseksi harvennustöitä tarkoituksena turvata metsien elinvoimaisuus ja viihtyisyys. Metsiä harvennettiin ja alusmetsiä raivattiin, jotta saatiin kasvutilaa jäljelle jääville puille, sekä poistettiin huonokuntoisia ja asukkaita häiritseviä puita.[5]
Metsänhoitotoimenpiteitä arvosteltiin ja epäiltiin etukäteen jonkin verran julkisuudessa.[7][8] Kaupungin jälkeenpäin järjestämässä mielipidekyselyssä vastaajista valtaosa piti kuitenkin hoitotöiden lopputulosta onnistuneena.[5]
Historiaa
Lähes koko nykyinen Kypärämäen asuinalue oli kaupungin rajojen sisällä jo vuonna 1837, kun Jyväskylä perustettiin, mutta se oli pitkään lähinnä laidun- ja kaskimaata. Rakentaa sinne alettiin vasta välirauhan aikana. Sota-ajan asuntopulan helpottamiseksi alueelle kaavoitettiin omakotitontteja. Kypärämäen asemakaavan suunnitteli kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen, joka myös suunnitteli talojen rakennuspiirustukset yhdessä kaupungin rakennustoimiston kanssa.[2]
Monet talot olivat alun perin yksikerroksisia kahden perheen taloja, joissa oli kummassakin päädyssä yhden huoneen ja keittiön asunto. Osa oli kaksikerroksisia, ja suurin osa yksikerroksisista korotettiin kaksikerroksisiksi sodan jälkeen. Taloihin kuuluu suuret tontit, mikä antaa asuinalueelle puutarhakaupunkimaisen luonteen.[2] Kypärämäen omakotialue on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi, ja osa alueen rakennuksista on suojelukohteita.[2] Kypärämäki on Jyväskylän vanhin kokonaan suunnitelmien mukaan rakennettu asuinalue.
Ensimmäiset asukkaat tulivat enimmäkseen Keski-Suomen maaseudulta ja Karjalan luovutetuilta alueilta. Syntyperäisten jyväskyläläisten osuus oli lähes olematon.[2] Kypärämäki oli alun perin työläiskaupunginosa. Jotkut kävivät töissä läheisessä Valmetin Rautpohjan tehtaassa[2] tai leipätehtaalla[9], alueella harjoitettiin myös pienteollisuustoimintaa talojen pihoissa sijaitsevissa verstaissa[2].
Kypärämäen kaupunginosan vanhin osa on vuonna 1940 kaavoitettu Kypärärinteen omakotialueen länsiosa, joka käsittää Vuorikadun sivukatuineen Vesangantien pohjoispuolella.[9] Hyvin pian rakennettiin myös Vesangantien eteläpuolelle Kypärätien alueelle. Alueen omakotitalot ovat enimmäkseen tyyppitaloja 1940–1950-luvuilta.[2] Metsäkadulla on ruotsalaisomakotitaloja, jotka toimitettiin lahjoina Ruotsista Suomeen valmiina elementteinä.[9][2] Kypärätien varrella Vesangantien eteläpuolella on omaperäisiä puisia pienkerrostaloja, jotka valmistuivat vuosina 1949–1950.[2] Vieressä on Jyväskylän vanhin rivitalo Veljeskypärä.[2]
Jatkosodan jälkeen asutus levisi Kypärämäen eteläosaan Köhniölle. Köhniön alue rakennettiin Rautpohjan tehtaan työntekijöitä varten. Tehdas tarvitsi sotakorvausten vuoksi kasvaneen tuotantonsa takia lisää työläisiä, mutta asuntopula haittasi työntekijöiden saamista. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa tehdas järjesti työntekijöille asuntolainoja, ja alueen rakentaminen alkoi 1948. Köhniö on rakennuskannaltaan monipuolinen ja vaihteleva, talot ovat keskenään melko erityyppisiä.[10]
1960-luvulla ja 1970-luvulla Kypärämäkeen rakennettiin suurempia kerrostaloja pienkerrostalojen naapuriin Kypärätielle ja Kypärämäen luoteisosaan Köhniönrantaan.[2] Kypärämäkeen tuli lisää palveluja kuten kauppoja, pankki, apteekki sekä uusi neuvola 1970-luvun lopussa.[9] Nykyään näistä on jäljellä vain yksi kauppa. 1990-luvulla luoteisosaan Soidintielle rakennettiin paljon rivitaloja.
