Christy Brown ja Maa: Erot sivujen välillä
p Botti muokkasi: he:כריסטי בראון |
p kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee planeettaa. Muita merkityksiä on [[Maa (täsmennyssivu)|erillisellä täsmennyssivulla]].}} |
|||
'''Christy Brown''' (s. [[5. kesäkuuta]] [[1932]] [[Dublin]]issa, [[Irlanti|Irlannissa]] - k. [[6. syyskuuta]] [[1981]] [[Parbrook]]issä, [[Englanti|Englannissa]]) oli irlantilainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari. Hän pystyi liikuttamaan vain vasenta jalkaansa [[CP-vamma]]nsa takia ja häntä pidettiinkin pitkään myös henkisesti vammaisena, kunnes hän nappasi viisivuotiaana palan liitua siskonsa kädestä vasemmalla jalallaan. Hän piirsi, osin äitinsä avustuksella, A-kirjaimen osoituksena henkisistä kyvyistään. |
|||
{{Planeetta|kuva=[[Kuva:The Earth seen from Apollo 17.jpg|251px]] |
|||
| löytäjät=- | löytöaika=- |
|||
| etäisyyskm=149 597 870,691 |
|||
| etäisyysau=1 |
|||
| lähin etäisyys [[AU]] =0,983 289 891 2 |
|||
| kaukaisin etäisyys [[AU]] =1,016 710 333 5 |
|||
| eksentrisyys=0,01671022 |
|||
| kiertoaika=365,25641 päivää |
|||
| synodinen=365,24189 d |
|||
| ratanopeus=29,7859 |
|||
| inklinaatio=0,00005° |
|||
| eli radan kaltevuus 7.25° auringon päiväntasaajaa vastaan |
|||
| kuut=1 |
|||
| halkaisija = 12 756,270 |
|||
| napahalkaisija = 12 713,500 |
|||
| keskihalkaisija = 6 372,795 |
|||
| napasäde = 6 356,750 |
|||
| päiväntasaajasäde = 6 378,135 |
|||
| akselisuhde = 0,996 647 139 |
|||
| litistyneisyys = 0,996 647 139 |
|||
| keskisäde = 6 372,795 |
|||
| massa=5,9737×10<sup>24</sup> || maanmassa=1 |
|||
| tiheys=5,515 |
|||
| painovoima päiväntasaajalla=9,780 |
|||
| painovoima=9,780 |
|||
| pyörähdysaika=23,934 h |
|||
| pyörimisnopeus päiväntasaajalla 465,11 |
|||
| akseli=23,439 281° |
|||
| albedo=0.367 |
|||
| pakonopeus=11,180 |
|||
| pinta-ala = 510 065 284,702 |
|||
| maa-ala =29,2 % =148 939 063,133 |
|||
| vesiala =70,8 % = 361 126 221,569 |
|||
| alinlämpö=185 [[Kelvin|K]] |
|||
| keskilämpö=287 K eli noin 14 °C |
|||
| ylinlämpö=331 K |
|||
| teoreettilen lämpötila noin -20 °C |
|||
| kasvihuone-ilmiö 45 C |
|||
| paine=1 [[baari|bar]] |
|||
| alkuaineet=[[typpi|typpeä]]<br />[[happi|happea]]<br />[[argon]]ia<br />[[hiilidioksidi]]a<br />[[vesi]]höyryä |
|||
| prosentit=78 %<br />21 %<br />1 %<br />0,038 %<br />hiukan |
|||
}} |
|||
'''Maa''' eli '''Maapallo''' tai '''Tellus''' on [[Aurinkokunta|aurinkokunnan]] kolmas [[planeetta]] [[Aurinko|Auringosta]] lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa [[kilometri]]ä, eli määritelmän mukaisesti yksi [[Astronominen yksikkö|AU]]. |
|||
Brownin omaelämäkerta ''[[Vasen jalkani]]'' ({{k-en|My Left Foot}}) laajennettiin myöhemmin romaaniksi ''[[Jonnekin päivästä pois]]'' ({{k-en|Down All The Days}}), josta tuli kansainvälinen menestyskirja ja se käännettiinkin 14 kielelle. |
|||
Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 [[vuorokausi|vuorokautta]], viisi [[tunti]]a, 48 [[minuutti]]a ja 46 [[sekunti]]a. Maan pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on yksi [[tähtivuorokausi]] eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,09053 sekuntia. Koska Maa ehtii jo yhden vuorokauden aikana kulkea jonkin matkaa pitkin kaarevaa rataa, kestää kuitenkin noin 4 minuuttia kauemmin, ennen kuin sama maapallon [[pituuspiiri]] on kääntyneenä kohti Aurinkoa, eli aurinkovuorokausi on tämän verran pitempi kuin tähtivuorokausi ja tunnin alkuperäisen määritelmän määritelmän mukaan tasan 24 tuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa muuttua hieman luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms. tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi [[vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys|vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen]] vuoksi maapallon pyörähdysaika pieneni kolmella mikrosekunnilla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = [[Tähdet ja avaruus]] | Vuosi = 2005 | Numero = 1 | Sivut = 4| www = | Lopetusmerkki = }}</ref> |
|||
[[Jim Sheridan]]in ohjaama elokuva ''[[Minun elämäni]]'' perustuu Brownin omaelämäkertaan. Kirjailijaa elokuvassa näyttelee [[Daniel Day-Lewis]]. |
|||
Maan ikä on noin 4,5 miljardia vuotta. |
|||
==Bibliografia== |
|||
* [[1954]] ''My Left Foot'' (suom. ''Vasen jalkani'') |
|||
* [[1970]] ''Down All The Days'' (suom. ''Jonnekin päivästä pois'') |
|||
