Ero sivun ”Morfiini” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Laiton tieto Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 46: | Rivi 46: | ||
<ref>Gates, M. D.; Tschudi, G. ''J. Am. Chem. Soc.'' '''1952''', ''74'' (4), 1109–1110. {{doi|10.1021/ja01588a033}}</ref><ref>Gates, M. D.; Tschudi, G. ''J. Am. Chem. Soc.'' '''1956''', ''78'' (7), 1380–1393. {{doi|10.1021/ja01588a033}}</ref> |
<ref>Gates, M. D.; Tschudi, G. ''J. Am. Chem. Soc.'' '''1952''', ''74'' (4), 1109–1110. {{doi|10.1021/ja01588a033}}</ref><ref>Gates, M. D.; Tschudi, G. ''J. Am. Chem. Soc.'' '''1956''', ''78'' (7), 1380–1393. {{doi|10.1021/ja01588a033}}</ref> |
||
= |
|||
== Valmistus == |
|||
Morfiini liukenee kylmään veteen huonosti (1/24) mutta kiehuvaan veteen hyvin (1/1), [[etanoli|alkoholiin]] (1/50), [[glyseriini]]in (1/8); se ei liukene [[Dietyylieetteri|eetteriin]] eikä [[kloroformi]]in. Kuumennettaessa morfiinia se kiteytyy 100 °C:ssa veden poistuessa, 250 °C:ssa se muuttuu ruskeaksi ja hiiltyy muttei sula.<ref>[http://www.tajapi.com/Morphine.htm Morphine hydrochloride]</ref> |
|||
Morfiinia valmistetaan suoraan oopiumunikon maitiaisnesteestä tai kodeiinista.<!--Maitiaisnesteestä morfiinia voidaan valmistaa jopa "kotikonstein", kodeiinista valmistaminen tarvitsee vaarallisia kemikaaleja.--> Maitiaisneste muutetaan raakaoopiumiksi keittämällä sitä kiehuvassa vedessä jolloin alkaloidit liukenevat ja suodattamalla saatu neste suodattimen läpi. Saatua nestettä kiehutetaan hiljaisella lämmöllä, kunnes kaikki vesi haihtuu ja jäljelle on jäänyt vain raakaoopiumi. Se on valmista poltettavaa oopiumia. |
|||
Raakaoopiumi liuotetaan kiehuvaan veteen, johon sekoitetaan [[kalsiumhydroksidi]]a (sammutettua kalkkia) viidesosa raakaoopiumin määrästä. Tämä muuttaa morfiinin, joka ei liukene kylmään veteen kovinkaan hyvin, [[kalsiummorfenaatti|kalsiummorfenaatiksi]], joka siihen liukenee. Kun seosta jäähdytetään, morfiini-yhdiste jää veteen, kun taas suurin osa muista alkaloideista saostuu pohjalle. Osa kodeiinista on myös vesiliukoista, joten myös sitä jää nesteeseen. |
|||
Kalsiummorfenaattia sisältävä neste suodatetaan ja kuumennetaan uudelleen, ja siihen sekoitetaan [[ammoniumkloridi]]a neljäsosan verran käsiteltävästä raakaoopiumista. Seoksen pH nousee tällöin 8–9:ään. Seoksen jäähtyessä morfiini ja mahdollinen kodeiini saostuvat pohjalle. Saatu raakamorfiini on ruskeaa kahvin näköistä ainetta. Kyseessä on tällöin ''freebase''-morfiini. |
|||
Raakamorfiini puhdistetaan sekoittamalla siihen suolahappoa (tai rikkihappoa) ja suodattamalla se sitten monta kertaa eri suodattimien läpi. Tuloksena saadaan valkoista ''morfiinihydrokloridia'' '''C<sub>17</sub>H<sub>19</sub>NO<sub>3</sub>· HCl'''.<ref>[http://www.erowid.org/archive/rhodium/chemistry/heroinmfg.html Heroin manufacture #Extraction of morphine]</ref> Se voidaan edelleen [[Heroiini#Valmistus|jatkojalostaa]] [[heroiini]]ksi, joka on noin kaksi kertaa voimakkaampaa. |
|||
== Metabolia == |
== Metabolia == |
Versio 30. syyskuuta 2023 kello 05.13
Morfiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
7,8-didehydro- 4,5-epoksi-17-metyylimorfinaani-3,6-dioli | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N02 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C17H19NO3 |
