Sukupuolivähemmistöjen syrjintä
Sukupuolivähemmistöjen syrjintä tarkoittaa sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten systemaattista syrjintää ja asettamista muuta väestöä huonompaan asemaan. Syrjinnän syinä voivat olla esimerkiksi yksilön transfobia tai valtion lainsäädännölliset asetukset.
Aktiivisen syrjinnän seurauksena sukupuolivähemmistöön kuuluvat kokevat usein vähemmistöstressiä. Syrjinnän kohteeksi joutuminen voi aiheuttaa esimerkiksi arvottomuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta, joka pahimmillaan näkyy transsukupuolisten muita korkeampana itsemurhariskinä. Suomalaisista transnuorista 56–68 % on ajatellut itsemurhaa[1] ja Yhdysvalloissa noin 40% transsukupuolisista on yrittänyt tappaa itsensä.[2]
Kansainvälistä homofobian, transfobian ja bifobian vastaista päivää vietetään vuosittain 17. toukokuuta.[3] Transsukupuolisia syrjitään ja häirintään osittain siksi, että heidän ajatellaan olevan homoseksuaaleja. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että T eli trans on osa LGBT-lyhennettä.[4] Transnaiset kokevat että miehet hermostuvat maskuliinisuudesta kohdatessaan transnaisen.[5]
Syrjinnän eri muotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Translapset ja nuoret kokevat kotona, harrastuksissa ja koulussa enemmän syrjintää, kiusaamista tai väkivaltaa kuin cis-sukupuoliset nuoret,[6] ja kärsivät sen vuoksi enemmän masennuksesta, ahdistuneisuudesta, yksinäisyydestä ja itsetuhoisista ajatuksista.[7]
Transsukupuolisilta usein vaaditaan "läpi menemistä," eli ominaisuutta, jossa hänen oletetaan olevan cis-sukupuolinen ilman, että hänen tunnistetaan olevan trans. Läpi menemisen vaatimusta on kritisoitu ajatuksesta, että transihmisten tulisi pyrkiä piilottamaan transtaustansa, sekä sen ylläpitämästä käsityksestä siitä, että esimerkiksi transnainen olisi nainen vasta sitten kun hän "menee läpi" cis-naisesta.[8][9][10]
Binäärisessä, cisnormatiivisessa yhteiskunnassa muunsukupuoliset jäävät usein ulkopuolisiksi ja näkymättömiksi.[11] Vain kahteen sukupuoleen jaettu yhteiskunta, jossa niin vessat, urheilu harrastukset kuin terveystiedotkin ovat merkitty ja jaettu binäärisesti, muunsukupuoliset jäävät helposti yhteisöjen ulkopuolelle.[12][13] Esimerkiksi urheilussa käytettävä jako miesten ja naisten sarjoihin tai joukkueisiin syrjii muunsukupuolisia ja intersukupuolisia. Ratkaisuksi on ehdotettu esimerkiksi olympialaisissa kolmannen sukupuolen lisäämistä uudeksi sarjaksi, tai sukupuolitetun jaon poistamista kokonaan.[14]
Transsukupuolisten osallistuminen sukupuolen perusteella jaettuihin urheilu sarjoihin on herättänyt paljon vastustusta. Vihaa on kohdistunut lähinnä vain transtaustaisiin naisurheilijoihin.[15][16] Transsukupuoliset ovat saaneet osallistua olympialaisiin vuodesta 2004 lähtien, mutta päätös herätti vastarintaa vasta vuonna 2021, kun Laurel Hubbard oli ensimmäinen olympialaisiin osallistunut transihminen.[17]
LGBTQ+ ja feminismi yhteisöissä on ollut 2010-luvulla kasvussa aatteen sekä järjestöjen määrä, jotka jättävät transsukupuoliset heidän ajamiensa arvojen ulkopuolelle.[18][19] Transsukupuoliset ulkopuolelle jättävästä feminismismistä käytetään lyhennettä TERF.[20] Transsukupuoliset sateenkaariyhteisöistä sulkevat ryhmät yleensä tiputtavat transihmisiin viittaavan T-kirjaimen pois HLBT kirjain lyhenteestä.[21]
Viharikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Transihmisiin kohdistuu sukupuolensa vuoksi enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa kuin cis-sukupuolisiin.[22][23] Transihmisistä rodullistetut ovat kaikista eniten väkivallan ja viharikosten kohteina.[24] Intersektionaalisuuden mukaan mitä useampaan vähemmistöön ihminen kuuluu, sitä isompi riski hänellä on kokea syrjintää ja väkivaltaa. Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan rodullistetut transihmiset kokevat kuusi kertaa enemmän poliisiväkivaltaa kuin valkoiset cis-sukupuoliset.[25][26]