* [[1971]] ''Come Softly to My Wake (Poems of Christy Brown)'' |
|||
* [[1973]] '' Background Music: Poems'' |
|||
* [[1976]] ''A Shadow on Summer'' |
|||
* [[1976]] ''Wild Grow the Lilies'' |
|||
* [[1978]] ''Of Snails And Skylarks'' |
|||
Maalla on yksi kiertolainen: [[Kuu]]. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen aurinkokunnan [[Kuu (yleisnimi)|kuu]]. |
|||
[[Luokka:Irlantilaiset kirjailijat|Brown, Christy]] |
|||
{{tynkä/Kirjailija}} |
|||
Maan [[kiertorata]] Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen [[ellipsi]], jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan aurinkokunnan massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on [[talvi]], ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on [[kesä]]. [[Vuodenajat|Vuodenaikojen]] vaihtelu johtuu [[akselikallistuma]]sta, eli siitä, että maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle [[Pohjantähti|Pohjantähteä]]. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12 000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee [[Vega]]n lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan ''[[prekessio]]ksi''. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu 25 725 vuotta. |
|||
[[de:Christy Brown]] |
|||
[[en:Christy Brown]] |
|||
Maapallo on maailmankaikkeuden ainoa alue, jolla tiedetään olevan elämää. Maalla elää noin puoli miljoonaa kasvilajia ja noin 1,5 miljoonaa eläinlajia. Eläinlajeista yli miljoona lajia on hyönteisiä ja alle 50 000 lajia selkärankaisia. Ihmisiä maapallolla elää noin 6,6 miljardia henkeä, ks. tarkemmin [[väkiluku]]. |
|||
[[fr:Christy Brown (peintre)]] |
|||
[[it:Christy Brown]] |
|||
== Maan synty == |
|||
[[he:כריסטי בראון]] |
|||
[[lb:Christy Brown]] |
|||
Maapallo syntyi samoihin aikoihin muiden planeettojen ja Auringon kanssa. Maapallon arvellaan syntyneen noin 4,6 miljardia vuotta sitten, jolloin läheinen tähti räjähti. Räjähdyksen jälkeen kaasu ja pöly alkoi tiivistyä nykyisen aurinkokunnan kohdalla, keskelle tiivistyi eniten ainetta ja muualle hieman vähemmän. Keskelle syntyi Aurinko. |
|||
[[pl:Christy Brown]] |
|||
[[tr:Christy Brown]] |
|||
Maa oli aiemmin asteroidipommituksen kohteena, eli asteroideja törmäsi maapallolle hyvin paljon. Asteroidit toivat maapallolle lämpöä ja energiaa ja nostivat Maan lämpötilaa. Asteroiditörmäykset kuitenkin lakkasivat, jolloin Maan lämpötila alkoi laskea ja Maan pinta alkoi kerrostua ja [[jähmettyminen|jähmettyä]], raskaimmat alkuaineet painuivat pohjalle ja keveimmät aineet nousivat pinnalle. Maahan syntyi näin [[litosfääri]]. |
|||
Maan aktiivinen tulivuoritoiminta vapautti runsaasti kaasuja, suurimmaksi osaksi kuitenkin [[hiilidioksidi]]a ja [[vesihöyry]]ä. Maalle syntyi kaasukehä, jonka Maa pystyi pitämään itsellään [[vetovoima]]n ansiosta. Kaasukehän ansiosta Maan lämpötilat alkoivat tasaantua. Kaasukehä sisälsi myös [[typpi|typpeä]], [[vety]]ä, [[ammoniakki]]a ja [[metaani]]a. |
|||
Maapallon [[hydrosfääri]]n synnystä ei ole yksimielisyyttä. Maapallon veden arvellaan olevan peräisin [[komeetta|komeetoista]]. Maapallon alkuaikoina olisi Maahan törmännyt suuri komeetta, joka sisälsi runsaasti vesijäätä. Jää kaasuuntui suoraan kiinteästä olomuodosta eli [[sublimoituminen|sublimoitui]], minkä jälkeen se vähitellen tiivistyi vedeksi ja satoi Maahan. Maapallon hydrosfäärin synnystä ei kuitenkaan olla aivan yksimielisiä. |
|||
Noin 3 miljardia vuotta sitten [[meri]]in syntyi alkeellista [[elämä]]ä, ja jotkin eliöt olivat [[yhteyttäminen|yhteyttämiskykyisiä]]. Meri oli otollinen elämän muodostumiselle, sillä Auringon [[ultraviolettisäteily]] ei päässyt sinne. Eliöt tuottivat sivutuotteenaan [[happi|happea]], joka mahdollisti kehittyneemmän elämän syntymisen mm. maanpinnalle. Salamoinnin vaikutuksesta Maahan syntyi [[otsoni]]a, joka muodosti välttämättömän [[otsonikerros|otsonikerroksen]]. Maalle syntyi [[atmosfääri]], mutta sen hapen pitoisuus on vaihdellut historian saatossa 10 % ja 30 % välillä. |
|||
== Maan vesivaippa, ilmakehä, ilmasto ja sää == |
|||
{{Pääartikkeli|[[Maan ilmakehä]]|[[Hydrosfääri]]}} |
|||
Maa on ainoa aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä [[vesi|vettä]]; se peittää noin 71 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän [[Mars]]in koko ala. |
|||