Moolimassa | 285,4 |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ~30 % |
Proteiinisitoutuminen | 30–40 % |
Metabolia | Hepaattinen 90 % |
Puoliintumisaika | 2–3 tuntia |
Ekskreetio | Renaalinen 90 %, biliaarinen 10 % |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | |
Reseptiluokitus |
Controlled (S8) (AU)Schedule I (CA)Class A (UK) |
Riippuvuusalttius | Hyvin korkea |
Antotapa | inhalaatio, insufflaatio, oraalinen, subkutaaninen, intramuskulaarinen, intravenoosinen |
Morfiini on oopiumiunikon (Papaver somniferum) siemenkodasta saatavasta maitiaisnesteestä valmistetusta raakaoopiumista valmistettava alkaloidi. Morfiini on saanut nimensä kreikkalaisesta unen jumalasta Morfeuksesta (kr. Μορφέυς). Morfiinin kemiallisen rakenteen selvittyä siitä on tehty yli 200 erilaista johdosta voimakkuuksiltaan 0,025–10 000 × morfiinin teho.[1] Suomessa morfiinia myydään valmistenimillä Morphin, Morphine, Oramorph ja Sendolor.[2]
Historia
Morfiinin eristi oopiumunikon maitiaisnesteestä ensi kerran 1804 apteekkari Friedrich Sertürner Saksassa. Hänestä tuli siten ensimmäinen ihminen, joka eristi lääkekasvista sen aktiivisen aineosan. Morfiinia myytiin kaupallisesti ensi kerran 1827, mutta vasta ruiskuneulan keksiminen 1857 sai sen käytön laajenemaan.
Se on ensimmäinen oopiumista ja yleensä mistään kasvista eristetty alkaloidi. Sitä käytettiin alusta alkaen kivunhoidossa ja apuna leikkauksissa.
1920–1930-luvulla Suomessa morfiinia käytettiin keskimääräistä enemmän verrattuna muihin Euroopan maihin. Morfiinia oli tuolloin laillisesti saatavissa apteekeista ilman reseptiä.
Syntetisointi
Morfiinin syntetisoi ensimmäisen kerran yhdysvaltalainen Marshall D. Gates, Jr. Rochesterin yliopistosta vahvistaen siten morfiinin rakenteen juuri sellaiseksi, miksi Robert Robinson sen kuvaili 27 vuotta aiemmin. Synteesi perustuu syanodiketonin rakentamiseen dihydroksinaftaleenista. Tärkeä vaihe on korkeapaineinen Diels–Alder-reaktio butadieenin kanssa, joka saa aikaan kiinteän rengasrakenteen. Synteesiä on julkaisunsa jälkeen paranneltu. [3][4]
=
Metabolia
Kaikki opiaatit muuttuvat elimistössä lopulta morfiiniksi, joka metabolisoituu elimistössä pääasiassa maksassa, mutta myös aivoissa ja munuaisissa, glukuronihapon vaikutuksesta pääasiassa morfiini-3-glukuroniksi (M3G, 60 %) ja morfiini-6-glukuroniksi (M6G, 6–10 %)[5][6]. Morfiinin puoliintumisaika on noin 120 minuuttia. M3G ja M6G kykenevät vain huonosti läpäisemään veri-aivoestettä. Ne poistuvat elimistöstä sapen ja virtsan mukana.[7][8]
Rakenne
- Jäykkä pentasyklinen rakenne, joka käsittää bentseenirenkaan (A), kaksi osittain tyydyttymätöntä sykloheksaanirengasta (B ja C), piperidiinirenkaan (D) ja tetrahydrofuraanirenkaan (E). Renkaat A, B ja C ovat fenantreeni-rengasjärjestelmä. Rengassysteemillä on vähän konformaatiomaista liikkumatilaa
- Kaksi hydroksyyliryhmää, A3-fenolin OH (pKa 9,9) ja C6-allyylinen OH
- Happisilta E4:n ja E5:n välillä
- Kaksoissidos C7:n ja C8:n välillä
- 3o-amiini kohdassa 17
- Viisi kiraalista keskusta (C5, C6, C9, C13 ja C14) [9]
Morfiinin rakenteesta löytyy myös bentsyyli-isokinoliini-rakenne.
