Smaug

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtasormusta käyttämällä näkymättömäksi muuttunut Bilbo Reppuli keskustelemassa Smaugin kanssa Tolkienin piirroksessa vuodelta 1936.

Smaug on lohikäärme ja antagonisti J. R. R. Tolkienin fantasiakirjassa Hobitti eli sinne ja takaisin. Smaug asuu Yksinäisellä vuorella, jossa se vartioi kauan sitten kääpiöltä ryöstämäänsä aarretta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Smaug Kultainen on ovela, kullanpunainen lohikäärme. Bilbo Reppuli, Gandalf Harmaa ja Thorin Tammikilven johtamat kolmetoista kääpiötä lähtevät hakemaan Smaugilta takaisin kääpiöiden tarumaista aarretta, jonka se on kauan sitten ryöstänyt. Tolkien kertoo Smaugin olevan suuri ja suomujen peittämä lukuun ottamatta sen pehmeää vatsaa. Vatsan suojaksi oli kuitenkin tarttunut kääpiökuninkaiden jalokiviä vuosikausien aarrekasan päällä makoilun tuloksena. Smaug asuu Yksinäisellä vuorella. Kun kääpiöiden retken vorona toimiva Bilbo lähtee vakoilemaan Yksinäisen vuoren saleja hän tapaa Smaugin, joka Bilbon yllyttämänä kehuskelee jalokivipeitteisellä vatsallaan. Silloin tarkkaavainen hobitti huomaa rinnan vasemmalle puolelle jääneen tyhjän kohdan. Bilbo kertoo matkatovereilleen tästä hyödyllisestä havainnostaan, jolloin vuorella asuva rastas kuulee kertomuksen ja rientää heti kertomaan asiasta järvikaupunki Esgarothissa asuvalle Bardille, jonka esi-isä Girion oli Smaugin tuhoaman Laakson kaupungin kuningas. Laakson ruhtinailla oli kyky puhua rastaiden kanssa, joten myös Bard kykenee puhumaan rastaan kanssa. Smaug Kultainen hyökkää lopulta Esgarothiin. Sen asukkaat yrittävät puolustaa kaupunkiaan, mutta lopulta palavassa kaupungissa on jäljellä taistelemassa enää Bard. Taistelussa Smaug saa surmansa Bardin ampumasta Mustasta nuolesta. Kuolleen Smaugin ruumis uppoaa syvälle Pitkäjärven vesiin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Smaug elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Hobbit (1966)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smaug vuoden 1966 lyhytanimaatiossa The Hobbit

Smaug esiintyi elokuvissa ensimmäisen kerran vuonna 1966 julkaistussa Gene Deitchin ohjaamassa noin kahdentoista minuutin mittaisessa lyhytanimaatiossa The Hobbit. Siinä Smaugista käytetään nimeä Slag ja sillä on muutenkin vain hyvin vähän tekemistä Hobitti-kirjan kanssa.

The Hobbit (1977)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smaug vuoden 1977 animaatioelokuvassa The Hobbit. Huomaa pään kissamaiset piirteet: viiksikarvat, venyneet korvat ja erottuvat kulmahampaat.

Vuonna 1977 julkaistussa animaatioelokuvassa The Hobbit Smaugin ääninäyttelijänä toimii Richard Boone. Animaatiossa Smaug kuvataan muuten melko samalla tavalla kuin Tolkienin kirjoissa, mutta Smaugin päässä on lohikäärmeisiin yleensä yhdistettävien liskomaisten piirteiden sijaan kissan kaltaisia piirteitä.

Hobitti-elokuvatrilogia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Peter Jacksonin ohjaamassa Hobitti-elokuvatrilogiassa Smaugin liikkeet ja äänen tekee Benedict Cumberbatch.

Ensimmäisessä elokuvassa Odottamaton matka Smaug nähtiin vain vilaukselta elokuvan alussa ja lopussa, mutta hänet mainittiin muutamaan otteeseen. Smaug nähtiin ensi kertaa kokonaan toisessa elokuvassa Smaugin autioittama maa. Siinä Smaugia kuvaillaan suureksi punasuomuiseksi jättiläislohikäärmeeksi, jolla oli pitkä käärmemäinen kaula, suuri pitkä liskomainen häntä sekä neljä raajaa (kaksi takajalkaa sekä kaksi etujalkaa, joissa on myös suuret siivet). Smaug erosi elokuvassa kovasti kirjaversiostaan, jossa hänellä oli kuusi raajaa (neljä jalkaa ja siivet). Lisäksi elokuvassa Smaugin silmät ja kaulan suomut hohtavat aina, kun hän valmistautuu syöksemään tulta. Elokuvissa Smaug on myös huomattavasti suurempi kuin Tolkienin kirjoissa.