Maan [[ilmakehä]] koostuu pääasiassa [[typpi|typestä]] (78 %) ja [[happi|hapesta]] (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on, että [[hiilidioksidi]]a ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun [[valo]] [[sironta|siroaa]] kaasumolekyyleistä ([[Rayleigh]]-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää |
|||
keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen [[ultraviolettisäteily]] kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan [[otsonikerros|otsonikerrokseen]]. |
|||
Maa on tällä hetkellä ainoa planeetta [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]], jolla varmasti tiedetään olevan [[elämä]]ä. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on |
|||
Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto. |
|||
Merissä tapahtuvalla [[termohaliinikierto|termohaliinikierrolla]] ja sen häiriöillä on oma osansa [[jääkausi]]en synnyssä, vaikka niiden pääsyy onkin [[mannerliikunnat]] ja maan akselikallistuman vaihtelut. |
|||
Maan [[ilmasto]] vaihtelee huomattavasti eri paikoissa, ja niin syntyneet [[ilmastovyöhyke|ilmastovyöhykkeet]] luovat osaltaan erilaisia [[biomi|biomeja]], [[kasvillisuusvyöhyke|kasvillisuusvyöhykkeitä]]. Aurinko ylläpitää [[Ilmakehän kiertoliike]]ttä, joka puolestaan pyrkii fysiikan lakien mukaisesti tasoittamaan lämpöeroja [[tropiikki|tropiikin]] ja [[arktinen alue|napa-alueiden]] välillä. Suomen säähän vaikuttavat [[polaaririntama]]n [[sykloni]]t ([[matalapaine]]et) ovat suuren luokan lämpöpumppuja, jotka kuljettavat pohjoiseen lauhaa ilmaa ja vetävät perässään kylmän arktisen ilman etelään. |
|||
== Maan kuori ja vaippa == |
|||
[[Image:Earth layers model.png|thumb|250px|left|Maan mekaaninen rakenne syvenevässä järjestyksessä: [[litosfääri]], [[astenosfääri]], [[mesosfääri]] ja [[Maan ydin|ydin]] ]] |
|||
Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä [[litosfäärilaatta|mannerlaatasta]], jotka kelluvat [[Maan vaippa|vaippaa]] raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat [[Mannerliikunnot|liikkuvat]] alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen [[maanjäristys|maanjäristyksiä]] ja [[tulivuori]]toimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten [[Islanti|Islannissa]], jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen hajoaminen]]. |
|||
Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula [[rauta]]-[[nikkeli]]-ydin, joka saa aikaan voimakkaan [[magneettikenttä|magneettikentän]], mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiaiselta hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä [[revontulet|revontulina]]. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. |
|||
[[Maan magneettikenttä]], jonka voimakkuus on 0,000025–0,00005 [[tesla]]a, heikkenee aika ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia. |
|||
Maa voidaan jakaa kerroksiin, pinnalta keskipisteeseen, koostumuksen perusteella (kemiallinen jako) ja mekaanisten ominaisuuksien (aineen olomuoto, mekaaninen toiminta) mukaan. |
|||
*'''Kemiallinen''' |
|||
[[Maankuori|kuori]], [[Maan vaippa|vaippa]], [[Maan ydin|ydin]] |
|||
*'''Mekaaninen''' |
|||
[[litosfääri]], [[astenosfääri]], [[mesosfääri]], [[Maan ydin|ydin]] |
|||
== Maan ytimen tutkiminen == |
|||
Porauksilla on päästy [[kymmenen]] kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta [[Maan vaippa]] kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla [[maanjäristys]]ten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Uusimpina keinoina ovat nousseet esiin maan sisällä olevien [[uraani]]n, [[torium]]in ja [[kalium]]-40:n radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien [[neutriino|neutriinojen]] havaitseminen ja keinotekoisella neutriinosuihkulla luotaaminen. |
|||
== Maan radasta ja pyörimisestä == |
|||
Maapallon radan [[soikeus]] ja muut [[rata-arvo]]t vaihtelevat jonkin verran kymmenien tuhansien vuosien kuluessa. Muutokset johtuvat muiden aurinkokunnan planeettojen heikoista vetovoimavaikutuksesta. Maapallon akseli tekee 25 725 vuoden jaksossa vaappuvan hyrrän tapaista [[prekessioliike]]ttä. Se kuten [[nutaatio]] ovat etupäässä muiden taivaankappaleiden aiheuttamia häiriöitä. |
|||
Lisäksi [[pohjoisnapa]] siirtyy lyhyemmällä, parinkymmenen vuoden luokkaa olevalla jaksolla epäsäännöllisesti muutaman kymmenen metrin levyisessä neliössä. Ilmiötä kutsutaan |
|||