Transgender Europe on kerännyt vuodesta 2008 lähtien maailmanlaajuisesti tietoa murhatuista transihmisistä ja heidän lukumääristään. Vuonna 2020 rekisteröitiin 350 transihmisen murhaa, joista 343 oli transnaisia tai transfeminiinejä. Luvut ovat todennäköisesti suurempia tilastoinnin perustuessa raportointiin.[27]
20. marraskuuta vietetään kansainvälistä transihmisten muistopäivää, (eng. transgender day of remembrance, TDOR) jonka tarkoitus on pysähtyä kunnioittamaan viharikosten uhreina menehtyneiden transsukupuolisten muistoa. Päivää on vietetty vuosittain vuodesta 1999 lähtien.[28]
Laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa translaki vaatii sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä täysi-ikäisyyttä, lisääntymiskyvyttömyyttä, lääketieteellisiä ja psykologisia tutkimuksia, aviottomuutta sekä Suomen kansalaisuutta tai vakituista asuinpaikkaa Suomessa.[29] Suomi on saanut lukuisia huomautuksia esimerkiksi Euroopan neuvostosta, ihmisvaltuuskunnasta ja perustuslain asiantuntijoilta koskien transihmisten perusoikeuksien, kehollisen koskemattomuuden sekä itsemääräämisoikeuden rikkomista.[30][31]
Suomessa on käytössä kaksi juridista sukupuolta, mies ja nainen, joka jättää muunsukupuoliset ja intersukupuoliset sukupuolen mukaisen oikeudellisen tunnustuksen ulkopuolelle. Kolmas juridinen sukupuoli tunnustaisi sukupuolen moninaisuuden sekä vahvistaisi itsemääräämisoikeutta.[32][33] Myös sukupuolen juridisen vaihtamisen prosessia ja vaatimuksia on kritisoitu perus ihmisoikeuksia sortaviksi.[34]
Suomessa on käytössä myös niin kutsuttu "transrekisteri," joka on merkintä väestötietojärjestelmässä, joka kertoo rekisteröidyn olevan transsukupuolinen. Merkintä tehdään ihmisistä, jotka ovat korjanneet juridisen sukupuolensa sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi. Transrekisteriä on kritisoitu mahdollisena turvallisuusriskinä vainon tai muun rikoksen kohteiden valikointiin esimerkiksi ääriliikkeiden toimesta.[34]
Vuonna 2020 maailmassa oli kolmetoista valtiota jotka kriminalisoivat transsukupuolisuuden rankaisemalla siitä esimerkiksi vankilalla, väkivallalla tai kuolemantuomiolla. Valtiot olivat Brunei, Gambia, Indonesia, Jordan, Kuwait, Libanon, Malawi, Malesia, Nigeria, Oman, Etelä-Sudan, Tonga ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.[35]
Tasa-arvovaltuutetun toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolakia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa antamalla asiaa koskevia lausuntoja.[36] Lain tarkoituksena on "estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä."SDK 609/1986[37]
Esimerkiksi lausunnossa TAS 89/2023 (annettu 21. helmikuuta 2023) tasa-arvovaltuutettu totesi, että koululla oli tasa-arvolain nojalla velvollisuus kieltää oppilastyö, jossa väitettiin, että sukupuolia on vain kaksi.[38] Vuonna 2022 tasa-arvovaltuutettu antoi 27 lausuntoa.[39]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ave Valojää: Tutkimuskatsaus: Transnuoret ja itsemurha 2021. Seta, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Pysäyttävä tutkimus: Yhdestä ihmisryhmästä lähes puolet yrittää itsemurhaa Ilta-Sanomat. 16.12.2016. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ International Day Against Homophobia, Transphobia and Biphobia, 17 May 2021: Declaration by the High Representative on behalf of the EU consilium.europa.eu. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ https://thesafezoneproject.com/faq/are-all-transgender-people-gay/
- ↑ https://www.nbcnews.com/think/amp/ncna789621
- ↑ Katarina Alanko: Mitä kuuluu sateenkaari-nuorille Suomessa? 2014. Seta ry. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Satu Jokela, Pauliina Luopa, Anni Hyvärinen, Tupu Ruuska, Tuija Martelin, Reija Klemetti: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi : Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. THL, 2020. ISBN 978-952-343-580-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.8.2021).
