Mario Draghi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mario Draghi
Italian pääministeri
13.2.2021–22.10.2022
Presidentti Sergio Mattarella
Edeltäjä Giuseppe Conte
Seuraaja Giorgia Meloni
Euroopan keskuspankin pääjohtaja
1.11.2011–31.10.2019
Edeltäjä Jean-Claude Trichet
Seuraaja Christine Lagarde
Italian keskuspankin pääjohtaja
16.1.2006–31.10.2011
Edeltäjä Antonio Fazio
Seuraaja Ignazio Visco
Henkilötiedot
Syntynyt3. syyskuuta 1947 (ikä 76)
Rooma
Puoliso Serena Cappello (vih. 1973)
Tiedot
Uskonto Roomalaiskatolisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Mario Draghi (s. 3. syyskuuta 1947 Rooma) on italialainen ekonomisti, pankinjohtaja ja Italian pääministeri 2021–2022.[1] Draghi toimi Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajana 2011–2019.[2][3]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Draghi opiskeli taloustieteen tutkinnon Rooman Sapienza-yliopistossa ja väitteli taloustieteen tohtoriksi Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) Ruotsin keskuspankin taloustiedepalkinnolla palkittujen Franco Modiglianin ja Robert Solow’n johdolla vuonna 1976.[4] Hän toimi taloustieteen professorina ensin Trenton, Padovan ja Venetsian yliopistoissa vuosina 1975–1981 ja myöhemmin taloustieteen ja rahapolitiikan professorina Firenzen yliopistossa vuosina 1981–1991. Draghi oli Italian edustaja Maailmanpankin johtokunnassa 1984–1990.[5]

Pankkiirina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Draghi nimitettiin Italian valtiovarainministeriön pääjohtajaksi vuonna 1991. Hän toimi ministeriön johdossa vuoteen 2001 asti. Tuona aikana Draghi ehti toimia Italian yksityistämiskomitean puheenjohtajana vuosina 1993–2001 ja hän oli Italian yhtiö- ja finanssilainsäädäntöä tarkistamaan ja Italian rahoitusmarkkinoita koskevaa lakia laatimaan perustetun komitean puheenjohtaja 1997–1998.[5] Yksityistämiskomiteassa Draghi oli merkittävistä vaikuttamassa Italian valtionvelan ja budjettivajeen pienentämiseen sekä ohjauskorkojen ja valuutan vaihtokurssien tasapainottamiseen. Italia saavutti kehityksen ansiosta vuonna 1999 Euroopan talous- ja rahaliiton asettemat kriteerit.[6]

Draghi siirtyi valtiovarainministeriöstä Goldman Sachs Internationalin palvelukseen. Hän toimi vuosina 2002–2005 pankin johtokunnan varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.[5]

Vuosina 2006–2011 Draghi toimi Italian keskuspankin Banca d’Italian pääjohtajana. Hän on toiminut myös Kansainvälisen jälleenrakennuspankin ja Aasian kehityspankin johtokunnissa. Vuodesta 2006 hän on ollut kansainvälisen järjestelypankin johtokunnan jäsen.

Draghi on toiminut pankkimaailman eliittijärjestön Group of Thirty (Kolmenkymmenen ryhmä) jäsenenä vuodesta 2006.[5] Kyseessä on vuonna 1978 perustettu tutkimus- ja lobbariorganisaatio, jonka jäseninä ovat maailman suurimpien pankkien ja suurimpien keskuspankkien johtajat.[7]

Eurooppa-neuvosto kokoontui kesällä 2011 valitsemaan Euroopan keskuspankille uutta johtajaa ranskalaisen Jean-Claude Trichet’n tilalle. Draghi oli johtavia ehdokkaita, mutta erityisesti saksalaiset epäilivät italialaista talousosaamista keskellä euroalueen velkakriisiä. Draghin maine uudistajana ja konservatiivisena talouspoliitikkona vakuutti kuitenkin myös saksalaiset. Draghi toimikin keskuspankin johtajana 2011–2019.[6] Draghi otti EKP:n johtajana tehtäväksen pelastaa euro ”hinnalla millä hyvänsä”. Draghi onnistui virassaan, ja hänestä tuli käytännössä myös italialaisen kansallistunteen lähde. Hän onnistui hankkimaan poliittista tukea muun muassa rahanpainamisohjelmaan. Saksan Angela Merkelkin tuki häntä, vaikka Merkelin puolueesta monet pelkäsivät inflaatiota.[8]

Vuonna 2012 Forbes nimesi Draghin maailman kahdeksanneksi vaikutusvaltaisimmaksi ihmiseksi.[9]

Italian pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Draghi nousi helmikuussa 2021 Italian pääministeriksi. Edellinen pääministeri Giuseppe Conte menetti koalitiohallituksensa enemmistöaseman, kun Matteo Renzi veti pienen Italia Viva -puolueen tuen EU:n elpymistuen varojen käyttämisestä.[10] Italia on saamassa 200 miljardia dollaria koronapandemiasta toipumiseen. Draghi valittiin korvaamaan Conten, ja hän aloitti 13. helmikuuta pääministerinä.[11]

Draghi ilmoitti erostaan 14. heinäkuuta 2022. Eron syynä olivat erimielisyydet Viiden tähden liikkeen kanssa.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kerola, Päivi: Mario Draghista tulee Italian pääministeri – sai taakseen lähes kaikki puolueet, osa avainministereistä politiikan ulkopuolelta Yle Uutiset. 12.2.2021. Yleisradio. Viitattu 13.2.2021.
  2. Italialainen Mario Draghi aloittaa EKP:n pääjohtajana 1.11.2011. Yle Uutiset. Viitattu 28.9.2013.
  3. https://finance.yahoo.com/news/life-ecbs-super-mario-unnerves-global-investors-122940607--business.html
  4. Essays on Economic Theory and Applications dspace.mit.edu. MIT. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)
  5. a b c d EKP: Mario Draghi ecb.europa.eu. Euroopan keskuspankki. Arkistoitu 7.5.2014. Viitattu 21.6.2014.
  6. a b Mario Draghi Encyclopedia Britannica. 30.8.2020. Viitattu 14.2.2021. (englanniksi)
  7. Pankkilobbari johtaa Euroopan keskuspankkia kansanuutiset.fi. 6.3.2012. Viitattu 6.3.2012.
  8. Jason Horowitz & Jack Ewing: Can the Man Who Saved the Euro Now Save Italy? NYTimes.com. 4.2.2021. The New York Times Company. Viitattu 14.2.2021. (englanniksi)
  9. The World's Most Powerful People Forbes. Viitattu 28.9.2013. (englanniksi)
  10. Draghi asked to form new Italian coalition government BBC News. 3.2.2021. BBC. Viitattu 14.2.2021. (englanniksi)
  11. Mario Draghi sworn in as Italy's new prime minister BBC News. 13.2.2021. BBC. Viitattu 14.2.2021. (englanniksi)
  12. Italian pääministeri Mario Draghi eroa Helsingin Sanomat. Viitattu 14.7.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mario Draghi.