[[napavariaatio]]ksi. Maapallon pyöriminen hidastuu taivaankappaleiden vetovoiman takia 0,005 sekuntia vuodessa. Korallitutkimusten mukaan 370 miljoonaa vuotta sitten Maan pyörähdysaika oli 22,7 tuntia. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten [[kambri|kambrikauden]] lähestyessä alkuaan Maan vuorokausi oli 21h, ja vuodessa siis 423 vuorokautta. Eräs arvio väittää Maan pyörähtäneen synnyttyään noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten kierroksen kuudessa tunnissa, toinen 14 tunnissa.{{Lähde}} |
|||
<!-- |
|||
4500 6h, 3550 9h, 2500 12h , 1200 18h, 700 20h,600 21h |
|||
--> |
|||
== Maailmankartta == |
|||
'''Maailmankartta''' on [[kartta]] maapallon pinnasta. Maasta on kuitenkin mahdotonta saada täysin todellista karttaa tasaiselle pinnalle. Ainoa oikea kartta on [[karttapallo]]ssa. Maapallosta on olemassa erilaisia [[karttaprojektio]]ita. Esimerkiksi Petersin sovelletussa projektiossa alueiden ja valtioiden pinta-alat ovat oikeat toisiinsa verrattuna, mutta muodot ovat vääristyneet. [[Mercatorin projektio|Mercatorin]] oikeakulmaisessa karttaprojektiossa muodot ovat oikeat, mutta päiväntasaajalla sijaitsevat valtiot ovat liian pieniä ja pohjoisessa ja etelässä sijaitsevat liian suuria. Yhdistämällä erilaisia projektioita virheitä saadaan pienennettyä. |
|||
<center> |
|||
'''Topografinen maailmankartta'''<br /> |
|||
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi<br /> |
|||
{| width=611 cellpadding=0 cellspacing=1 |
|||
|- |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60W150.png|50px|N60-90, W150-180]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60W120.png|50px|N60-90, W120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60W90.png|50px|N60-90, W90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60W60.png|50px|N60-90, W60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60W30.png|50px|N60-90, W30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60W0.png|50px|N60-90, W0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60E0.png|50px|N60-90, E0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60E30.png|50px|N60-90, E30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60E60.png|50px|N60-90, E60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60E90.png|50px|N60-90, E90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60E120.png|50px|N60-90, E120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N60E150.png|50px|N60-90, E150-180]] |
|||
|- |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30W150.png|50px|N30-60, W150-180]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30W120.png|50px|N30-60, W120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30W90.png|50px|N30-60, W90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30W60.png|50px|N30-60, W60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30W30.png|50px|N30-60, W30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30W0.png|50px|N30-60, W0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30E0.png|50px|N30-60, E0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30E30.png|50px|N30-60, E30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30E60.png|50px|N30-60, E60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30E90.png|50px|N30-60, E90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30E120.png|50px|N30-60, E120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N30E150.png|50px|N30-60, E150-180]] |
|||
|- |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0W150.png|50px|N0-30, W150-180]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0W120.png|50px|N0-30, W120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0W90.png|50px|N0-30, W90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0W60.png|50px|N0-30, W60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0W30.png|50px|N0-30, W30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0W0.png|50px|N0-60, W0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0E0.png|50px|N0-60, E0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0E30.png|50px|N0-60, E30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0E60.png|50px|N0-60, E60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0E90.png|50px|N0-60, E90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0E120.png|50px|N0-60, E120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_N0E150.png|50px|N0-60, E150-180]] |
|||