Smaug vaikutti myös olevan tietoinen siitä, mikä Bilbon kantama taikasormus todella oli. Hän joutuu Bilbon lisäksi kohtaamisiin myös Thorin Tammikilven ja muiden kääpiöiden kanssa. He yrittivät hukuttaa Smaugin sulaan kultaan, mutta epäonnistuivat, ja Smaug päätti lähteä tuhoamaan Esgarothin kostoksi siitä, että kaupungin asukkaat olivat auttaneet retkikuntaa. Mustat nuolet olivat ainoita aseita, jotka voisivat läpäistä Smaugin panssarin. Laakson kaupungin kuningas Girion oli yrittänyt kauan sitten surmata Smaugin niiden avulla, mutta hän onnistui vain irrottamaan yhden suomuista. Mustista nuolista viimeinen oli yhä Girionin jälkeisen, Bardin, hallussa. Smaugin herättyä Bard yritti valmistautua tämän tuloon viemällä nuolen Esgarothin torniin pystytettyyn jouseen. Kaupungin Isäntä, joka piti Bardia uhkana vallalleen, määräsi hänet pidätettäväksi. Bard ehti ennen kiinni jäämistään antaa nuolen pojalleen Bainille. Viimeisessä elokuvassa, Viiden armeijan taistelu, Smaugin hyökättyä Esgarothiin, Bard pakeni vankilasta ja ampui Smaugia aluksi jousellaan. Kun Bain antoi Mustan nuolen Bardille, joka jousensa mentyä rikki, rakensi yhteen tornista uuden jousen ja ampui nuolen Bainin olkapäältä Smaugin rinnassa olevaan paljaaseen kohtaan, surmaten Smaugin ja pudottaen sen ruumiin Esgarothin Isännän päälle.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boeing 777-300 Smaugin kuvalla koristeltuna

Uusiseelantilainen Air New Zealand -lentoyhtiö koristeli yhden Boeing 777-300 lentokoneistaan molemmilta puolilta 54-metrisellä Smaugin kuvalla hieman ennen Uudessa-Seelannissa kuvatun elokuvatrilogian toisen osan, Smaugin autioittama maa, ensi-iltaa. Lentokoneen kuvitus julkistettiin 2. joulukuuta 2013 ja sillä aiottiin lentää samana iltana Los Angelesiin, jossa oli elokuvan ensi-ilta.[1]

Talouslehti Forbes valitsi Smaugin vuonna 2012 maailman rikkaimmaksi fiktiiviseksi hahmoksi. Omaisuutta oli kertynyt noin 62 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[2]

Smaugin mukaan on nimetty eteläisessä Afrikassa elävä piikikkäiden liskojen suku, Planois smaug -niminen ötökkälaji ja Tetramorium smaug -niminen pistinmuurahainen. Liskosuvun nimivalinta johtuu siitä, että liskojen ydinasuinalue on Tolkienin synnyinalueelta Vapaavaltiossa ja liskot Smaugin tavoin elävät maan alla ja ovat raskaasti panssaroituja[3]. Planois smaug -nimen antaneen biologi Mariom Carvajalin mukaan Acanthosomatidae-heimoon kuulunut ötökkä nimettiin Smaugin mukaan, sillä se on Smaugin tavoin kooltaan suuri, sen löytöpaikka muistutti häntä Keski-Maasta ja se uinui kokoelmissa noin 60 vuotta ennen heräämistään samalla tavoin kuin Smaug nukkui Yksinäisessä vuoressa[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tolkien, J. R. R.: Hobitti eli sinne ja takaisin. (The hobbit, or There and back again, 1937.) Kuvittanut Tove Jansson. Suomentanut Kersti Juva. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Tarkistettu laitos. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28267-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Hobbit's Smaug fully revealed on Air New Zealand plane The Sydney Morning Herald. 2.12.2013. Viitattu 13.12.2021.
  2. "Smaug", Forbes
  3. Stanley, Edward L.; Bauer, Aaron M.; Jackman, Todd R.; Branch, William R. & Mouton, P. Le Fras N: Between a rock and a hard polytomy: Rapid radiation in the rupicolous girdled lizards (Squamata: Cordylidae), s. 53–70. Molecular Phylogenetics and Evolution, 58(1), 2011. Artikkeli verkossa (viitattu 13.12.2021). (englanniksi) doi:10.1016/j.ympev.2010.08.024
  4. Faúndez, Eduardo: Patagonian Shield Bug Named After Middle’s Earth’s Smaug the Dragon Entomology Today. 19.6.2015. Viitattu 13.12.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Smaug.
  • Smaug – Kontuwiki
  • Smaug – The Lord of the Rings Wiki (englanniksi)
  • Smaug – Tolkien Gateway (englanniksi)