Kaarlo Wikman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Oskar (Kaarlo Oskari, K. O.) Wikman (12. kesäkuuta 1877 Kymi5. maaliskuuta 1925[1] Lahdenpohja) oli suomalainen filosofian tohtori, kansakoulujen apulaistarkastaja ja nuorsuomalaisten kansanedustaja.

Wikmanin vanhemmat olivat sahamies, maanviljelijä Otto Emil Wikman ja Maria Priha. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1897 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1901 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1911. Wikman suoritti myös kasvatusopn tutkinnon 1906.

Wikman toimi Karjalan kansanopiston johtajana Virolahdella 1902–1909, Suomalainen Kansa-lehden päätoimittajana 1907–1908 ja Helsingin kaupungin suomenkielisten kansakoulujen apulaistarkastajana 1909–1912. Myöhemmin hän oli asianajajana Jaakkimassa, Kurkijoella ja Kouvolassa.

Wikman oli nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana 1907–1909 edustaen Viipurin läänin läntistä vaalipiiriä.

Kaarlo Wikman oli naimisissa 1902–1911 Ellen Constance Nordenswanin kanssa. [2][3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä K. O. Wikman:

  • Kymmenen vuotta Lounais-Karjalan kansanopistossa ; opiston 10-vuotisjuhlaan toim. K. O. Wikman. Lounais-Karjalan kansanopisto, Hamina 1905
  • Suomen kansan lukutaidon synty ja kehitys Ruotsin vallan aikana, Helsingin yliopiston väitöskirja. Tekijä, Helsinki 1910

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylioppilasmatrikkelin mukaan Wikman kuoli 5. elokuuta]
  2. Kaarlo Wikman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899