|- |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0W150.png|50px|S0-30, W150-180]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0W120.png|50px|S0-30, W120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0W90.png|50px|S0-30, W90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0W60.png|50px|S0-30, W60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0W30.png|50px|S0-30, W30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0W0.png|50px|S0-30, W0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0E0.png|50px|S0-30, E0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0E30.png|50px|S0-30, E30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0E60.png|50px|S0-30, E60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0E90.png|50px|S0-30, E90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0E120.png|50px|S0-30, E120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S0E150.png|50px|S0-30, E150-180]] |
|||
|- |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30W150.png|50px|S30-60, W150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30W120.png|50px|S30-60, W120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30W90.png|50px|S30-60, W90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30W60.png|50px|S30-60, W60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30W30.png|50px|S30-60, W30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30W0.png|50px|S30-60, W0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30E0.png|50px|S30-60, E0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30E30.png|50px|S30-60, E30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30E60.png|50px|S30-60, E60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30E90.png|50px|S30-60, E90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30E120.png|50px|S30-60, E120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S30E150.png|50px|S30-60, E150-180]] |
|||
|- |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60W150.png|50px|S60-90, W150-180]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60W120.png|50px|S60-90, W120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60W90.png|50px|S60-90, W90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60W60.png|50px|S60-90, W60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60W30.png|50px|S60-90, W30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60W0.png|50px|S60-90, W0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60E0.png|50px|S60-90, E0-30]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60E30.png|50px|S60-90, E30-60]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60E60.png|50px|S60-90, E60-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60E90.png|50px|S60-90, E90-120]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60E120.png|50px|S60-90, E120-150]] |
|||
| [[Kuva:Topographic30deg_S60E150.png|50px|S60-90, E150-180]] |
|||
|- |
|||
| colspan=12 align=right| <small>30 asteen ruudukko, 1800x1800 kuvapistettä maksimisuurennos</small> |
|||
|} |
|||
{| width=300 cellpadding=0 cellspacing=1 |
|||
|- |
|||
| [[Kuva:Topographic90deg_N0W90.png|77px|N0-90, W90-180]] |
|||
| [[Kuva:Topographic90deg_N0W0.png|77px|N0-90, W0-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic90deg_N0E0.png|77px|N0-90, E0-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic90deg_N0E90.png|77px|N0-90, E90-180]] |
|||
|- |
|||
| [[Kuva:Topographic90deg_S0W90.png|77px|S0-90, W90-180]] |
|||
| [[Kuva:Topographic90deg_S0W0.png|77px|S0-90, W0-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic90deg_S0E0.png|77px|S0-90, E0-90]] |
|||
| [[Kuva:Topographic90deg_S0E90.png|77px|S0-90, E90-180]] |
|||
|- |
|||
| colspan=4 align=right| <small>90 asteen ruudukko, 1800x1800 kuvapistettä maksimisuurennos</small> |
|||
|} |
|||
</center> |
|||
==Lähteet== |
|||
<references /> |
|||
== Katso myös == |
|||
{{Commons|Category:Earth|Maa}} |
|||
{{Wikikirjasto|Wikijunior Aurinkokunta/Maa}} |
|||
*[[Maantiede]] |
|||
== Kirjallisuutta == |
|||
* {{kirjaviite | Tekijä=Krauss, Lawrence M. | Nimeke=Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen | Selite=(Alkuteos: Atom: An Odyssey from the Big Bang to Life on Earth...and Beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen | Julkaisija=Helsinki: Terra Cognita | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5202-51-8}} |
|||
* {{Kirjaviite|Tekijä=Martin Redfern |Nimeke= Kiehtova maapallo | Selite=(Alkuteos The Kingfisher book of planet earth) suomentanut Anne Petäinen|Vuosi= 2000 |Julkaisija= Helsinki Media |Tunniste= ISBN 951-32-1036-7 (sid.)}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
