Theodor Homén

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Th. Homén)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Theodor Homén

Viktor Theodor Homén (3. heinäkuuta 1858 Pieksämäki10. huhtikuuta 1923 Helsinki) oli sovelletun fysiikan professori ja kansanedustaja. Homén valittiin kansanedustajaksi eduskuntaan nuorsuomalaisista ajaksi 1.8.1908–1.2.1914 ja Kokoomuksesta 1.4.1919–4.9.1922. Homén oli myös pappissäädyn jäsen säätyvaltiopäivillä 1905–1906.

Homén syntyi kirkkoherra Johan Fredrik Homénin ja Gustava Elisabeth os. Peranderin poikana. Hänestä tuli ylioppilas 1876 ja hän jatkoi opintojaan saaden filosofian kandidaatin arvon vuonna 1881. Vuosina 1881–1882 Homén opiskeli matematiikkaa ja fysiikkaa Tukholmassa. Filosofian lisensiaatiksi hän tuli 1884 ja tohtoriksi 1886. Samana vuonna hänet nimitettiin fysiikan dosentiksi. Homén valittiin J. A. Pippingsköldin sovelletun fysiikan professorin virkaan vuonna 1898.[1]

Homén oli sortokaudella kenraalikuvernööri Bobrikovin harjoittamaa politiikkaa vastustavan kagaali-järjestön jäsen. Hän kirjoitti maanalaiseen lentolehtiseen Vapaat Sanat ja Vapaita sanoja artikkeleita, jotka hän myöhemmin vuonna 1906 julkaisi kirjassaan Passiivinen vastarinta. Poliittisia kirjoituksia 1899–1904[1][2].

Homén kirjoitti nimimerkillä "Isänmaan ystävä" 20. syyskuuta 1900 aiheesta Passiivinen vastarinta:

1) Johdonmukaisesti kieltäydytään myötävaikuttamasta mihinkään vahvemman puolelta tapahtuvaan laittomaan tai väkivaltaiseen tekoon;

2) että näitä väkivallan määräyksiä ei totella eikä noudateta, sekä ettei yhdessäkään ainoassa kohdassa edistetä, vaan päinvastoin kaikilla luvallisilla keinoilla vaikeutetaan niiden tuumien toteuttamista, joita vastaan passiivinen vastarinta tähdätään; ja

3) ettei milloinkaan tunnusteta toimeenpantua väkivaltajärjestelmää lailliseksi.[3]

Homén vangittiin heinäkuussa 1904. Hänet vietiin Pietariin Špalernajan tutkintavankilaan ja myöhemmin karkotettiin Novgorodiin. Suomeen hän palasi helmikuussa 1905, kun kaikki karkotetut saivat luvan palata.[1][4]

Hän oli Suomen matkailijayhdistyksen sihteeri 1891–1895, varapuheenjohtaja 1896–1906 ja puheenjohtaja 1907–1923.[1]

Vuonna 1921 Homén vihittiin Martta Katarina Hedlundin kanssa.[1]

Suomen Tiedeseura jakaa joka vuosi Theodor Homénin palkinnon, joka toinen vuosi fysiikassa ja joka toinen vuosi kotimaan historiassa [5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ueber die Electricitätsleitung der Gase. 1-3. Helsingfors 1886-1888
  • Ueber die Electrisitätsleitung der Gase. 2 o. 3. Acta Societatis scientiarum Fennicae Tomus XVII. Societas scientiarum Fennicae, Helsingfors 1891
  • Om nattfroster. Helsingfors 1893
  • Bodenphysikalische und meteorologische Beobachtungen mit besonder Berücksichtigung des Nachtfrostphänomens. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk häft 54. Finska Vetenskaps-Societeten, Helsingfors 1894
  • I frågan om nattfrosterna : genmäle till prof. Lemström likabenämnda, mot min publikation "Om nattfroster" riktade uppsats. Söderström, Helsngfors 1894
  • Suhteellisista vaaleista : ylipainos Päivälehdestä marraskuulla 1894. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 1894
  • Über die Bodentemperatur in Mustiala. Finska Vetenskaps-Societeten, Helsingfors 1896
  • Der tägliche Wärmeumsatz im Boden und die Wärmestrahlung zwischen Himmel und Erde, väitöskirja. Acta Societatis scientiarum Fennicae Tomus 23, 3. Finska Vetenskaps-Societeten, Helsingfors 1897
  • Paikkari torp. Helsingfors 1898, 2. uppl. 1901, suomeksi nimellä Paikkarin torppa. 2. painos Helsinki 1901
  • Vårt passiva motstånd : politiska uppsatser 1899-1904. Helios, Helsingfors 1906, suomeksi nimellä Passiivinen vastarintamme : poliittisia kirjoituksia 1899-1904. Otava 1906
  • Om proportionella val särskildt med hänsyn till representationsreformkommitténs förslag. Helios, Helsingfors 1906, suomeksi nimellä Suhteellisista vaaleista, erityisesti silmällä pitäen eduskunnanmuutoskomitean ehdotusta. Kustannus Oy Helios, Helsinki 1906
  • Hydrographische Untersuchungen im nördlichen Teile der Ostsee, im Bottnischen und Finnischen Meerbusen in den Jahren 1898-1904. Finnländische hydrographisch-biologische Untersuchungen N:o 1. Finska Vetenskapssocieteten, Helsingfors 1907
  • En dag vid Paanajärvi ; skämt i en akt af En turist. Helsingfors 1909 (nimimerkillä En turist)
  • Våra skogar och vår vattenhushållning. Söderström, Helsingfors 1917
  • Punainen kaartiko vai sosialidemokraattinen puolue? : anarkistiset ainekset pois puolueesta : sosialistien puolueagitatsioni ja porvarilliset ; kirj. Evert Huttunen ja Taavi Tainio ja Theodor Homén. Kansan ystävät, Helsinki 1918
  • Östkarelen och Kola lappmark skildrade av finska natur- och språkforskare. Söderström, Helsingfors 1920, suomeksi nimellä Itä-Karjala ja Kuollan Lappi : suomalaisten luonnon- ja kielentutkijain kuvaamina. Otava 1918
  • East Carelia and Kola Lapmark : described by Finnish scientists and philologists. Sällskapet för Finlands geografi, Helsingfors 1921
  • Ett missgrepp i vårt beskattningssystem. Helsingfors 1921, suomeksi nimellä Muuan harhaote verotusjärjestelmässämme. Helsinki 1921

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Theodor Homén Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Brotherus, Hj. V., Kansallinen elämänkerrasto 2, Wsoy, Porvoo, 1929
  • Homén, Th.: Passiivinen vastarintamme. Politillisia kirjoituksia 1899–1904, Otava, 1906
  • Juva, Einar W.: Suomen kansan aikakirjat 9, Otava, 1937

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Brotherus, Hj. V., Kansallinen elämänkerrasto 2, s. 454−455
  2. Homén, Passiivinen vastarinta
  3. Homén, s. 9
  4. Juva, 9, s. 253-254
  5. http://www.scientiarum.fi/fi/apurahat.html


Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.