Väestö
Kypärämäki oli aluksi työläiskaupunginosa. 1940-luvun lopulla 70% kaupunginosan asukkaista sai elantonsa joko teollisuudesta tai rakennusalalta. Myöhemmin Kypärämäen väestörakenne muuttui kuten muillakin asuinalueilla: aiemmin työväestö oli asunut laitakaupungilla puutaloissaan ja varakkaampi väki keskustan kivitaloissa, sittemmin omakotitaloalueen maalaismainen tunnelma alkoi kiinnostaa keskiluokkaa ja varakastakin väkeä. Neljässä vuosikymmenessä tehdas- ja rakennustyöläisten osuus putosi 23 prosenttiin asukkaista.[11][12]
Toisaalta kerrostalorakentaminen tarjosi kohtuuhintaisia omistusasuntoja Kypärämäessä pienituloisillekin.[13] Kaupunginosaan rakennettiin myös vuokrakerrostaloja.[14] Monet aikoinaan omakotitalon rakentaneista jäivät asumaan taloihinsa eläkepäivikseen, minkä vuoksi yli 65-vuotiaiden osuus Kypärämäen asukkaista kasvoi vuoden 1970 viidestä prosentista 1990-luvulle tultaessa lähes 20 prosenttiin.[15]
Palveluja ja yhdistyksiä
Kypärämäessä toimii kaksi päiväkotia[16][17], ala-aste[18], musiikkikoulu[19], Jyväskylän kotitalousoppilaitos, Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila[20], päiväkeskus vanhuksille[21], sotainvalidien sairaskoti[22] sekä pienkirjasto[23]. Kypärämäestä löytyy myös vauva- ja äitiystarvikkeiden kauppa[24], eläinlääkäriasema[25], kukkakauppa[26], lemmikkitarvikeliike[27], kolme parturi-kampaamoa[26], pizzeria[28] sekä Siwa[29].
Kaupunginosan etuja ajaa Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys[30]. Alueella tehdään kylämäistä yhteistyötä ja asukasaktiivisuus ja yhteisöllisyys onkin todettu alueen vahvuuksiksi.[31] Kypärämäessä toimii muun muassa aktiivinen lähiruokapiiri.[32] Kypärämäessä on vuodesta 1956 toiminut partiolippukunta Mäkipartio ry, jossa on noin sata jäsentä.[33]
Uskonnollisia rakennuksia Kypärämäessä ovat Jyväskylän seurakunnan Kypärämäen kirkko[34] ja Jehovan todistajien Jyväskylän läntisen seurakunnan valtakunnansali. Kypärämäen kaupunginosassa sijaitsevat myös Killerin liikuntakeskus, hevosurheilukeskus ja ravirata sekä Rihlaperän tähtitorni[35].
Politiikka
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Kypärämäessä sai eniten ääniä SDP (33,2 %), seuraavina tulivat Kansallinen Kokoomus (17,4 %), Suomen Keskusta (15,2 %) ja Vihreä Liitto (12,8 %). Kypärämäessä sosiaalidemokraattien kannatus oli selvästi Jyväskylän keskiarvoa suurempi, koko kaupungissa kannatus oli 26,6 %.[36]
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa SDP oli myös suosituin puolue Kypärämäessä (22,7%). Kakkoseksi oli noussut Perussuomalaiset (15,0%). Seuraavina tulivat Kansallinen Kokoomus (14,3%), Suomen Keskusta (14,2%), Vasemmistoliitto (12,4%) ja Vihreä liitto (12,4 %). Eniten ääniä sai perussuomalainen Kauko Tuupainen, joka on entinen kypärämäkeläinen ja entinen sosiaalidemokraatti.[37]
Kypärämäessä toimii aktiivinen sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys.[38] Kypärämäen työväenyhdistys (KTY) perustettiin, koska Kypärämäen työläiset olivat sitä mieltä, että Jyväskylän työväenyhdistys (JTY) ei ajanut tarpeeksi laitakaupungin työväen asioita. Myös Suomen Kommunistisen Puolueen toiminta on Kypärämäessä aktiivista. Yksi neljästä Keski-Suomessa toimivista SKP:n osastoista on Kypärämäen osasto.[39]
Kypärämäen äänestysalueeseen kuuluu Kypärämäen kaupunginosan lisäksi Kortepohjan kaupunginosan asuinalue Kortemäki sekä osa Ruokkeen kylästä.[4]
Liikenneyhteydet
Jyväskylän keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä, ja bussit (linjat 1 ja 2) keskustaan kulkevat arkisin 20 ja viikonloppuisin 30 minuutin välein.[40] Myös Jyväskylästä länteen kulkevat pitkänmatkanvuorot pysähtyvät Kypärämäessä. Pysäkkejä ovat Rihlaperä, Salokatu, Kypärämäen koulu, Kahakatu, Köhniönjärvi ja Killeri.[41] Aiemmin Kypärämäessä on ollut Köhniönjärven rautatieseisake, mutta se on poistettu käytöstä vuosikymmeniä sitten.