Käyttötavat
Morfiinia käytetään lääketieteellisesti voimakkaan kivun hoidossa.
Vaikutukset
Morfiini, kuten muutkin opioidit, vaikuttaa lamaannuttavasti keskushermostoon sekä suolistoon aiheuttaen ummetusta. Aineen annostelun jälkeen seuraa hyvänolontunne ja kipujen, nälän sekä seksuaalisen halun väheneminen.
Käytön haitat
Säännöllinen käyttö johtaa sietokyvyn kasvamiseen. Morfiini aiheuttaa ummetusta, sillä se lamaannuttaa ruoansulatusjärjestelmän toimintaa. Varomaton annostelu saattaa johtaa yliannostukseen, jonka seurauksena voi pahimmassa tapauksessa olla kuolema hengityksen lamaannuttua. Morfiinin yliannostuksen oireet voi kumota naloksonilla (C19H21NO4).
Riippuvuuspotentiaali
Morfiini aiheuttaa nopeasti voimakkaan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden. Säännöllisen käytön lopettamisesta seuraavat vieroitusoireet ilmenevät levottomuutena mutta voivat kehittyä fyysisiksi, jopa kouristus- ja kiputiloiksi. Morfiinista riippuvaisen henkilön ruokahalu katoaa, ellei hän saa normaalia päiväannostaan.
Lainsäädäntö
Morfiini on YK:n huumeluettelossa sekä lääkeluettelossa. Morfiinin lääketieteellinen käyttö on sallittua, joskin tiukasti valvottua.
Lähteet
- Koulu,M & Tuomisto, J.: Farmakologia ja toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.
Viitteet
- ↑ http://www.news-medical.net/health/Morphine-Chemistry.aspx http://www.news-medical.net/health/Morphine-Chemistry.aspx Morphine Chemistry
- ↑ Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N02AA01 Fimea.
- ↑ Gates, M. D.; Tschudi, G. J. Am. Chem. Soc. 1952, 74 (4), 1109–1110. doi:10.1021/ja01588a033
- ↑ Gates, M. D.; Tschudi, G. J. Am. Chem. Soc. 1956, 78 (7), 1380–1393. doi:10.1021/ja01588a033
- ↑ Kilpatrick G.J. and Smith T.W. (2005). "Morphine-6-glucuronide: actions and mechanisms". Med. Res. Rev. 25 (5): 521–544. doi: . PMID 15952175.
- ↑ van Dorp EL, Romberg R, Sarton E, Bovill JG, Dahan A (2006). "Morphine-6-glucuronide: morphine's successor for postoperative pain relief?". Anesthesia and analgesia 102 (6): 1789–1797. doi: . PMID 16717327.
- ↑ Morphine metabolites
- ↑ Opioid Metabolism
- ↑ Morphine andits analogs
Aiheesta muualla
- Nycomed: Morphin[vanhentunut linkki] (pdf)
- Erowid-tietokanta (englanniksi)
- DrugBank: Morphine (englanniksi)
- KEGG: Morphine (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Morphine (englanniksi)