* [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core] |
|||
*[http://www.astronetti.com/tahtitieto/maa.htm astronetti - maa] |
|||
*[http://www.nineplanets.org/earth.html nineplanets.org - maa (englanniksi)] |
|||
{{Aurinkokunta}} |
|||
[[Luokka:Maa]] |
|||
{{Link FA|bg}} |
|||
{{Link FA|el}} |
|||
{{Link FA|en}} |
|||
{{Link FA|it}} |
|||
{{Link GA|de}} |
|||
{{Link FA|sr}} |
|||
[[af:Aarde]] |
|||
[[als:Erde]] |
|||
[[ang:Eorðe]] |
|||
[[ar:أرض]] |
|||
[[an:Tierra]] |
|||
[[frp:Tèrra]] |
|||
[[ast:Tierra]] |
|||
[[az:Yer]] |
|||
[[id:Planet Bumi]] |
|||
[[ms:Bumi]] |
|||
[[bn:পৃথিবী]] |
|||
[[zh-min-nan:Tē-kiû]] |
|||
[[map-bms:Bumi]] |
|||
[[jv:Bumi]] |
|||
[[su:Marcapada]] |
|||
[[be:Планета Зямля]] |
|||
[[be-x-old:Зямля]] |
|||
[[bs:Zemlja (planeta)]] |
|||
[[br:Douar (planedenn)]] |
|||
[[bg:Земя]] |
|||
[[ca:Terra]] |
|||
[[ceb:Kalibotan (planeta)]] |
|||
[[cv:Çĕр (планета)]] |
|||
[[cs:Země]] |
|||
[[cy:Y Ddaear]] |
|||
[[da:Jorden]] |
|||
[[de:Erde]] |
|||
[[dv:ބިން]] |
|||
[[nv:Nahasdzáán]] |
|||
[[et:Maa (planeet)]] |
|||
[[el:Γη]] |
|||
[[en:Earth]] |
|||
[[es:Tierra]] |
|||
[[eo:Tero]] |
|||
[[eu:Lurra]] |
|||
[[fa:زمین]] |
|||
[[fo:Jørðin]] |
|||
[[fr:Terre]] |
|||
[[fy:Ierde]] |
|||
[[fur:Tiere]] |
|||
[[ga:An Domhan]] |
|||
[[gv:Yn Chruinney]] |
|||
[[sm:Earth]] |
|||
[[gd:An Saoghal]] |
|||
[[gl:Terra (planeta)]] |
|||
[[gu:પૃથ્વી]] |
|||
[[zh-classical:地球]] |
|||
[[hak:Thi-khiù]] |
|||
[[ko:지구]] |
|||
[[hy:Երկիր]] |
|||
[[hi:पृथ्वी]] |
|||
[[hr:Zemlja]] |
|||
[[io:Tero]] |
|||
[[ig:Uwa]] |
|||
[[ilo:Daga (planeta)]] |
|||
[[ia:Terra]] |
|||
[[is:Jörðin]] |
|||
[[it:Terra]] |
|||
[[he:כדור הארץ]] |
|||
[[pam:Yatu]] |
|||
[[kn:ಭೂಮಿ]] |
|||
[[ka:დედამიწა]] |
|||
[[csb:Zemia]] |
|||
[[kk:Жер (ғаламшар)]] |
|||
[[kw:Dor]] |
|||
[[sw:Dunia]] |
|||
[[kg:Ntoto]] |
|||
[[ht:Latè]] |
|||
[[ku:Erd]] |
|||
[[lad:Tierra]] |
|||
[[lo:ໂລກ]] |
|||
[[la:Tellus (planeta)]] |
|||
[[lv:Zeme]] |
|||
[[lb:Äerd]] |
|||
[[lt:Žemė]] |
|||
[[li:Eerd]] |
|||
[[ln:Mabelé]] |
|||
[[jbo:terdi]] |
|||
[[lmo:Tèra]] |
|||
[[hu:Föld]] |
|||
[[mk:Планета Земја]] |
|||
[[ml:ഭൂമി]] |
|||
[[mt:Art]] |
|||
[[mr:पृथ्वी]] |
|||
[[cdo:Dê-giù]] |
|||
[[mn:Дэлхий]] |
|||
[[nah:Tlālticpactli]] |
|||
[[nl:Aarde (planeet)]] |
|||
[[nds-nl:Eerde]] |
|||
[[ne:पृथ्वी]] |
|||
[[ja:地球]] |
|||
[[nap:Terra]] |
|||
[[no:Jorden]] |
|||
[[nn:Jorda]] |
|||
[[nrm:Tèrre]] |
|||
[[nov:Tere]] |
|||
[[oc:Tèrra]] |
|||
[[uz:Yer]] |
|||
[[nds:Eer]] |
|||
[[pl:Ziemia]] |
|||
[[pt:Terra]] |
|||
[[ksh:Ääd (Planeet)]] |
|||
[[ro:Pământ]] |
|||
[[rmy:Phuv]] |
|||
[[qu:Tiksi muyu]] |
|||
[[ru:Земля]] |
|||
[[se:Eana]] |
|||
[[sco:The Yird]] |
|||
[[sq:Toka]] |
|||
[[scn:Terra (pianeta)]] |
|||
[[simple:Earth]] |
|||
[[sk:Zem]] |
|||
[[sl:Zemlja]] |
|||
[[sr:Земља]] |
|||
[[sh:Zemlja (planet)]] |
|||
[[sv:Jorden]] |
|||
[[tl:Daigdig]] |
|||
[[ta:பூமி]] |
|||
[[th:โลก]] |
|||
[[vi:Trái Đất]] |
|||
[[tg:Замин]] |
|||
[[tpi:Giraun]] |
|||
[[chr:ᎡᎶᎯ]] |
|||
[[tr:Dünya (gezegen)]] |
|||
[[uk:Земля]] |
|||
[[ur:زمین]] |
|||
[[vec:Tera]] |
|||
[[wa:Daegne]] |
|||
[[vls:Eirde (planete)]] |
|||
[[wo:Suuf]] |
|||
[[yi:ערד-פלאנעט]] |
|||
[[yo:Ilẹ̀-ayé]] |
|||
[[zh-yue:地球]] |
|||
[[bat-smg:Žemė]] |
|||
[[zh:地球]] |
|||
[[bcl:Kinaban]] |
|||
Versio 19. maaliskuuta 2008 kello 13.15
| Maa | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|]] |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | - |
| Löytöaika | - |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Keskietäisyys Auringosta |
149 597 870,691 km 1 AU |
| Eksentrisyys | 0,01671022 |
| Kiertoaika Auringon ympäri | 365,25641 päivää |
| Synodinen kiertoaika | 365,24189 d |
| Keskiratanopeus | 29,7859 km/s |
| Inklinaatio | 0,00005° |
| Kuiden lukumäärä | 1 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Päiväntasaajan halkaisija | 12 756,270 km |
| Pinta-ala | 510 065 284,702 km2 |
| Massa |
5,9737×1024 kg 1 Maan massaa |
| Keskitiheys | 5,515 g/cm3 |
| Pyörähdysaika | 23,934 h |
| Akselin kaltevuus | 23,439 281° |
| Albedo | 0.367 |
| Pakonopeus | 11,180 km/s |
| Pinnan lämpötila |
alin: 185 K keski: 287 K eli noin 14 °C ylin: 331 K |
| Kaasukehän ominaisuudet | |
| Kaasunpaine | 1 bar |
| Koostumus | |
| typpeä happea argonia hiilidioksidia vesihöyryä |
78 % 21 % 1 % 0,038 % hiukan |
Maa eli Maapallo tai Tellus on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti yksi AU.
Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta, viisi tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia. Maan pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on yksi tähtivuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,09053 sekuntia. Koska Maa ehtii jo yhden vuorokauden aikana kulkea jonkin matkaa pitkin kaarevaa rataa, kestää kuitenkin noin 4 minuuttia kauemmin, ennen kuin sama maapallon pituuspiiri on kääntyneenä kohti Aurinkoa, eli aurinkovuorokausi on tämän verran pitempi kuin tähtivuorokausi ja tunnin alkuperäisen määritelmän määritelmän mukaan tasan 24 tuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa muuttua hieman luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms. tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen vuoksi maapallon pyörähdysaika pieneni kolmella mikrosekunnilla.[1]
Maan ikä on noin 4,5 miljardia vuotta.
Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen aurinkokunnan kuu.
Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan aurinkokunnan massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu akselikallistumasta, eli siitä, että maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12 000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu 25 725 vuotta.
Maapallo on maailmankaikkeuden ainoa alue, jolla tiedetään olevan elämää. Maalla elää noin puoli miljoonaa kasvilajia ja noin 1,5 miljoonaa eläinlajia. Eläinlajeista yli miljoona lajia on hyönteisiä ja alle 50 000 lajia selkärankaisia. Ihmisiä maapallolla elää noin 6,6 miljardia henkeä, ks. tarkemmin väkiluku.
Maan synty
Maapallo syntyi samoihin aikoihin muiden planeettojen ja Auringon kanssa. Maapallon arvellaan syntyneen noin 4,6 miljardia vuotta sitten, jolloin läheinen tähti räjähti. Räjähdyksen jälkeen kaasu ja pöly alkoi tiivistyä nykyisen aurinkokunnan kohdalla, keskelle tiivistyi eniten ainetta ja muualle hieman vähemmän. Keskelle syntyi Aurinko.
Maa oli aiemmin asteroidipommituksen kohteena, eli asteroideja törmäsi maapallolle hyvin paljon. Asteroidit toivat maapallolle lämpöä ja energiaa ja nostivat Maan lämpötilaa. Asteroiditörmäykset kuitenkin lakkasivat, jolloin Maan lämpötila alkoi laskea ja Maan pinta alkoi kerrostua ja jähmettyä, raskaimmat alkuaineet painuivat pohjalle ja keveimmät aineet nousivat pinnalle. Maahan syntyi näin litosfääri.
Maan aktiivinen tulivuoritoiminta vapautti runsaasti kaasuja, suurimmaksi osaksi kuitenkin hiilidioksidia ja vesihöyryä. Maalle syntyi kaasukehä, jonka Maa pystyi pitämään itsellään vetovoiman ansiosta. Kaasukehän ansiosta Maan lämpötilat alkoivat tasaantua. Kaasukehä sisälsi myös typpeä, vetyä, ammoniakkia ja metaania.
Maapallon hydrosfäärin synnystä ei ole yksimielisyyttä. Maapallon veden arvellaan olevan peräisin komeetoista. Maapallon alkuaikoina olisi Maahan törmännyt suuri komeetta, joka sisälsi runsaasti vesijäätä. Jää kaasuuntui suoraan kiinteästä olomuodosta eli sublimoitui, minkä jälkeen se vähitellen tiivistyi vedeksi ja satoi Maahan. Maapallon hydrosfäärin synnystä ei kuitenkaan olla aivan yksimielisiä.
Noin 3 miljardia vuotta sitten meriin syntyi alkeellista elämää, ja jotkin eliöt olivat yhteyttämiskykyisiä. Meri oli otollinen elämän muodostumiselle, sillä Auringon ultraviolettisäteily ei päässyt sinne. Eliöt tuottivat sivutuotteenaan happea, joka mahdollisti kehittyneemmän elämän syntymisen mm. maanpinnalle. Salamoinnin vaikutuksesta Maahan syntyi otsonia, joka muodosti välttämättömän otsonikerroksen. Maalle syntyi atmosfääri, mutta sen hapen pitoisuus on vaihdellut historian saatossa 10 % ja 30 % välillä.
Maan vesivaippa, ilmakehä, ilmasto ja sää
- Pääartikkelit: Maan ilmakehä ja Hydrosfääri
Maa on ainoa aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 71 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala.
Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on, että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen.
Maa on tällä hetkellä ainoa planeetta maailmankaikkeudessa, jolla varmasti tiedetään olevan elämää. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.
Merissä tapahtuvalla termohaliinikierrolla ja sen häiriöillä on oma osansa jääkausien synnyssä, vaikka niiden pääsyy onkin mannerliikunnat ja maan akselikallistuman vaihtelut.
