Svenska social- och kommunalhögskolan
Svenska social- och kommunalhögskolan (lyhenne Soc&kom) on Helsingin yliopiston itsenäinen yhteiskuntatieteellistä opetusta antava yksikkö. Korkeakoululla on muun muassa oma rehtori.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkeakoulu perustettiin vuonna 1943 yksityisenä korkeakouluna nimellä Svenska medborgarhögskolan. Korkeakoulun alkuperäisenä tehtävänä oli kouluttaa virkamiehiä Suomen ruotsinkielisen väestön tarpeisiin, ja sieltä valmistui ruotsinkielisiä sosionomeja.[1] Nimi muutettiin Svenska social- och kommunalhögskolaniksi vuonna 1964, samalla kun koulu muutti omaan rakennukseen Töölöön Topeliuksenkadulle. Korkeakoulu valtiollistettiin 1974 ja liitettiin Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan 1984. Vuoden 1997 yliopistolaissa säädettiin, että Soc&kom kuuluu Helsingin yliopistoon erillisenä ruotsinkielisenä yksikkönä ja vastaa yliopiston organisaatiossa tiedekuntaa.
Opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkeakoulun opetuskielenä on ruotsi, ja siellä voi suorittaa valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineissa
- valtio-oppi ja hallinto
- oikeustiede
- journalistiikka ja viestintä
- sosiologia
- sosiaalipsykologia ja
- sosiaalityö.
Opiskelija, joka on saanut opinto-oikeuden Soc&komin opiskelijavalinnassa, voi automaattisesti jatkaa suorittamaan valtiotieteen maisterin tutkintoa valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Soc&komissa voi suorittaa valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineessa oikeustiede (käytännössä julkisoikeuden ala oikeustieteessä, vaikka pääaineen nimi onkin oikeustiede), mutta opiskelija suorittaa maisterin tutkinnon pääsääntöisesti jossakin muussa korkeakoulun oppiaineissa tai siirtyy suorittamaan maisterin tutkintoa pääaineessa julkisoikeus Åbo Akademissa. Yksikössä on noin 440 opiskelijaa (2018) ja 47 opetushenkilökuntaan kuuluvaa (2018). Soc&komin tilat sijaitsivat ennen Topeliuksenkadulla Taka-Töölössä, mutta se muutti vuonna 2009 keskustakampukselle osoitteeseen Snellmaninkatu 12.
Vuoteen 2016 asti tutkinnon suorittamisen jälkeen pystyi ilman erillistä pääsykoetta siirtyä suorittamaan maisterin tutkintoa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 2017 alkaen Soc&komilla on valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa ruotsinkielinen maisteriohjelma siten, että Soc&kom ja valtiotieteellinen tiedekunta suunnittelevat ja järjestävät yhdessä opetuksen ja valtiotieteellinen tiedekunta myöntää tutkinnon. Uudistusta kritisoitiin sen nopeasta aikataulusta: arveltiin, että osa oli ehtinyt aloittaa kandidaattivaiheen opinnot siinä luulossa että saa automaattisesti jatkaa valtiotieteelliseen tiedekuntaan, mutta he eivät saisi siirtymäajan erivapautta vaan halutessaan pääsisivät valtiotieteelliseen tiedekuntaan normaaliin tapaan maisterihaun kautta.[2] Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan ennen vuotta 2017 aloittaneet voivat jatkaa halutessaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan.
Korkeakoulun tehtävänä on myös yhteiskuntatieteiden tutkimus, jonka tueksi kouluun perustettiin oma tutkimusyksikkö vuonna 1986. Yksikkö toimi entisessä Suojeluskuntatalossa Pohjoisella Hesperiankadulla, mutta muutti lukuvuoden 2009–2010 alussa muun laitoksen mukana Snellmaninkadulle.[3] Vuoden 2010 yliopistolakiuudistuksessa tutkimusyksikkö lakkasi itsenäisenä hallinnollisena yksikkönä ja toimii nykyisin tutkimusverkostona.
Uusi rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soc&kom sai vuonna 2009 uudet toimitilat Kruununhaasta, kun Snellmaninkadun ja Yrjö-Koskisen kadun kulmaan valmistui Juha Leiviskän ja Jari Heikkisen suunnittelema rakennus. Talo on muurattu kermanvalkoisista käsin lyödyistä Ylivieskan tiilitehtaan tiilistä. Rakennuksen olemusta yhdistävät läheiseen Metsätaloon Snellmaninkadun julkisivun pystysuorat ikkuna-aukot. Sitä muistuttaa hengeltään Leiviskän suunnittelema Kulttuuritalo Sandels. Yrjö-Koskisen kadun puolella rakennuksessa on hiven keskiaikaista tunnelmaa. Kriitikko kuvaa rakennuksen pihanpuoleista julkisivua musikaaliseksi huipennukseksi. Se laskeutuu asteittain kohti pihan patiota.[4]
Rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bror Åkerblom 1943–1944[5]
- Jan Gästrin 1944–1946
- Henrik Schybergson 1946–1957
- Magnus Kull 1958–1969 [6]
- Anita Meinander 1969–1971[6]
- Holger Kronman 1971–1974[6]
- Gunvor Brettschneider 1975–1990[6]
- Tom Sandlund 1990–1995[6]
- Henrik Hägglund 1995–2014[6][5]
- Mirjam Kalland 2015–31.7.2018
- Johan Bärlund 1.8.2018–31.12.2022
- Tuomas Martikainen 1.1.2023–31.12.2027[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Svenska social- och kommunalhögskolan on virkeä kuusikymppinen. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.hbl.fi/artikel/nytt-magisterprogram-i-journalistik-vacker-fragor-pa-sockom/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tutkimuslaitos, Forskningsinstitutet (FISS). (Arkistoitu – Internet Archive)
Soc&kom finns nu på Snellmansgatan 12. (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) - ↑ Sarje, Kimmo: Hyvä häivähdys keskiaikaa. Helsingin Sanomat, 1.10.2009, s. C 2. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 4.3.2020.
- ↑ a b Rektor Henrik Hägglunds inskriptionstal 4.9.2006. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918–2000.
- ↑ Herrmann, Heidi: Martikainen tar över som rektor – ”Beslutet inte riktat mot Bärlund”. Hufvudstadsbladet, 10.12.2022, s. 6. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 10.12.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomenkielinen esittely.[vanhentunut linkki]
- Laitoksen kotisivu ruotsiksi. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Laitoksen kotisivu englanniksi.
- Opiskelijajärjestö StudOrg. (ruotsiksi)
- Opinto-opas.[vanhentunut linkki]
- Svenska social- och kommunalhögskolan hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||
|
