Pentatsosiini


Pentatsosiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(1R,9R,13R)-1,13-dimetyyli-10-(3-metyylibut-2-enyyli)-10-atsatrisyklo[7.3.1.0^2,7]trideka-2(7),3,5-trien-4-oli
Tunnisteet
CAS-numero	359-83-1
ATC-koodi	N02AD01
PubChem CID	441278
DrugBank	DB00652
Kemialliset tiedot
Kaava	C₁₉H₂₇N O
Moolimassa	285,416
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	20 %
Metabolia	hepaattinen
Puoliintumisaika	2–3 tuntia
Ekskreetio	renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	oraalinen, intravenoosi, intramuskulaarinen

Pentatsosiini (Dolapent, Dolofortin, Fortralin) on vahvahko kipulääke, eli analgeetti joka kuuluu opioidien ryhmään. Lääke on synteettinen, ei luonnosta suoraan saatava kuten jotkin opiaatit ovat. Sitä on pidetty lähinnä keskivahvana opiaattina. 30–40 mg tätä lääkeainetta annettuna ruiskeena lihakseen, vastaa verraten 10 mg morfiinia tai 75–100 mg petidiiniä. Pentatsosiiniin kehittyvää riippuvuutta ei pidetty niin vahvana kuin kuten esimerkiksi vahvoilla opiaateilla. Syy on siinä, että pentatsosiini ei euforisoi eikä sedatoi samoissa määrin.

Pentatsosiinin käyttö lienee väistynyt lähinnä sen aiheuttamien sivuvaikutusten (lähinnä huimaus, oksentelu, pahoinvointi ja näköhäiriöt) sekä hengityksen lamaantumisen vaaran takia. Esimerkiksi sydäninfarktin hoitaminen tätä nimenomaista lääkettä käyttäen, on vaatinut erityistä varovaisuutta. Lääkkeen merkittävimmät antotavat ovat olleet suun kautta annettava tablettimuoto sekä lihakseen pistettävä ruiske (i.m.).^[1]

Pentatsosiini on psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen valvonnan alainen yhdiste.