- ↑ Evan Urquhart: Why Is “Passing” Such a Controversial Subject for Trans People? Slate Magazine. 30.3.2017. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
- ↑ ”All X Panel: “Saanko kysyä sun sukupuolielimistä?” All Trans Panel vastaa”.
- ↑ Maria Palmu: Three Strikes Against You jyx.jyu.fi. 2021. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Näkymätön sukupuoli - ei-binäärisiä ihmisiä Yle Areena. Helsingin kirjamessut 2018. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Näkymätön sukupuoli Voima. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Näkymättömästä näkyväksi – Ei-binääristen ihmisten yhteiskunnallisesta olemassaolosta Sosiologi. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Will the Olympics ever truly welcome nonbinary athletes? PBS NewsHour. 27.7.2021. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Urheilun kulisseissa kiistellään transnaisista iltalehti.fi. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ The real threat to women's sports? It's not trans women On Her Turf. 2.8.2021. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Kuva: Mark Schiefelbein/TT: Hän on ensimmäinen trans olympialaisissa QX.fi. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Miksi perustimme Naisten rintama ry:n naistenrintama.fi. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Katelyn Burns: The rise of anti-trans "radical" feminists, explained Vox. 5.9.2019. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
- ↑ The complex, divisive history of the word TERF, and why it's not actually a slur PinkNews - Gay news, reviews and comment from the world's most read lesbian, gay, bisexual, and trans news service. 2.3.2021. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
- ↑ ‘LGB Alliance’ group faces criticism for being transphobic The Independent. 24.10.2019. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Pauliina Luopa, Outi Kanste, Reija Klemetti: Toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointi 2017 : Kouluterveyskyselyn tuloksia. THL, 2017. ISBN 978-952-302-909-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.8.2021).
- ↑ Transihmisenä Euroopan unionissa 2013. FRA - Euroopan unionin perusoikeusvirasto. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Police Brutality Against Women of Color and Trans People of Color: A Critical Intersection of Gender Violence and State Violence VAWnet.org. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hate Violence Against Transgender Communities 2013. NCAVP. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Katelyn Burns: Why police often single out trans people for violence Vox. 23.6.2020. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Viha on vaarallista: vuoden 2020 aikana on murhattu ainakin 350 transihmistä | Seta Ry sttinfo.fi. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Transgender Day of Remembrance GLAAD. 8.11.2019. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta 563/2002 Säädökset alkuperäisinä. Finlex.fi. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Lapsille oikeus sukupuolen korjaukseen? Kansalaisaloite translaista etenee eduskuntaan iltalehti.fi. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Translaki 10.8.2018. Seta ry. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Seta: Kolmas juridinen sukupuoli Suomeen - 500 ehdokasta sitoutunut sateenkaarioikeuksiin - ePressi epressi.com. 10.4.2019. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Kolmas sukupuolimerkintä tukee itsemäärittelyoikeutta | Seta ry 5.11.2018. Seta ry. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ a b Oikeus olla - usein kysytyt kysymykset Trans ry. 28.3.2021. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Jamie Wareham: New Report Shows Where It’s Illegal To Be Transgender In 2020 Forbes. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Tasa-arvovaltuutettu tasa-arvo.fi. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.4.2017.
- ↑ Tasa-arvovaltuutettu: Koululla ja opetuksen järjestäjällä on paitsi oikeus myös velvollisuus puuttua häirintään ja syrjivään käytökseen (TAS 89/2023, annettu 21.2.2023) tasa-arvo.fi. 6.3.2023. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ Lausunnot Tasa-arvovaltuutettu. Viitattu 8.3.2023.