Siirry sisältöön

Kentauri (pikkuplaneetta)

Wikipediasta
Kentaurit merkitty oranssilla, Kuiperin vyöhyke vihreällä
Kentaurien kokoja ja inklinaatioita.

Kentaurit ovat pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Jupiterin ja Neptunuksen välillä ja niiden periheli on Jupiterin radan takana. Kaasujättiläisten vetovoimahäiriöiden takia kentaurien radat ovat epävakaita. Dynaamisten mallien mukaan kentarit ovat olleet transneptunisia kohteita (Kuiperin vyöhykkeen kappaleita), jotka ovat joutuneet sisempään Aurinkokuntaan.[1][2]

Osa kentaureista luokitellaan myös komeetoiksi tai niistä voi tulla komeettoja. Kentaurien kiertoradat ylittävät jättiläisplaneettojen kiertoratoja.[3] Tämä pienkappaleiden ryhmä on nimetty mytologisten kentaurien mukaan. Damocloidit kuten 5335 Damocles muistuttavat kentaureja etäisyytensä puolesta, mutta eivät pysy Jupiterin takana. Suurin kentauri on 10199 Chariklo, jonka läpimitta on 248 ± 18 kilometriä. Sillä on myös oma rengasjärjestelmänsä.[4]

Läpimitaltaan yli kilometrin kokoisia kentaureja on arvioitu olevan yli 44 000.[5]

Joitain kentaureja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo kentaureista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kentaureja:[6][7]

Nimi Väliaikainen tunniste Löydetty
2060 Chiron / 95P/Chiron 1977 UB
5145 Pholus 1992 AD
7066 Nessus 1993 HA2
8405 Asbolus 1995 GO
10199 Chariklo 1997 CU26
10370 Hylonome 1995 DW2
31824 Elatus 1999 UG5
32532 Thereus 2001 PT13
52872 Okyrhoe 1998 SG35
52975 Cyllarus 1998 TF35
54598 Bienor 2000 QC243
55576 Amycus 2002 GB10
60558 Echeclus / 174P/Echeclus 2000 EC98
83982 Crantor 2002 GO9
121725 Aphidas 1999 XX143
330836 Orius 2009 HW77
346889 Rhiphonos 2009 QV38
471325 Taowu 2011 KT19
  1. The multichord stellar occultation by the centaur Bienor on January 11, 2019 arxiv.org. 13.11.2022. doi:10.1051/0004-6361/202243214 arXiv:2211.06931 Viitattu 27.6.2025. (englanniksi)
  2. A study of centaur (54598) Bienor from multiple stellar occultations and rotational light curves aanda.org. 4.9.2024. doi:10.1051/0004-6361/202450833 Viitattu 27.6.2025. (englanniksi)
  3. TNOs and Centaurs occult.mit.edu. Viitattu 2.11.2025. (englanniksi)
  4. F. Braga-Ribas, B. Sicardy, J. L. Ortiz, C. Snodgrass, F. Roques, R. Vieira-Martins, J. I. B. Camargo, M. Assafin, R. Duffard, E. Jehin, J. Pollock, R. Leiva, M. Emilio, D. I. Machado, C. Colazo, E. Lellouch, J. Skottfelt, M. Gillon, N. Ligier, L. Maquet, G. Benedetti-Rossi, A. Ramos Gomes, P. Kervella, H. Monteiro, R. Sfair et al.: A ring system detected around the Centaur (10199) Chariklo Nature. 2014. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
  5. Horner, J.; Evans, N. W.; Bailey, M. E.: Simulations of the population of Centaurs - I. The bulk statistics Monthly Notices of the Royal Astronomical Society, Volume 354, Issue 3. Marraskuu 2004. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  6. List of known trans-Neptunian objects and Centaurs johnstonsarchive.net. Viitattu 28.6.2025. (englanniksi)
  7. List Of Centaurs and Scattered-Disk Objects minorplanetcenter.net. Viitattu 28.6.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.