Lähde
- Janne Haikari: Kypärämäki ja sen väki, Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys, 1999. ISBN 952-91-0730-7
Viitteet
- ↑ a b Jyväskylän seutu, Kypärämäki-Kortepohja
- ↑ a b c d e f g h i j k l Jyväskylän omakotialueita, Kypärämäki
- ↑ Suomen kotiseutuliitto, vuoden kaupunginosa
- ↑ a b c d e f Jyväskylän karttapalvelu, aluekartta
- ↑ a b c Jyväskylän kaupunki: Mielipidekysely lähimetsien hoidosta Kypärämäen ja Köhniön alueella
- ↑ Keski-Suomen ympäristökeskus, alueellista ympäristötietoa, Kypärämäki-Köhniön luontopolku
- ↑ Keskisuomalainen, mielipidekirjoitukset: Savotta uhkaa Köhniön petäjiä
- ↑ Keskisuomalainen, mielipidekirjoitukset: Metsän ehdoilla
- ↑ a b c d Jyväskylän kaupunginosasivusto, Kypärämäki-Köhniö, Kypärämäen historiaa
- ↑ Jyväskylän omakotialueita, Köhniö
- ↑ Haikari, s. 72-73
- ↑ Haikari, s. 75-76
- ↑ Haikari, s. 72-73
- ↑ Haikari, s. 65
- ↑ Haikari, s. 72-73
- ↑ Kypärämäen päiväkoti
- ↑ Kotimetsä, Vekarokadun päiväkoti
- ↑ Kypärämäen koulu
- ↑ Kypärämäen musiikkikoulu
- ↑ Mannerheimin lastensuojeluliitto, Köhniö-Kypärämäki
- ↑ Kypärämäen päiväkeskus
- ↑ Sotainvalidien sairaskoti
- ↑ Kypärämäen pienkirjasto
- ↑ Vauvauva.fi
- ↑ Eläinklinikka Tähti
- ↑ a b Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys, linkit ja palvelut
- ↑ Musti ja Mirri -myymälät
- ↑ Ravintola-pizzeria Ararat
- ↑ Siwa, kaupat ja aukioloajat
- ↑ Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys
- ↑ Jyväskylän kaupunki:_ Muistio Kypärämäen, Köhniön ja Keltinmäen alueiden asuinalueilta 12.10.2010
- ↑ Kypärämäen lähiruokapiiri Facebookissa
- ↑ Mäkipartio ry - Historia
- ↑ Keski-Suomen kirkot, Kypärämäen kirkko
- ↑ Sirius ry, Rihlaperän tähtitorni
- ↑ Oikeusministeriö: Kunnallisvaalit 26.10.2008, Jyväskylä - Äänestysaluekohtaiset tulokset, Kypärämäki
- ↑ HS.fi, tulospalvelu, eduskuntavaalit 2011
- ↑ Kypärämäen työväenyhdistys
- ↑ SKP:n Jyväskylän piirijärjestö ry
- ↑ Jyväskylän Liikenteen aikataulut
- ↑ Matkahuolto, aikataulut
Aiheesta muualla
- Keski-Suomen museo: Kypärämäen omakotialue
- Keski-Suomen museo: Köhniön omakotialue
- Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys
- Jyväskylän kaupungin kaupunginosasivusto - Kypärämäki-Köhniö
