Silmarillion

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Silmarillion
The Silmarillion
Suomennoksen kansi
Suomennoksen kansi
Alkuperäisteos
Kirjailija J. R. R. Tolkien
toim. Christopher Tolkien
Genre Fantasiakirjallisuus
Kustantaja Allen & Unwin
Julkaistu 1977
ISBN 0048231398
Suomennos
Suomentaja Kersti Juva, Panu Pekkanen
Kustantaja WSOY
ISBN 951-0-22353-0
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Silmarillion on J. R. R. Tolkienin kirjoittama ja hänen poikansa Christopher Tolkienin kokoama fantasiaromaani.

J. R. R. Tolkien, joka tunnetaan teoksistaan Taru sormusten herrasta ja Hobitti eli sinne ja takaisin, kirjoitti näiden kirjojen kanssa samaan maailmaan sijoittuvaa Silmarillionia lähes koko aikuisikänsä. Hän itse piti Silmarillionia pääteoksenaan,[1] mutta ei koskaan saanut sitä valmiiksi, vaan kirjoitti sen eri osista yhä uusia versioita. Silmarillion ilmestyikin vasta postuumisti vuonna 1977, neljä vuotta Tolkienin kuoleman jälkeen, kun kirjailijan poika Christopher Tolkien kokosi käsikirjoituksen isänsä irtonaisista teksteistä.

Kaunokirjallisena teoksena Silmarillion on varsin erikoislaatuinen. Se muistuttaa osin Vanhan Testamentin tekstiä. Lukukokemuksena sitä on kuvailtu raskaaksi, mutta myös erityisen kauniiksi.[2] Silmarillion koostuu Tolkienin luoman mielikuvitusmaailman asukkaiden alkuperäisistä myyteistä.

Teoksen osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos on jaettu viiteen osaan. Jokainen osista on kerronnaltaan erilainen ja sijoittuu eri aikakauteen.

Kirja keskittyy haltioiden ja ihmisten sukujen alkuaikoihin. Ensimmäinen osa, Ainulindalë kertoo sen, miten Arda, maailma, luotiin. Toisessa osassa, Valaquentassa kerrotaan valarin ja maiarin nimet ja kuvaillaan heitä. Kolmas osa, Quenta Silmarillion, kertoo sen, miten valar loivat kaiken olevan maan päälle, sekä myös haltioiden ja ihmisten historian. Neljäs osa, Akallabêth, kertoo saaresta, Númenorista, jonka ihmiset saivat palkkioksi sotimisesta Morgothia vastaan. Viidennessä osassa kerrotaan lähinnä Taru sormusten herrasta -trilogian tapahtumat lyhennetysti, sekä tarua edeltäneen ajan tapahtumia siitä, kun mahtisormukset taottiin.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja sai ilmestyessään kriitikoilta pääosin negatiivisen vastaanoton. Monet kirjallisuuskriitikot pitivät teosta liian vakavana verrattuna Taru sormusten herrasta- ja Hobitti eli sinne ja takaisin -romaaneihin, joissa esiintyi enemmän iloisia hetkiä.[3][4] Time-lehden mukaan kirjan ongelmana oli, ettei siinä ollut yhtäkään hahmoa, johon voisi samaistua.[3].

New York Timesin arvostelu piti kuitenkin positiivisena asiana sitä, miten laajan teoksen Tolkien oli onnistunut luomaan, ja kuvaili sitä sankarilliseksi yritykseksi.[4] Myös Time kehui tarinan laajaa ja yksityiskohtaista maailmaa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. J.R.R Tolkienin Keski-Maa kirjat Hs.fi. 24.5.2007. Viitattu 13.10.2009.
  2. Ahlström, Mikael: ”J. R. R. Tolkien”, teoksessa Sisättö, Vesa (toim.): Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, s. 189. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2003. ISBN 951-692-539-1.
  3. a b c Books: Middle-Earth Genesis Time.com. 24.10.1977. Viitattu 19.10.2009.
  4. a b The World Of Tolkien Nytimes.com. 23.10.1977. Viitattu 19.10.2009.