Kersti Juva

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kersti Juva
Kersti Juva Helsingin kirjamessuilla 2011.
Kersti Juva Helsingin kirjamessuilla 2011.
Syntynyt 17. syyskuuta 1948 (ikä 69)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kääntäjä
Puoliso Juliette Day
Vanhemmat Mikko Juva, Riitta Juva
Kotisivu turanko.net

Kersti Anna Linnea Juva (s. 17. syyskuuta 1948 Helsinki) on suomentaja ja filosofian maisteri.[1] Hän on Suomen huomattavimpia ja tuotteliaimpia englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjiä.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juva valmistui Helsingin yliopistosta 1972 pääaineenaan englantilainen filologia, minkä jälkeen hän on työskennellyt vapaana suomentajana sekä opettanut kääntämistä.

Juva on entisen arkkipiispan ja Helsingin yliopiston rehtorin Mikko Juvan ja tämän puolison Riitta Juvan esikoistytär. Perheessä korostettiin kielellisen ilmaisun ja kirjallisuuden merkitystä, ja nuori Juva luki kirjoja suorastaan ahmimalla. Oppikoulussa Juva kiinnostui erityisesti kuvataiteista.[2] Juvan teini-ikä osui 1960-luvulle, jolloin nuoriso etsi voimakkaasti uutta. Juva koki uuden sukupolven tulon voimakkaasti ja kirjoitti laajasti lainatussa kirjoituksessaan Teinilehteen vuonna 1967: ”Mutta jos selviämme tästä, meistä tulee voimakas sukupolvi, karaistua terästä!”[3][4]

Ylioppilaaksi tultuaan Juva päätyi opiskelemaan Helsingin yliopistoon suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta sekä englantilaista filologiaa.[2] Suomen kielen laitoksella hän tutustui yhdessä opiskelutoverinsa Kristiina Rikmanin kanssa kirjailija Eila Pennaseen, joka oli laitoksella suomentamisen kurssin vetäjänä. Pennanen johdatti opiskelijatoverit suomentajiksi WSOY:lle, jolle Juva alkoi tehdä käännöstöitä vuodesta 1973 alkaen. Vuodesta 1985 lähtien Juva on asunut osan vuodesta Suomessa (Helsingissä ja Nuuksiossa) ja osan Britanniassa (Oxfordissa ja Länsi-Walesissa).[5] Walesissa puhuttu kelttiläinen kymrin kieli ja Walesin kulttuuri ovat tulleet Juvalle läheisiksi.[2]

Kersti Juva tunnetaan etenkin J. R. R. Tolkienin teosten suomentajana. Hänen ensimmäinen romaanikäännöksensä oli Taru sormusten herrasta -trilogia (1973–1975, osat I–II yhdessä Eila Pennasen kanssa). Myöhemmin hän on suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon, johon kuuluvat Silmarillion (1979), Hobitti (1985), Keskeneräisten tarujen kirja (1986) sekä lukuisat pienemmät teokset.

Juvan muuhun käännöstuotantoon kuuluu englantilaisen kirjallisuuden klassikoita, kuten Laurence Sternen Tristram Shandy – elämä ja mielipiteet (1998), Charles Dickensin Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut (1992) sekä Kolea talo (2006), A. A. Milnen Nalle Puh -romaanit (1975) ja Richard Adamsin Ruohometsän kansa (1975). Lisäksi hän on suomentanut näytelmiä ja kuunnelmia, kuten Yleisradion Radioteatterissa vuodesta 1979 lähetetyn Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan.

Kersti Juva on palkittu käännöstyöstään lukuisia kertoja. Hän on saanut valtion kääntäjäpalkinnon 1976, 1986 ja 1998, WSOY:n palkinnon 1997, kirjallisuuden Suomi-palkinnon 1998, Agricola-palkinnon 1999 ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon 2006.[1] Vuonna 2008 Taiteen keskustoimikunta nimitti Juvan viisivuotiseen taiteilijaprofessorin virkaan.[6] Juvalle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[7]

Juva on opettanut suomentamista useina vuosina Helsingin, Tampereen ja Joensuun yliopistoissa, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton mestarikursseilla ja Oriveden Opistolla sekä Rodoksella.[1]

Kersti Juva on avioliitossa englantilaisen teologian tohtorin Juliette Dayn kanssa.[8] Juva toimi Setan varapuheenjohtajana vuosina 1985–1986.[1]

Kersti Juva jakaa aikansa Helsingin, Espoon Nuuksion, Oxfordin ja Etelä-Walesin välillä.[9]

Vuonna 2014 Kersti Juva vihittiin Itä-Suomen yliopistossa filosofian kunniatohtoriksi.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 333. Juva, Kersti. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. a b c Vuosikertomus 2005–2006 (PDF) Kulttuurirahasto. Viitattu 31.10.2011.
  3. Purhonen, Semi: Tulevaisuuden lipunkantajat nykyisyydessä. Sukupolven moderni käsite ja sukupolvien rakennustyö (PPT) 15.4.2008. Viitattu 31.10.2011.
  4. Rentola, Kimmo: Kevään 1968 isänmaan toivot (PDF) Viitattu 31.10.2011.
  5. Curriculum Vitae turanko.net. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)
  6. Kersti Juva, Olavi Koponen ja Kenneth Kvarnström taiteilijaprofessoreiksi 18.8.2008. Taiteen keskustoimikunta. Viitattu 18.8.2008.
  7. He saivat taiteilijaeläkkeet – katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 30.6.2014.
  8. Kersti Juva ja Juliette Day ovat vihdoin aviopuolisot – "Muutos kasvaa menneisyydestä" Kotimaa24. Viitattu 17.7.2017.
  9. a b Päivinen, Siru: Joensuussa kunniatohtoriksi vihitty Kersti Juva: ”Kääntäjä paljastaa kirjan laadun” Yle Uutiset Kulttuuri. 29.8.2014. Yleisradio. Viitattu 29.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]