Maan ilmasto vaihtelee huomattavasti eri paikoissa, ja niin syntyneet ilmastovyöhykkeet luovat osaltaan erilaisia biomeja, kasvillisuusvyöhykkeitä. Aurinko ylläpitää Ilmakehän kiertoliikettä, joka puolestaan pyrkii fysiikan lakien mukaisesti tasoittamaan lämpöeroja tropiikin ja napa-alueiden välillä. Suomen säähän vaikuttavat polaaririntaman syklonit (matalapaineet) ovat suuren luokan lämpöpumppuja, jotka kuljettavat pohjoiseen lauhaa ilmaa ja vetävät perässään kylmän arktisen ilman etelään.
Maan kuori ja vaippa
Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka kelluvat vaippaa raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten Islannissa, jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen.
Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiaiselta hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet.
Maan magneettikenttä, jonka voimakkuus on 0,000025–0,00005 teslaa, heikkenee aika ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.
Maa voidaan jakaa kerroksiin, pinnalta keskipisteeseen, koostumuksen perusteella (kemiallinen jako) ja mekaanisten ominaisuuksien (aineen olomuoto, mekaaninen toiminta) mukaan.
- Kemiallinen
- Mekaaninen
litosfääri, astenosfääri, mesosfääri, ydin
Maan ytimen tutkiminen
Porauksilla on päästy kymmenen kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Uusimpina keinoina ovat nousseet esiin maan sisällä olevien uraanin, toriumin ja kalium-40:n radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien neutriinojen havaitseminen ja keinotekoisella neutriinosuihkulla luotaaminen.
Maan radasta ja pyörimisestä
Maapallon radan soikeus ja muut rata-arvot vaihtelevat jonkin verran kymmenien tuhansien vuosien kuluessa. Muutokset johtuvat muiden aurinkokunnan planeettojen heikoista vetovoimavaikutuksesta. Maapallon akseli tekee 25 725 vuoden jaksossa vaappuvan hyrrän tapaista prekessioliikettä. Se kuten nutaatio ovat etupäässä muiden taivaankappaleiden aiheuttamia häiriöitä. Lisäksi pohjoisnapa siirtyy lyhyemmällä, parinkymmenen vuoden luokkaa olevalla jaksolla epäsäännöllisesti muutaman kymmenen metrin levyisessä neliössä. Ilmiötä kutsutaan napavariaatioksi. Maapallon pyöriminen hidastuu taivaankappaleiden vetovoiman takia 0,005 sekuntia vuodessa. Korallitutkimusten mukaan 370 miljoonaa vuotta sitten Maan pyörähdysaika oli 22,7 tuntia. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten kambrikauden lähestyessä alkuaan Maan vuorokausi oli 21h, ja vuodessa siis 423 vuorokautta. Eräs arvio väittää Maan pyörähtäneen synnyttyään noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten kierroksen kuudessa tunnissa, toinen 14 tunnissa.lähde?
Maailmankartta
Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Maasta on kuitenkin mahdotonta saada täysin todellista karttaa tasaiselle pinnalle. Ainoa oikea kartta on karttapallossa. Maapallosta on olemassa erilaisia karttaprojektioita. Esimerkiksi Petersin sovelletussa projektiossa alueiden ja valtioiden pinta-alat ovat oikeat toisiinsa verrattuna, mutta muodot ovat vääristyneet. Mercatorin oikeakulmaisessa karttaprojektiossa muodot ovat oikeat, mutta päiväntasaajalla sijaitsevat valtiot ovat liian pieniä ja pohjoisessa ja etelässä sijaitsevat liian suuria. Yhdistämällä erilaisia projektioita virheitä saadaan pienennettyä.
Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| 30 asteen ruudukko, 1800x1800 kuvapistettä maksimisuurennos | |||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
| 90 asteen ruudukko, 1800x1800 kuvapistettä maksimisuurennos | |||
Lähteet
- ↑ Tähdet ja avaruus, 2005, nro 1, s. 4.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Krauss, Lawrence M.: Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen. (Alkuteos: Atom: An Odyssey from the Big Bang to Life on Earth...and Beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-51-8.
- Martin Redfern: Kiehtova maapallo. (Alkuteos The Kingfisher book of planet earth) suomentanut Anne Petäinen. Helsinki Media, 2000. ISBN 951-32-1036-7 (sid.).
Aiheesta muualla
- Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core
- astronetti - maa
- nineplanets.org - maa (englanniksi)
 | |
|---|---|
| Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto · Haumea · Makemake · Eris |
| Kuut |
Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Makemaken · Eriksen · Pikkuplaneettojen |
|---|---|
| Renkaat |
Jupiterin · Saturnuksen (Rhean) · Chariklon · Uranuksen · Neptunuksen |
| Pienkappaleet |
Meteoroidit · Pikkuplaneetat · Asteroidit · NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset · Kentaurit · Damocloidit · Transneptuniset kohteet · Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi · Komeetat |
Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link GA